torstai 31. heinäkuuta 2014

Katuruokamopokierros Saigonissa

Saigonin elikkäs Ho Chi Minh City:n kesäkeikkamme paras juttu oli (kattoterassien lisäksi) katuruokakierros mopojen kyydissä. Huimaavan kiihkeän liikenteen sekaan oli todella mielenkiintoista sukeltaa mopon kyydissä, kun puikoissa istui taitava ja huolellinen kuljettaja. Ja se ruoka oli us-ko-ma-ton-ta. Mutta sen nyt tiesi jo etukäteenkin!
Katuruokarundimme toteuttajana oli Back of the bike tours. Oppainamme toimivat Ky ja Anh Duy. Mukana pyöri myös Nghi kuvaamassa ja huseeraamassa. Kierroksella ei ollut tällä kertaa lisäksemme ketään, mikä taisi koitua ekstrahuomioimiseksi matkan varrella. 
Ensimmäisenä pysähdyimme mopoilla puiston laitaan. Oppaat hakivat toiselta puolen katua aivan uskomattoman hyvää salaattia. Vihreä papaija oli vedetty ohuiksi julienne-suikaleiksi. Salaatissa oli tummia, kuivattuja naudan maksapaloja ja pähkinöitä. Koko komeus sekoitettiin pohjalla olevan chili- ja soijakastikkeen kanssa. Valehtelematta yksi parhaista syömistämme salaateista. 
Jukka maistoi keralla myös paikallista jääkahvia, cà phê sữa đá, kun minä siemailin paikallista 333-olutta.
Kun saavuimme salaattipaikalle, oli maahan jo laitettu valmiiksi alustat istumista varten. Minusta tämä oli toi huomaavaista ja toi hyvää mieltä.
Seuraavana mopot kurvasivat Saigonin kiinalaiseen kaupunginosaan, toisen oppaamme kotihuudeille. Siellä saimme maistaa aivan loistavaa "Bun Thit Nuong":ia. Iloinen rouva on tehnyt tätä samaa ruokaa jo yli 40 vuotta, joten hän todella tietää miten homma hoidetaan. Tuoreiden riisinuudeleiden päälle rouva nosti grillistä possua ja friteerattuja kääryleitä paloina. Joukkoon nostettiin vielä tuoreita yrttejä, paahdettuja pähkinöitä ja kalakastiketta.
 

Oppaat hakivat meille läheisestä kojusta jälkiruuaksi mangostani hedelmiä (englanniksi mangosteen) kuultuaan ettemme ole maistaneet niitä. Kuori murrettiin ihan  sormin (varovasti, sillä tahrat eivät kuulemma lähde vaatteista) ja jokainen lohko syötiin nautinnolla. Toisinaan lohkossa oli sisällä suuri kivi. Hedelmät olivat hurjan herkullisia! Makua on vaikea kuvailla, se pitää maistaa. 
Kuultuaan että haluamme viedä kotiin tuliaisiksi kalakastiketta, oppaat mopoilivat meidät läheiselle ruokatorikadulle. Ostimmekin tämän rouvan kojun tyhjäksi hänen parhaimmista, Phu Quocin saarelta tuoduista kalakastikkeista. Kotiin matkasi laukussa kuusi pulloa tuota ihanuutta! Lienee sanomattakin selvää, että hinnat olivat hurjasti halvemmat kuin paikallisissa kaupoissa, ollen 20 000 dongia pullo eli noin 70 centtiä. 

Asfaltoimaton torikatu oli mielenkiintoinen kokonaisuus. Moponmentävästä aukosta tosiaan ajettiin mopoilla ja kaikki tarvittava löytyi kojuista. Länkkäreitä ei täällä lisäksemme näkynyt. 
Munamies.
Oppaat kierrättivät meitä myös paikallisilla kaduilla. Näimme mm. "tehtaan", joka valmisti käytetyistä maalipurkeita grillejä. 
Kolmannessa ruokapaikkassa maistelimme mangoja mausteseoksen kanssa, jossa oli mm. kuivattuja katkarapuja. Bahn mi-sämpylöistä revittiin paloja ja dipattiin ne sitten soijakastikkeeseen.
Grillatuista viiriäisistä syötiin kaikki.
Myös pää. Kokonaan. Suutuntuma nokkineen oli aika rustoinen, mutta yllättävän pehmeä. Päitä tuli syötyä useampiakin. Oppaamme kertoivat vietnamilaisten uskovan, että pään syöminen tuo lisää viisautta.
Tässä on osaksi kehittynyt viiriäisenpoikanen kuoressaan. Vauvalintu oli kypsennetty niin että osa valkuaisesta oli vielä valuvaa. Muna tuli kuoria osittain ja sitten lintu kastettiin limesuolaan ja kipattiin kitusiin. Maistoimme kumpikin yhden munan, mutta enempään emme oikein taipuneet. Ruoka maistui jotakuinkin vaalean linnun ja munan sekoitukselta. 

Neljännen paikan kohdalla vatsamme alkoi olla ihan pinkarallaan, niin paljon kaikkea oli tullut syötyä. Tästä rapukeitosta, bánh canh ghẹ saimme syötyä vain parhaat palat. En oikein ihastunut paksuihin tapiocanuudeleihin, mutta meriravun liha oli herkkua. 
Viimeinen paikka ihastutti jälkiruuillaan. Thaimaalainen klassikkojälkiruoka sticky rice ja mango saa Vietnamissa kaverikseen jäätelöä. Frozen Yoghurt ihastutti mustan riisin kanssa. 
Kookoksinen jäädyetty banaanikin oli yllättävän hyvää. Saimme myös maistella hedelmiä, joiden joukossa oli meille uusiakin tuttavuuksia.
Varasimme foodietourimme hyvissä ajoin ennen reissua Back of the Bike Tours:lta. Sähköpostittelu kävi sutjakasti ja kaikki saatiin sovittua helposti. Saimmepa pyytäessämme vielä muitakin vinkkejä kaupunkiin. Hyvin englantia taitavat oppaat tuntuivat tekevän vähän ekstraakin eteemme. Näimme monta eri kaupunginosaa mopon selästä reippaan neljätuntisen ajelumme aikana. Harkitsimme vakavasti toisenkin kierroksen ottamista vielä lomamme aikana, sillä Back Of The Bike Tours järejstää myös räätälöityjä kierroksia. Lopulta päätimme jättää sen kuitenkin ensi kertaan. 

Suosittelemme mopoiltua foodie-kierrosta erittäin lämpimästi kaikille ruokainnostuneille. Päivä painui syvälle unohtumattomien kokemusten joukkoon!

Myös Sopan Hanna on partaJaakkonsa kanssa ollut saman firman kyyditettävänä, mutta iltakeikalla. Siitä se ajatus oikeastaan lähtikin. 

*

Yhteistyössä Back Of The Bike Tours

11 kommenttia:

  1. Eikö ollutkin upeaa! Tuollaisen viiriäisen pään syön ensi kerralla. Toi pikkumuna on ehkä vähän iisimpi verrattuna siihen ankan eguun, multa jäi puolet syömättä..

    VastaaPoista
  2. Oli. Ihan törkeän mahtavaa. Ihan! Kiitos vaan tuhannesti vinkistä.

    Joo, anakanmunaisena olis voinut olla turhan kova pala. Onneksi Anh Duy söi ne loput, ettei menneet vauvaviiriäiset vallan hukkaan.

    Sinun rakastamasi rapukeitto oli mulle taas heikoin meidän kierroksella, joskin olin siinä vaiheessa jo ihan täynnäkin. Kierroksen yllättäjä oli se papaijasalaatti.

    VastaaPoista
  3. Harmi, että meillä jäi se papaijasalaatti väliin kun vähän sateli kierroksemme alkaessa. Sen sijaan nautimme erilaisia riisijauhonyyttejä.

    Mä ostin kotiinkin niitä tapiokanuudeleita, ne on mun mielestä ihan huippuja :D Mutta ymmärrän kyllä ettei suutuntuma ole kaikkien mieleen.

    VastaaPoista
  4. Mopoajelu ruoan perässä kuulostaa aivan yyyybermahtavalta!

    VastaaPoista
  5. Mikä ihana ruokakierros,mutta munavauvalintu...well....
    Mangostania olen maistanut täällä kerran jonkun eksoottisten hedelmien kasvattajan kojulla.

    VastaaPoista
  6. Ovatko muuten nuo pienet punaiset hedelmät vikassa kuvassa acerolaa?

    VastaaPoista
  7. Hanna; Maut on erilaisia! Siksinkin oli kivaa että kierroksella oli monenlaista maisteltavaa.

    Hannele se oli. Yyyyyyber!

    Jael: Pidin kovasti mangostaniasta ja kierroksen jälkeen ostimme niitä itsekin. En muista hedelmien nimiä. Pyysimme ne kyllä kirjoitettunakin, mutta olen hukannut viestin jonnekin :(

    VastaaPoista
  8. voi ihanaa mitä herkkuja! voi kyllä olla että viiriäissikiöt olisivat jääneet syömättä täälläkin... ;-)

    VastaaPoista
  9. Andalusiana: Mielnkiintoisia ne oli maistaa, mutta yksi tosiaan riitti. Keskustelimme pöydän ääressä kyllä paljon eri tavoista ja eettisyydestä ruokaan liittyen. Se oli mielenkiintoista!

    VastaaPoista
  10. Juu. Kyllä mun erikoisimmaksi ruuaksi saattaa jäädä se raaka kobra. En oikein kykene lampaansilmiin tai hiirensikiöihin tai semmosiin. Respect.

    VastaaPoista
  11. Raaka kobra - mielenkiintoista. Tuo tilanne ei oikein ollut hyvä ronklaamiselle ja olihan tuo mukava maistaa.

    VastaaPoista

Nyt kiinnostaisi kuulla mitä sinä tuumaat

Blog Widget by LinkWithin