sunnuntai 31. maaliskuuta 2013

Kööpenhamina, relæ ja Terroiristen


Kööpenhaminan hääpäivämatkaa suunnitellessamme halusin ehdottomasti pöytävarauksen relaeen. Etukäteistutustumisen ja suositusten myötä se kuulosti kovasti houkuttelevalta paikalta. Kyttäämällä varauspäivien avautumista pöytä lohkesikin mukavasti.

Ennen illallisnautiskelua Nørrebrossa piipahdimme lasillisille samalla kadulla sijaitsevaan Terroiristen viinitupaan. Paikan tunnelmallisuus palavine kynttilöineen ja maltillisine puheensorinoineen sai aikaan ihanan seesteisen olon. Tarjoilija kyseli tarkkaan toiveita viinien suhteen ja ehdotti maistattaen meille passaavat yksilöt.  Jos pöytävaraus ei olisi odottanut meitä tunnin sisällä, olisi paikassa voinut maistaa vaikka rilletteä tai juustoja. Nautimme suuresti Terroiristesta kokonaisuudessaan.  
 

Ravintola relæ oli saapuessamme aivan täynnä ja tuntui rauhallisen viinipaikan jälkeen kovin meluisalta. Pöydät oli asetettu juuri ja juuri pehvan mentävän aukon verran toisistaan irti. Ympäröivä hälinä ei onneksi häirinnyt, sillä emme ymmärtäneet juuri mitään siitä mitä vieressämme höpötettiin.

Olimme jo etukäteen päättäneet ottaa seitsemän ruokalajin menun, mutta viinipakettia toivoimme puolikkaana. Täällä se ei kuitenkaan käynyt. Kahden lasillisen jälkeen tarjoilija ehdotti kuitenkin josko juomme samasta lasista niin saamme oikeat parit joka ruualle. Ja tämähän passasi mainiosti. Sekavien muistiinpanojen vuoksi en pysty yhdistämään kaikkia juomia oikeisiin ruokiin. Juomat olivat erittäin luonteikkaita, todella erityisiä. Monesti ne olivat itsekseen maistettuna makuumme turhankin voimakkaita ja erikoisia, mutta ruuan kanssa kävivät yhteen täydellisesti. 
Ilta alkoi loistavasti kuppimaisella kräkkerillä, joka kantoi herkkusieniä ja mielettömän ilmavaksi raastettua luonteikasta juustoa.
Leivän kanssa tarjottu oliiviöljy oli todella hienon makuista. 
Viereisen pöydän esimerkkiä seuraten osasimme ottaa aterimet ja servetin pöydän alla olevasta laatikosta. 

 
Ensimmäinen varsinainen ruokalaji oli pehmeän makeita sipuleita, krassia ja pistaasia. Sen kanssa nautittiin sisilialaista, Frank Cornelissen hienoa Susucaru 4:ä vuodelta 2011. Yritimme syödä mahdollisimman hitaasti, jotta nautinto kestäisi pitkään.
Illan toinen lautanen oli mieleenpainuvin ja ehdottomasti maistuvin. Ravintola oli ostanut kokonaisen, biodynaamisesti kasvatetun naudan, josta yhdessä vastapäätä sijaitsevan sisarravintola Manfred & Vinin kanssa käytettiin kuulemma ihan kaikki. Nyt lautasella oli pihviä henkäyksenohuina suikaleina yhdessä kaalin kanssa. Osa kaaleista oli marinoitu vihreillä mansikoilla maustetulla viinietikalla. Osa kaaleista taas oli keitetty, kuivattu ja sitten poltettu. Kokonaisuus oli aivan tolkuttoman hieno erilaisina makuineen ja suutuntumineen!

Seuraavaksi saimme eteemme perunapyrettä kuivatulla sitruunalla. Tästä annoksesta ei ole kuvaa eikä oikein muistikuvaakaan.

Tässä on nautiskeluvalmiina luomupossua Hinsholmista Fyn saarelta. Läskinen, mehevä possupala on peitetty hienosti maustetuilla maa-artisokilla. Tämä annos kaipasi meidän molempien mielestä hiukan suolaa, mitä onneksi löytyikin pöydästä valmiina.
Paistettu mustajuuri ja bergamot ei välitä ulkoisella olemuksellaan lainkaan sisältämäänsä makuelämystä. Tämän syömiseen annettiin ohjeeksi sekoittaa kaikkea yhteen, jotta hapokkuus ja muut maut tulevat esiin juuri oikein. Viininä ihana Julien Courtois:n Esquiss ´06.
Juustot ja jälkiruuat eivät osuneet omaan makuhermooni ollenkaan, mutta Jukka piti niistäkin kovasti. Etenkin juustomassa kuivatuilla porkkanoilla ja appelsiinikuorella sai mieheltä kiitosta. Sen kanssa maisteltiin Anjoun alueelta tulevaa Panier de Fruitsia vuodelta 2009. 

Jäätelö näkyy menussa nimellä ”Milk, kelp and caramel”. Juomana Per Klosterin siideri vuodelta 2012. 
 
Tähän Rundetårnin pussailupenkkiin päättyy (ylen)syöntimme Tanskan ihanassa pääkaupungissa, jonne palaamme varmasti vielä. Niin monta kiinnostavaa asiaa ja ravintolaa jäi vielä kokematta. Esimerkkinä näistä mainittakoon ravintola Geist ja thaimaalaista kokkaava Kiin Kiin sekä Torvehallernin savustetut asiat: kampasimpukat ja mäti.  

Muut blogin Kööpenhamina-maistiaiset löytyvät näiden linkkien takaa:
Keskustassa smusheilla ja snittellä
Ravintola Radio ja runnelmallinen coctail-baari 
Kodbyen: Motherin ja BioMion brunssi sekä Fiskebar

2 kommenttia:

Jonna kirjoitti...

Juuri samaisesta syystä - eli huikea määrä kokeilemattomia ravintoloita - kutkuttaisi taas buukata matkat Köpikseen. Mm. Geistia kehui paikallinen ystäväni estoitta.

Tuo viinipaketin puolittaminen - tai siis sen vaikeus - on käsittämätöntä. En usko, että olen ainoa, joka omaa niin heikon viinipään, että olen jo ihan hutikassa, jos vedän viisi lasillista ruoan kanssa. Siinä menee hienot maut ihan hukkaan.

Merituuli kirjoitti...

Jonna: Me kysyimme viinipaketin puolittamista samasta syystä. Puhuimme kyllä että jatkossahan voisi ihan hyvin pyytää viinipaketin pöytään ja sippailla sitten vuorotellen. En tiedä kuinka pahasti etiketti rikkoutuisi, mutta onko sillä toisaalta väliä jos saa esimerkiksi tällaisia elämyksiä kuin relaessa ruuan ja juoman yhdistämisestä.

Blog Widget by LinkWithin