keskiviikko 2. lokakuuta 2013

Väkivaltaista, mutta kaunista couscousia

Granaattiomena on antanut nimensä tappavalle aseelle, kranaatille. Kun katsoo hedelmän kauniin kuultavia, jalokivimäisiä siemeniä, tuntuu tämä yhteys suorastaan vääryydeltä. Granaattiomena kaunisti tämänkin ruuan ihan eri tasolle kuin mitä se olisi ollut ilman kiiltävän punaisia kaunokaisia.

Tekemämme couscous sisälsi granaattiomenan lisäksi kanelia, sahramia, rusinoita, mantelia, sitruunaa, minttua ja persiljaa. Ainekset yhteensekoitettuna kuulostavat minusta kaaokselta, mutta lopulta ovatkin makean ja happaman maistuva liitto, jossa eri tekstuurit temmeltävät mukavasti keskenään.

Resepti on Akseli Herlevin kirjasta "Herlevi liekeissä". Noudatimme ohjeistusta muuten tarkasti, mutta oman kasvihuoneen makeat paprikat jätettiin paahtamatta ja rusinaa pistettiin tuplaten enemmän. Couscousina käytimme luomulaatuista tavaraa. Jotkut vehnärouheet muodostuvat lopulta kovin puuromaisiksi, mutta ainakin tällä Herlevin tyylillä tehtynä nämä couscousit pysyivät mukavan irtonaisina.

Meillä couscous syötiin grillatun luomupossun kaslerin kera. 
KAUNIS COUSCOUS-SALAATTI
neljälle lisukkeeksi

1 punainen paprika
2 dl vettä
½ dl oliiviöljyä
1 tl jauhettua kanelia
hyppysellinen sahramia
2 dl couscousia
2 rkl manteleita, rouhittuna
2-4 rkl rusinoita
1 granaattiomenan siemenet*
1 luomusitruunan mehu ja raastettu kuori
½ ruukkua tuoretta lehtipersiljaa hienonnettuna
½ ruukkua tuoretta minttua hienonnettuna
suolaa

Kiehauta vesi, oliiviöljy, kaneli ja sahrami kattilassa. Älä keitä ettei öljy-vesiseos poksahda liikaa kuumentuessaan. Kaada seos kulhoon couscoin päälle. Peitä kelmulla ja anna jäähtyä huoneenlämmössä. Raavi couscous sitten haarukalla irtonaiseksi. 
Sekoita couscousin joukkoon loput ainekset ja tarkista maku. 

* tiesithän, että granaattiomenan siemenet saa kätevästi putoamaan irti paukuttamalla puolikkaan hedelmän kuoripuolta kulhon päällä 

11 kommenttia:

  1. Sen jälkeen kun maistoin Soppaa ja silmukoita -marjan kylmään nesteeseen (pitkään) imeytettyä kuskusia, en ole enää kuumaan tehnyt. Ei vaaraa puuroutumisesta ja maku on jotenkin erityisraikas.

    Tuo mausteisuus kuulostaa mielenkiintoiselta, täytyy laittaa inspiraatiolistoille tämä!

    VastaaPoista
  2. Nauratti tuo otsikko;D
    Tuollaisia couscoussalaatteja saa täällä useista lounaspaikoista,ovat tosi hyviä:) Kvinoallakin tehdään samantapaisia.

    VastaaPoista
  3. Minä olen ruvennut käyttämään granaattiomenaan tätä systeemiä.

    VastaaPoista
  4. Mari: Enpäs ole koskaan kokeillut kylmään nesteeseen. Täytyy testata joku kerta, kun noin perustellusti osaat sitä suositella!

    Jael: Herlevi otsikoi couscousin olevan "Afganstyle". Kvinoaa ei olla taidettu tehdä kuin kerran kotikeittiössä, olisikin mielenkiintoista tehdä taas.

    Allu: Paljon tyylikkäämpi video kuin tuo mun linkkaama :D.

    VastaaPoista
  5. Miten voi granaattiomanesta tulla kranaatti! :) Olen itsekin käyttänyt sitä couscousissa, nam.

    VastaaPoista
  6. No onhan siinä yhtäläisyyksiä: Granaattiomena on espanjaksi granada ja muistuttaahan hedelmä sirploituvaa ammusta. Mutta silti, kun se on niin kaunis ja ihanan makuinen!

    VastaaPoista
  7. Mielenkiintoinen ohje, täytynee kokeilla, kiitos!

    VastaaPoista
  8. kuulostaapa tunnelmalliselta! (ja kaukokaipuuta herättävältä...)

    VastaaPoista
  9. Itse törmäsin juuri ohjeeseen, jonka mukaan couscous kuulemma perinteisesti höyrytetään kattilassa. Itse en tosin omista kattilaa, jossa olisi ollut mahdollista ja jäin miettimään miten/millä se oikein onnistuu.

    VastaaPoista
  10. Andalusiana: Tiedätkö, en ole koskaan ollut paikoissa joissa olisi couscousia tarjolla - olen saanut sitä "vain" kotona ja kyläpaikoissa. Joten minä en osaa yhdistää sitä matkailuun lainkaan. Minne kaukomaille ajatuksesi vie?

    Minna: Menisköhän se kattilan höyryosassa, vaikka jonkan harson sisällä? Tai sellasessa kiinalaisessa höyrykeittimessä? Empä osaa minäkään sanoa.

    VastaaPoista

Nyt kiinnostaisi kuulla mitä sinä tuumaat

Blog Widget by LinkWithin