sunnuntai 27. syyskuuta 2015

Känsätuhkelo on persoonallinen ruokasieni

Huonotattisista sienisyksyistä on se hyöty, että tulee opeteltua uusiakin sieniä. Niukkana tattivuonna opimme aikoinaan orakkaan ja lampaankäävänkin. Eilen herkuttelimme elämämme ensi kertaa metsästä poimitulla herkkusienellä ja haluamme herkutella vastakin. Tuoksu oli hurmaava ja maku hieno!
 
Eilen poimin myös ensi kertaa elämässäni metsästä känsätuhkeloita. Kyllä, se on se sama sieni jota mukulana puffauteltiin rikki jalalla. Känsätuhkelot olivatkin melkeinpä ainoat sienet joita reissultamme löysin. Känsätuhkelon tunnistaa hyvin valkoisesta väristä ja nystyräisestä pinnasta. Nystyt irtoavat helposti. Sienikirja kertoi ne kahden tähden syömäsieniksi.  Munuaisvikaisille sientä ei suositella sen sisältämän urean vuoksi. 

Nettiä kliksuttelemalla en saanut lainkaan reseptejä känsätuhkeloon liittyen. Saimi Hoyer vinkkasi Viinilehden sienitasting-jutussa paahtamaan känsätuhkelot leivän päälle tai salaattiin. Se sinetöi päätökseni edetä ihan yksinkertaisesti pannulla paisten ja suolaripsahuksen kanssa maistaen.

Kaksi sienistä oli jo pehmennyt ja kellastunut sisältä. Nämä jätin käyttämättä. Känsätuhkelot nauvotaan nimittäin käyttämään kun sisus on valkoista ja kiinteää, kuten allaolevassa tuhkelossa.
Paistoin sienet ensimmäisellä kerralla puolitettuina. Pannulta lautaselle nostettuna sienet kurtistuivat hauskasti kokoon. Maku oli hieno, ihan omanlaisensa. Sienen pehmeä rakenne vaan ei hurmannut ja olin jo hylkäämässä koko tuhkelon. 
Sitten sain tuttavalta vinkin siivuttaa sienet ja paistaa kuumalla pannulla. Minä paistoin sienisiivut öljyssä, mutta tuskin sienet voitakaan kavahtavat. Näin nautittuna känsätuhkelo maistui minullekin! Söimme sienet yhdessä pannulla paistetun siian ja kasvisten kanssa. 

Suosittelemme lämpimästi keräämään sienikoriin myös känsätuhkelot, sillä maku on aika uniikki!

7 kommenttia:

Sini kirjoitti...

Oi, noita minäkin olen yrittänyt katsastella metsäreissuilla, kun olen kuullut kehuja ja olisi kiva maistaa, ei vain ole tullut vastaan... Mutta voi, missä ihmeessä ne tatit ovat luuranneet?? Toivottavasti sentään suppilovahveroita riittäisi.

Merituuli kirjoitti...

Ehkä tateilla on joku välivuosi kun viime vuonna ahkeroivat niin kovasti?
Suppilovahveroita löytyi ihan mukavasti tänään ja kiva rypäs orakkaita.
Toivottavasti löydät känsätuhkeloita jotta pääset maistamaan!

Jael kirjoitti...

Onpa hassu nimi tuolla sienellä mutta nätti ulkonäkö-

Merituuli kirjoitti...

Jael tämän sienen kohdalla vois kyllä sanoa jopa ruma nimi. Mutta nätti ja maukas!

Anna kirjoitti...

Känsätuhkelo on itselläni sienten top3:ssa ruskotatin ja mustatorvisienen kanssa. Tosi kiva, että kirjoitit sienestä, koska tosi moni ei tiedä millainen herkku se pieni pallero onkaan. :)

On kyllä ollut todella huono sienivuosi, mutta onneksi viimevuotisia tatteja ja torvisieniä on vielä ihan reilusti kaapissa. Känsiksiäkään en ole löytänyt kuin ihan kourallisen, vaikka niitä monena huononakin sienivuonna on löytynyt ihan kohtuullisesti. Toivottavasti ensi vuosi olisi jo parempi.

Merituuli kirjoitti...

Olipas kiva palaute Anna, kiitos! Mihin ja miten olet sieniä laittanut?

Merituuli kirjoitti...

Vielä piti jatkavani. Tatit ja suppilovahverot ehkä tekevät vielä tuloaan, toivotaan! Meilläkin ollut poikkeuksellisen huono sienivuosi, mutta onneksi tosiaan on tatteja kuivattuna viime supervuodelta.

Blog Widget by LinkWithin