tiistai 4. kesäkuuta 2013

Dinner in the sky oli huikea elämys!


Dinner in the sky meinaa sitä, että Helsingin rautatientorille on tuotu nosturi, jonka avulla 20 herkkusuuta nostetaan 50 metrin korkeuteen nauttimaan illallista. Jokainen kiinnitetään tuoliinsa tiukasti turvavöillä. Erikoiselta homman saa tuntumaan se, että jalkojen alla ei ole kuin ilmaa. Kokit ja tarjoilivat sentään steppailevat tukevalla alustalla. 


Ajattelin jo alunperin elämyksen olevan hieno, mutta kyllä se kääntyi enemmän huikean puolelle. Tämä teksti on siis kirjoitettu tuoreeltaan hurmiossa. 
Ilma elämykselle oli mitä parhain! Maisemat ylhäältä tiirailtuna kiehtoivat vähintään yhtä paljon kuin ruoka ja juoma. Kääntyilinkin tuolillani melkein taukoamatta (sillä istuin kääntyili hiukan molemmille sivuille) ja napsin kuvia kesäisestä Helsingistä. Miltäköhän tuntuisi olla mukana rupeaman viimeisessä nostossa, joka ajoittuu kuulemma auringonlaskun aikaan coctailin merkeissä?

Tämän päivän dinnerillä keittiömestarina hääri Chef & Sommelierista tuttu Sasu Laukkonen. Mies oli taas pohtinut menun viimeisen päälle lähiruoan ja sesonkisuuden merkeissä. Innostuneena Laukkonen osoitteli 50 metrin korkeudessa, miten "tuolta Kumpulasta on raparperit" ja "tuolta Lauttasaaresta on poimittu villiyrttejä". Miehen innostuneisuutta ja paneutuneisuutta on aina ihana seurata! Dinner in the sky:n "kenttäolosuhteissa" ruuan viimeistely ei ollut Chef & Sommelierin tasoa, mutta sitä tuskin voi odottaakaan. Kaikki maistui hyvältä, oli ajateltua ja kaunista. Sasu kertoi annoksista ja valmistuksesta paljon, mutta tässä vain lyhyesti (sillä keskityin maisemiin ja fiilikseen niin intensiivisesti).

Alkuun saimme koljaa ja villiyrttejä.  Sitä seurasi mielestäni illan paras lautanen, spelteistä tehty "risotto", joka oli maustettu mustatorvisienijauheella ja ylevöitetty  kuivatuista suppilovahveroista tehdyllä lisukkeella.

Pääruuaksi oli marmoroitua rotukarjaa kahdella tapaa, purjoa ja pitkään kuorineen haudutettua sipulia, joka oli vedetty pyreeksi mitään lisäämättä. Sasu Laukkosen mukaan laadukas sipuli pitää itsessään sisällä makeutta ja happamuutta. 

Tämän vuoden uutuutena taivasruokailussa olivat soittajat, jotka loihtivat lisää upeaa tunnelmaa herkulliseen kesäiltaan.


Jälkiruuan laskeuduimme hakemaan maasta ja kohosimme lautaset eteen saatuamme taas takaisin korkeuksiin. Kesäinen menu päättyi raparperiin ja monin eri tavoin valmistettuun valkosuklaaseen. Jännin juttu oli komeuden ylle raastettu pakastettu raparperi.

Tässä  vaiheessa väänsin tuolin selkänojan kahvasta lepoasentoon ja vain nautin. En olisi millään halunnut tämän fiiliksen tai shampanjan loppuvan. 

Kiitän suuresti Elämyslahjat.fi:tä lahjakortista upeaan elämykseen. Erityiskiitokset Elämyslahjojen Matille, joka hoiti asiakaspalvelutyötä kanssani kärsivällisen ammatillisesti ja iloisesti.  

Suosittelen lämpimästi taivaallista ruokailua, joka voi tapahtua aamupalan, lounaan, illallisen, shampanjan tai coctailin merkeissä. Suosittelen myös Elämyslahjat.fi:tä, josta voit löytää monenmoisia yhdessä tekemisen tai nauttimisen lahjoja ilman alati kerääntyvää tavaramäärää. 

8 kommenttia:

aleksi kirjoitti...

mä en kyllä pystyisi nauttimaan tuosta vaikka Sasu vääntäisi mitä, puristaisin penkistä kii ja toivoisin että kuolisin mahdollisimman nopeasti :)

Martina kirjoitti...

Hui, sä olit siellä jo. Meillä tämä on edessä vasta sunnuntaina ja nyt jo jännittää miten osaan olla noin korkealla. Toivottavasti sunnuntainakin on yhtä ihana sää! Odotan huikeaa elämystä korkeanpaikankammosta huolimatta. :)

Ulla kirjoitti...

Tampereellekin tuo on tulossa, mutta mun fiilikset ois kyllä samat kuin Aleksilla...

Merituuli kirjoitti...

Korkeanpaikan kammoiselle juttu voi olla kyllä hurja - onnea koitokseen siltä pohjalta Martina!

Tuplaespresso kirjoitti...

Viime vuoden kahdella nostokokemuksella voin lämpimästi suositella dinner in the sky -tapahtumaa. Laukkonen oli silloinkin meillä kokkina ja toinen kerta oli ystävien kanssa pelkkä samppanjanosto auringon laskiessa. Kun vielä sattuu olemaan lämmin ja aurinkoinen ilta, niin kokemus on todella miellyttävä.

Merituuli kirjoitti...

Kaksi - ylellistä. Lämmin ilta kyllä kruunasi kokemuksen, vaikka luulisin sen maistuvan takki päälläkin. Silloin se olisi vain hiukan toisenmoinen.

Nanne kirjoitti...

Varmaan aika huikea kokemus! :)
Itsellä on niin kauhee korkeanpaikankammo, että voisi nautinto vaihtua kauhuun... Tai väittävät että sekin kammo on voitettavissa.
Viime kesänä kun oltiin Helsingissä poikkesimme Hotelli Torniin drinksuille. Pelotti jo sielläkin aika kovin! :)

Merituuli kirjoitti...

Nanne: Kävittekö myös legendaarisessa vessassa Tornissa?

Blog Widget by LinkWithin