tiistai 9. elokuuta 2016

Leivitetty lampaankääpä ja ciapatta

 
Vähän niinkuin lampaankääpähampurilainen, mutta nopeammin leivottavalla leivällä. Sellainen on tämä yltiöherkullinen lampaankääpäciapatta. Makujujuna on paitsi leipätaikinaan leivottu suppilovahveromurska, myös lampaankäävän kanssa hienosti yhteen sopiva tilli. Tässä ohjeessa tilli on upotettu majoneesiin. Alla löydät ohjeen kaikkiin osasiin paitsi etikkakurkkuun. 
Lampaankääpää tuntuu olevan nyt joka puolella. Se täyttää somefeedini tehokkaasti ja tänään onneksi myös meidän sienikorimme. 
Lähdimme Jukan kanssa työpäiviemme jälkeen hetsiltään metsään hakemaan sienimuhennosaineksia. Työkaverini suositteli meille paikkaa joka osoittautuikin aivan loistavaksi. Aurinko paistoi kuulakkaan kauniisti, muttei paahtavan kuumasti. Metsässä oli hurjan kaunista! Uusi metsämaisema tarjosi meille runsaasti erilaisia sieniä: kantarelleja, orakkaita ja hiukan suppilovahveroitakin. Lampaankääpiä oli ihan hurja määrä, myös toukattomia. Osa piti jättää jo metsään. Löysimmepä myös elämämme ensimmäiset mustatorvisienetkin. 
Lampaankääpää on meillä kokattu aiemmin tomaattisen pastan seuraksi ja juurikin leivitettyinä pihveinä. Mikä on sinun lempireseptisi lampaankäävästä? Toimiiko tämä sieni piirakassa tai keitossa? Uudet reseptit olisivat kullan kalliita, nyt kun lampaankääpää on jääkaappimme hylly väärällään.

Sarita Koskirannan ciapatta-ohje napattiin Soppa 365 sivulta, mutta sitä maustettiin meikäläisittäin kuivatuista sienistä tehdyllä sienimurskalla.
Määriä ja riittävyyksiä en osannut ohjeisiin laittaa, sillä se riippuu kovasti sienten koosta ja vaikkapa majoneesinmättämismieltymyksistä.

CIAPATTA
noin 10 pitkulaista ciapattaa

10 g tuorehiivaa
3 3/4 dl vettä
2 rkl oliiviöljyä
1/2 rkl suolaa (tai vähän enemmän)
2 rkl kuivattuja suppilovahveroita murskana
n. 9 dl vehnäjauhoja

Liuota hiiva kädenlämpöiseen veteen. Sekoita joukkoon oliiviöljy ja suola. Sekoita joukkoon myös sienimurska.
Lisää jauhot vähitellen ja alusta taikinaa 10 minuuttia. Taikina on valmista, kun se alkaa irrota kulhon reunoista. Taikina saa jäädä hyvinkin pehmeäksi, sillä sitä ei tarvitse muotoilla työpöydällä. Kohota taikinaa 1,5-2 tuntia.
Jaa taikina 3 osaan. Nostele taikinapalat uunipellille leivinpaperin päälle siten, että nostaessasi venytät leivän ilmassa pitkän malliseksi ja lasket leivinpaperille. Leivän ei tarvitse olla säännöllisen muotoinen.
Kohota leipiä liinan alla lämpimässä paikassa vähintään puoli tuntia.
Lämmitä uuni 225 asteeseen ja paista kohonneita leipiä uunin keskitasolla noin 15 minuuttia.

TILLIMAJONEESI

1 munankeltuainen
2 tl makeaa sinappia 
1 rkl vaaleaa balsamico-etikkaa
1,5 dl rypsiöljyä
hyppysellinen suolaa
sokeria
valkopippuria

2 rkl tuoretta tilliä pienenä hakkeluksena

Sekoita korkeassa, kapeassa kulhossa munankeltuaiset, sinappi ja etikka. Vaahdota seosta sähkövatkaimella ja lisää laitteen käydessä joukkoon öljy ensin tipoittain, sitten ohuena nauhana. Valmis majoneesi on vaaleaa ja kuohkeaa. Mausta.
LEIVITETTY LAMPAANKÄÄPÄ

lampaankääpiä (ilman jalkoja)
kananmunia
korppujauhoa
suolaa
rypsiöljyä

Riko kananmunia syvälle lautaselle. 
Laita toiselle syvälle lautaselle korppujauhoja. Mausta korppujauhot suolalla. 
Sivele puhdistetut lampaankäävät kananmunalla, ohuet sienet voi upottaa munaan. Ripsi tai upota munatut sienet korppujauhoon. (Monesti paneroidessa aluksi tehtyä vehnäjauhotusta ei lampaankäävässä tarvita).
Laita paistinpannuun tai kattilaan rypsiöljyä reilu kerros niin että vähintään lampaankäävän toinen puoli uppoaa pinnan alle kokonaan. Kuumenna öljy 180 asteiseksi (digitaalista paistolämpömittaria mittaamisessa apuna käyttäen). Muista laittaa liesituuletin pois päältä öljyn leimahdusuhkan vuoksi. 
Käännä tarvittaessa kypsennyksen aikana. (Meillä lampaankääpä oli hiukan kupera ja halusimme säilyttää sen kokonaisena, joten öljyä tarvittiin aika reilusti). 

Jukka pisti väliin myös juustoa mutta minusta se ei sovi

KOKOA LEIPÄ

ciapatta
leivitetty lampaankääpä
tillimajoneesia
etikkakurkkua
salaattia

Halkaise ciapatta. 
Laita sisään leivitetty lampaankääpä. 
Lusikoi sisään majoneesia. 
Laita leipään sisälle myös etikkakurkut ja salaatti. 


10 kommenttia:

Viikonloppukokki kirjoitti...

Lampaankääpää onkin metsässä niin paljon, kun jaksaa kotiin kantaa. Herkullisen näköinen leipä!

Hanna kirjoitti...

No nythän mun on päästävä sienimettään! Lampaankääpäpihvit on ihania ja tollasessa leivässä vielä varmasti ihanampia! Tillin ja lampaankäävän makuliitto on varmasti supermaukas!

Anna kirjoitti...

Voi että, kääpäkateus! Mä en ole löytänyt vielä kuin yhden ainokaisen lampaankäävän, joka sekin oli sellaisella kasvupaikalla, etten viitsinyt poimia.

Sen sijaan kantarelleja on löytynyt litratolkulla. En ole ikinä milloinkaan kantanut kotiin tällaisia määriä kantarelleja kuin nyt, kymmeniä litroja. Kaverit sanovat jo, että ei lisää, ja pakastinkin alkaa pullistella saumoissaan, mutta viime vuoden ankean sienisyksyn jälkeen on selvästi tullut ahneus eikä sieniä yksinkertaisesti malta jättää metsään! Vaikka onhan niitä jäänyt, paljon.

Ekaa kertaa ikinä pääsin myös poimimaan keltahaperoita, jotka on yksiä lempisienistäni ruskotatin, mustatorvisienen ja känsätuhkelon ohella. Yleensä haperot ovat olleet jo ihan pieninä niin toukkaisia ettei niistä ole ollut mihinkään, mutta mitkä lie sienijumalat hymyilivät minulle, kun pääsin poimimaan puoli korillista niitä haperoista herkullisimpia.

Ehkäpä niitä kääpiäkin löytyy vielä joskus minunkin koriini asti. Onhan tämä nyt kuitenkin aika maaginen sienivuosi. :)

Merituuli kirjoitti...

Viikonloppukokki: Niin tuntuu olevan! Kiitos.

Hanna: Suosittelen lämpimästi. Siellä niitä on!

Anna: Oi miten ihanaa että olet löytänyt herkkujasi. Onko känsätuhkeloita jo näkynyt? Me ei olla bongattu vielä. Toivotaan sinunkin polullesi lampaankääpiä!

sauvajyvänen kirjoitti...

Upea resepti, ja mikä ajoitus. Juuri ajattelin että voisi tehdä viikonloppuna lampaankääpäpihvejä. Kuinka kauan suunnilleen paistoit tuollaista ohutta pihviä?

Minä tein viikonloppuna lampaankäävistä yksinkertaista kastiketta, ja se oli tosi hyvää. Pidän lampaankäävästä eniten kastikkeissa ja risotoissa, ja kuivattuna jauheena se on hyvä lisä lihapatoihin, toisaalta en sitä muuten ole kauheasti käyttänytkään joten minullekin kaikki uudet ideat ovat tervetulleitä. Tänä vuonna niitä nimittäin riittää :)

Kaura kirjoitti...

Nam! :p Itsekin sain vkonloppuna litran verran kanttiksia, ihan vaan lenkkeilessäni (käytännössä en edes käynyt kuin vähän sivupolulla;)) Huikeat sienimestat teillä.

mari kirjoitti...

Ooh, mustatorvisienileipää sienitäytteellä! Olette neroja :) Olisipa jo viikonloppu ja pääsis metsään.

Merituuli kirjoitti...

sauvis en kyllä yhtään katsonut aikaa, mutta niin että pinta oli kauniin ruskea. Ei siinä montaa minuuttia mennyt.
Risottoon en olekaan tuota sientä vielä pistänyt, mutta voisin hyvin kuvitella. Tulollaan on tosi hyvän piirakan resepti lampaankäävälle.

Kaura: Ihana sienisaalis! Juu, satuttiin työkaverin ohjeesta tuolla apajalle. Ihanaa kun joku vinkkailee täsmällisesti hyviä sienipaikkoja <3.

mari: Saatat olla eka joka on neroksi väittänyt :D

Herkkuhovi kirjoitti...

Oi lampaankääpää! Ihan vasta tässä pari vuotta sitten sitä ensimmäisen kerran söin ja olihan hyvää. :) Kävin kurkkaamassa sitä toista postaustasi, niin nyt se kommenttini näkyikin, ainakin mulle :D

Merituuli kirjoitti...

Lampaankääpä on ihanan lihaisa, kun siinä on niin tiivis rakenne.
Juu,kyllä näkyykin :)! Kiitos!

Blog Widget by LinkWithin