perjantai 29. elokuuta 2014

Ylellinen nautiskeluilta

Ylellisyyttä, kauneutta ja tunteikkuutta. Nämä ovat ensimmäiset adjektiivit jotka minulle tulevat mieleen Suomen Kansallisopperasta. Vielä kymmenen vuotta sitten olisin voinut kuvata samaista paikkaa sanoilla haukottelu, tylsyys ja eläkeikä, mutta silloin en ollut vielä käynytkään oopperassa tai baletissa. Kokemusten kautta ihminen viisastuu. 
Eilen pääsin mukavan bloggajaporukan kanssa tutustumaan Suomen Kansallisoopperaan hiukan syvemmin. Ja voi miten ihana ilta olikaan! Aluksi kiertelimme katsomassa kulissien tekoa. Saimme kuulla miten monen eri ammatin osaajia oopperassa onkaan. Tässä esimerkiksi maalataan käsin valtavia kankaita Klaus Haapaniemen suunnitelman mukaan tulevaan Ovela Kettu-esitykseen. 
 
Leivokset ovat styroksiruokaa Figaron häät-oopperaa varten. Valkoisten leivonnaisten helmiäispinta ei suinkaan näy yleisöön, mutta viimeistellyt yksityiskohdat auttavat laulajia eläytymään rooliinsa. 
Ehkä sykähdyttävin hetki illassa oli päästä Kansallisoopperan lavalle tepastelemaan. Rehellisyyden nimissä kerrottakoon, että sairaalareissun uhallakin oli pakko ottaa pari tanssahdusaskelta baletin tyyliin kun nyt kerran paraatipaikalla oltiin. 

Ennen esitystä saimme kuulla Heidi Almin lumoavan mukaansantempaavan esittelyn illan Onegin baletista. Heidi Almi pitää maksuttomia teosesittelyitä ennen tiettyjä balettiesityksiä. Jatkossa osaan katsoa teosesittelyajat netistä ja varata siihen aikaa. 
Odotusta täynnä istahdimme valossa kylpevien ikkunapöytien ääreen. Pöytiin oli katettu maistelulautanen, josta löytyi hyvin moneen makuun istuvia ihania herkkuja. Kotimaisuus oli huomioitu hienosti! Esimerkiksi juustot olivat kotimaista laatutuotantoa ja ilmakuivattu kinkku niinikään. Upeasta villisorsarilletestä löytyi kunnon puraisun myötä takahampaideni harmiksi hauli. Lohkeama on jo paikattu kivuttomasti ja oopperaherkuista vastaava Kanresta lupasi hoitaa laskun. Joten tämäkään pikku selkkaus ei päässyt himmentämään eilisen ylellistä lumousta. 
Maistelulautasen herkuin osuus minulle oli sorsarilleten lisäksi sopivan reilusti suolattu kuhatartar ja ilmakuivattu kinkku yhdistettynä sinappiseen kreemiin. 
Juustojen ylle sopi lorauttaa oopperan omatuotantoista hunajaa. Pesät löytyvät kuulemma oopperatalon nurkalta. Kauniin keltainen, soljuva hunaja oli sykähdyttävä lisä juustoille, niin ajatukseltaan kuin maultaankin. 
Ensimmäisellä väliajalla nautimme aivan loistavaa Afternoon tea-kokonaisuutta. Tarkempi esittely tästä kauniista ja herkullisesta esillepanosta löytyy blogistammekin vuoden takaa, kun vein kummityttömme balettiin syntymäpäiviensä kunniaksi. Spelttiskonssit olivat edelleen ihan selkeä suosikkini näistä herkuista, erityisesti lemon curdin kanssa nautittuna. 

Herkkuja mutustaessa jännitimme miten esityksen käy, sillä yksi tanssijoista loukkasi jalkansa juuri ennen väliaikaa. Onneksi baletti kuitenkin saatiin jatkumaan toisen ballerinan voimin ja me saimme nauttia sykähdyttävää tarinaa Tatjanan elämän ympärillä. 

Onegin baletti on romanttisuuden ja draamaattisuuden lisäksi siitäkin hieno, että se sisältää kaksi väliaikaa. On mielenkiintoista vaihtaa seurueen kanssa ajatuksia esityksestä tai elämästä yleensäkin. Nyt nautimme myös lasilliset rosesampanjaa katsellen iltahämärtyvää Töölönlahtea. 
Baletti-iltamme oli ihanan ylellinen ja nautinnontäyteinen kaikkine hienosti mietittyine yksityiskohtineen. Oli ihana viettää aikaa mielenkiintoisten ihmisten kanssa, nauttia herkuista, laadukkaista juomista ja upeasta musiikista sekä tanssista. Lämmin kiitos upeille emännillemme!

Baletti- tai oopperailta on upea lahja vaikkapa ystävälle tai itselle, kun syyssateet vetävät suuta mutruun. Suosittelen lämpimästi ja ennakkoluulottomasti suuntaamaan Suomen Kansallisoopperaan oman nautinnon  nimissä. Minä vien sinne seuraavaksi perheeni katsomaan Pähkinänsärkijää ja Hiirikuningasta ennen joulua. 

***
Yhteistyössä Kansallisooppera ja Kanresta

4 kommenttia:

Jael kirjoitti...

Oi mikä ihana ilta teillä oli,etenkin tuo tutustuminen kulisseihin. Kun asuin vielä Helsingissä,kuuluin sellaiseen oopperarinkiin,joka hankki lippuja ryhmänä,niin että saimme liput halvemmalla.Silloin tuli aina välillä käytyä oopperassa.Olen aina tykännyt oopperasta;teiniä opiskelin laulua Sibelius-Akatemiassa,mutta kauhean esiintymispelkoni vuoksi jätin sen kesken eikä minusta tullutkaan oopperalaulajaa...Mitä olen joskus vähän harmitellut..

meanwhileinlongfield kirjoitti...

Oli kyllä mukava nähdä ja kokea upea ilta yhdessä!

Mä haen heti maanantaina liput Pähkinänsärkijään. :) Nyt pitää vaan tehdä päätös tilaanko väliajalle maistelulautasen vai after tea -setin. ;) Onneksi tässä on vielä hyvin aikaa miettiä!

Campasimpukka kirjoitti...

Upea tilaisuus! Etenkin tuo kulissien taakse pääseminen.

Merituuli kirjoitti...

Jael: Ompas mielenkiintoista tuo että olet halunnut oopperalaulajaksi! Mikä jottei sitä voisi vieläkin harjoitella omaksi ilokseen?

meanwhileinlongfield: Kiitos samoin oli mukava nähdä! Olit vielä niin fiini hienossa hameessasi!
Me tilasimme jo liput Pähkinänsärkijään. Itse olen nähnyt sen useammankin kerran, nyt vien koko perheen katsomaan. Juu, väliaikatarjoilua pitää vielä miettiä!

Campasimpukka: Oli kyllä! Kaikki oli niin hienosti ajateltu ohjelmaa ja tarjoiluja myöten. Meidät hemmoteltiin ihan pilalle.

Blog Widget by LinkWithin