keskiviikko 20. tammikuuta 2016

Ravintolavinkkejä Puerto de la Cruziin, Teneriffalle

  
Puerto de la Cruz on tähänastisista Kanariansaarikokemuksista parhaita ruokamuistoja tuottanut. Emme kohdanneet häikäisevää tai valtavia uutuusselämyksiä tarjoavia paikkoja. Sen sijaan saimme nauttia laadukasta, hyvintehtyä ja raikasta ruokaa useammin kuin uskalsimme aiempien reissujen kokemuksella odottaa.  Edelliset reissukerrat löytyvät blogimme MATKAT-välilehdeltä Espanjan kohdalta

Matkamme alkoi joulupäivänä päättyen vuoden ensimmäisenä päivänä. Kaikki ravintolat eivät tällä välin olleet auki joka päivä, mutta monessa ravintolassa kokattiin kyllä. Varsinkin uudenvuodenaaton molemmin puolin ravintolat saattoivat olla kiinni pari päivää. 

Tapaspaikoissa saimme harmituksia aikaan useammin kuin kerran. Tilatessamme pöydän täyteen erilaista maistettavaa annoskoot yllättivät suuruudellaan. Muutaman kerran ruokaa jäi luvattoman paljon syömättä. 

Seuraavassa neljä erilaista ravintolavinkkiä Puerto de la Cruzin vanhasta osasta, jossa oli paljon kivanoloisia ruokapaikkoja. Samaisilla kaduilla oli kiva myös tiirailla valtavaa katutaidetta
MIL SABORES

Tämä ravintola saa maininnan vain ja ainoastaan jälkiruokansa ansiosta. Tuhdin ruuan päälle tarjottu "Gin tonic" de Pedro Rodriguez oli loistava giniä sisältävä jälkiruoka. Rakenne oli ihanan kuohkea ja maut selkeästi GTmäiset ilman tiukkuutta. Huomasin vasta nyt paikan nettisivua etsiessä, että paikassa olisi ollut kolmenkymmenen eri ginin valikoima. Missä oli se kuuluisa tarjoilijan lisämyyntiyritys, varsinkin kun hehkutimme ginijälkiruokaa?
Mil Sabores nostatti odotukset korkealle mainostaessaan tekevänsä luovaa välimerellistä ruokaa. Kokonaisuus jäi kuitenkin vaisuksi ja aika tavanomaiseksi. Esillepanot olivat hienoja, myös lasten annoksissa. Ruoka oli suolan lisäämisen jälkeen ok-maistuvaa. Palvelu oli hidasta.
***
DON CAMILO
ravintola, pizzeria

Mainiolla neulegraffitien koristamalla aukion Plaza Benito Pérez Galdós:n ympärillä oli muutamia ravintoloita. Me päädyimme Don Camilon terassille pizzoille, sillä huomasimme paikan omistavan kiviuunin. Pizzoissa olikin laadukkaat raaka-aineet ja todella hyvät maut. Pohja ei saanut ihan täysiä pisteitä tarkkasuuJukalta, mutta nyökkäilevän hyväksynnän kyllä. Viereisiin pöytiin tuodut lasagne- ja pasta-annokset näyttivät hurjan hyviltä. Lapset toivoivat paluuta paikkaan juurikin lasagnen toivossa, mutta ravintola oli vuodenvaihteessa palatessamme kiinni.

***

Kalaravintolaksi itseään tituleeraavassa El Pescadorissa kävimme tapojemme vastaisesti kaksi kertaa. Lapset pitivät kovasti paikan kanasta. Suosittelemme ehdottomasti El Pescadorin risottoja sekä paelloja, myös mustekalanmusteella värjättyä versiota. (Liian suurikokoiset) paellat tarjoillaan hienosti nostamalla pannu sivupöydälle jonka jälkeen tarjoilija annostelee lautasille kaikkea antia.  Hymyn kera kuten yläkuvasta näkyy. 

***
  
EL TALLER

Eniten fiiniin ruokailuun päin kallellaan oleva ravintolavisiittimme tehtiin El Talleriin. Keittiöntervehdyksenä tarjottu piiranen sisälsi oliivitahnaa ja päälle oli sipelty makeahkoa omenatahnaa. Se lupasi yhdessä Jukan valitseman alkupalan, loistavan tonnikalatartarin kanssa hiukan enemmän mihin ravintola lopulta kykeni. Ruoka oli todella hyvää, annokset kookkaita ja maut kohdillaan, mutta yllätyksellisyys ja persoonallisuus jäi uupumaan. Palvelu ontui: tilattu viini tuotiin vasta ruokien ollessa jo pöydässä. Yhteistä kieltä emme tarjoilijan kanssa löytäneet, sillä me emme puhu espanjaa eikä hän puhunut juuri lainkaan englantia saatikka sitten suomea. Voisimme kuitenkin mennä paikkaan uudestaan, sillä yksittäiset annokset olivat lupaavia. Meille myös suositeltiin heti paikallisia viinejä, mistä pidimme kovasti. 
Suosittelemme varausta mikäli paikkaan mielitte. El Taller ei ole auki joka päivä, muistaakseni vain keskiviikosta sunnuntaihin. 
Onko sinulla suosituksia Puerto de la Cruziin? Voi meinaten olla että löydämme itsemme täältä lomalta toistekin.

Outi on Mieliruoka-blogissaan jakanut omia vinkkejään Teneriffalle, myös kasvissyöjän näkökulmasta.

5 kommenttia:

Paula /Keittotaiteilua kirjoitti...

Kiva lukea kokemuksistanne! Teneriffa yllätti meidätkin positiivisesti joulukuussa. Puerto de la Cruzissa ehdimme käydä kääntymässä vain päivän verran, mutta viikon reissun perusteella voimme varauksetta suositella saaren tunnelmallista pääkaupunkia Santa Cruzia. Ravintolasuosituksiamme sieltä ja saaren muistakin kolkista löytyy tuosta nimimerkkiin laittamastani linkistä :)

Merituuli kirjoitti...

Loistavaa! Kiitos Paula! Voissa paistettu munakoiso kuulosti tosi kiinnostavalta ja aloituskuvan mustekalalonkero hurmasi.

Anna kirjoitti...

Mä liputan myös Santa Cruzin puolesta jossa just pari viikkoa sitten vietin elämäni ensimmäisen Kanaria-lomani, joten muista kohteista ei ole kokemustakaan. Tosi paljon kivoja ravintoloita ja hyvää ruokaa, kaupunki muutenkin oikein kaunis. Vähän turisteja, paljon aitoa meininkiä. En nähnyt ensimmäistäkään turistimenua tai muutakaan turisteille suunnattua viikon aikana. Hintataso yllätti halpuudellaan ja uskoisin, että on edullisempi kuin turistikylät. Ei ole perinteinen rantalomakohde, mutta löytyy sieltä merivesialtaat, saman suunnittelijan kuin Puerto de la Cruzissakin. Uskoisin, että teidän perhe tykkäis. Itse suunnittelen jo lähteväni uudelleen.

Merituuli kirjoitti...

Kiva kuulla että Santa Cruz oli myös kiva. Sillä meilläkin on sellainen olo että Teneriffan pohjois-osaan voisi palata, josko sitten sinne seuraavaksi.
Puerto de la Cruzissa oli Charcon aukiolla muutamia menu turistico-paikkoja, mutta ne oli helposti vältettävissä.
Kiitti paljon suosituksesta. Onko ihan täsmävinkkejä ruokapaikkoihin Anna?

Anna kirjoitti...

Kävin kahtena iltana syömässä fancymmin, muuten harrastin edullisia tascoja ja tavernoita joissa sai hyvin perinteistä ruokaa. Ne fancyt paikat olivat Kazan (yhden misukan japanilainen) ja Los Quatro Postes. Muut paikat Taberna Ramon, hotellin naapurissa oleva Tasca (Calle Dr Guigou), Bodeguita Canaria (näiden ropa vieja oli tosi hyvää), La Hierbita. Kaikissa söin hyvin mutta Ramon ja toi mun hotellin naapurikapakka vetivät kyllä tunnelmaltaan korkeimmat pointsit. Kazan taas ihan omaa luokkaansa japanilaisen saralla, tykkäsin kovasti.

Tapaksia haeskelin kovasti, mutta tuli huomattua että tuolla tapaskulttuuri on erilainen kuin mantereella, sitä ei harrasteta samalla lailla. Jos tapaksia halusi, niin ne valittiin alkuruokalistalta ja annokset oli turhan isoja. Ne tapaspaikat joita löysin (pitkälti samoja katselin jotka Keittotaiteilua-blogissa mainittiin) oli mun makuun vähän liian kikkailevia, mielessä kun pyöri simppelit tapakset joita olen saanut Barcelonassa ja Madridissa.
Ja kauppahallin kalaosastolla söin parhaat ja tuoreimmat osterit ikinä!

Blog Widget by LinkWithin