keskiviikko 16. huhtikuuta 2014

Mechen muheva brunssi

Brunssilliset sunnuntait ovat usein ihan parhaita. Niin viimekin sunnuntaina, kun hurautimme kutsusta Helsinkiin nauttimaan ravintola Mechen brunssia. 
 
Mechen brunssin alkupalat ja jälkiruuan saa itse hakea noutopöydästä. Pääruuat tarjoillaan nenän eteen. Pääruuat pysyvät samoina kaksi viikkoa, jonka jälkeen ne vaihdetaan. Alkuruokapöydän antimia vaihdetaan jotakuinkin samaan tahtiin koostumuksen pysyessä samantyyppisenä koko ajan. 
  
Alkupalatarjoilussa eri ruokalajeja oli hillitysti ja hallitusti eli määrän sijasta oli panostettu laatuun. Kaikessa maistui raikkaus, tuoreus ja kiva fiilis. Pidimme erityisesti buffet-tarjoilluista simpukoista  sekä couscous-salaatin ja marinoitujen kanapalojen yhteensovittamisesta. 

Mehuvalikoima ei ollut ihan perinteistä, mikä on tietysti ilahduttavaa. Lapset ihastuivat omena-inkiväärimehuun. 
Kaikki pääruoka-annokset olivat todella kookkaita, ainakin kun oli hiukan santsannut alkupalapöydän parhaimpia herkkuja. Parhaimmaksi pääruuaksi pöydässämme äänestettiin pitkään haudutettu possunposki. Minä pidin hurjasti keralla tarjotusta pavun ja friteeratun sipulin yhdistelmästä.
Risotto ei edustanut kategoriansa parhaimmistoa, sillä se oli (hernepyreestä johtuen?) jauhoisen makuista. Parsatkin olisivat voineet olla hiukan napakampia. Viiniksi valittu venetolainen Garganegan Camporengo oli oikein oiva hernerisotolle. Viinissä itsessään oli jo selkeä hernemäisyys. 

Jukka tykkäsi lohi-fenkoliannoksessaan erityisesti rapsakkapintaisista gnoccheista ja rapukastikkeesta. Lohi kalavalintana on ehkä hiukan tylsä, mutta kyseinen suuri pala oli hyvin valmistettu.
  
Juustoina maistuivat sveitsiläinen appenzeller  ja ranskalaiset Bleu d´Auvergne ja Brie de Pays.

   
Jälkiruokien kohdalla poitsumme ihastui suklaakakkuun ja tyttäremme vadelmamousseen. Valikoima vaikutti ensin turhan pieneltä, mutta kaiken suolaisen päälle se oli juuri passeli. 
Aikuisten brunssi maksaa Mechessä 25 euroa, kuohuviinillä 28,90. Kymmeneen ikävuoteen asti lapset maksavat hinnasta puolet, alle neljävuotiaat eivät mitään. Palvelu Mechessä on rentoa, hyvin ystävällistä ja hymyileväistä. Ravintola Mechen brunssi oli koko perheemme makuun oikein hyvä, joten suosittelemme lämpimästi suuntaamaan Mechelininkadulle. 

Viereisessä pöydässä sattui istumaan Punavuori Gourmet-blogin Aniko miehensä kanssa. Tyytyväisiä olivat hekin brunssin antiin.

Olemme aiemminkin vierailleet Mechessä ja pidimme kovasti silloinkin. Tyttäremme muistelee vieläkin toisinaan sitä "ihanan makuista sianpäätä" (joka muuten ei enää ole listalla). 

Kiitos Mechen väelle brunssin tarjoamisesta ja ihanasta sunnuntaihetkestä. 

5 kommenttia:

Andalusiana kirjoitti...

tuo on meilläkin ollut suunnitelmissa heti siitä lähtien kun kuultiin sen tulemisesta (se kun on käytännössä tien toisella puolen niin eihän siinä tekosyitäkään enää kovin paljoa viitsi keksiä :-)! )

Merituuli kirjoitti...

Mua välillä kyllä kadehdituttaa nää teidän helsinkiläisten huudit ja mahdollisuudet. Onneksi meiltäkään ei ihan mahdoton matka ole.

Sinne vaan, melkein väittäisin että tulette tykkäämään!

ulla kirjoitti...

No johan on brunssia kerrakseen! Näyttää hyvältä.

Miellän itse brunssin aina kevääseen ja auringonvaloon. Se saa hymyilemään.

Nanna kirjoitti...

Oijoi, mie haluun tuonne!

Merituuli kirjoitti...

ulla: Mä miellän brunssin monesti sunnuntaihin, on vuodenaika mikä tahansa. Lauantaikin käy ;).

Nanna: Mene ihmeessä jos aika on passeli. Oli hyvää!

Blog Widget by LinkWithin