sunnuntai 11. syyskuuta 2016

Munakoisocarbonara suppilovahveroilla

Tässä ruuassa yhdistyy todella maukkaasti monta hyvää elementtiä: munakoiso, sienet, pekoni ja parmesaani. Ruoka on kohtuunopea ja helppo valmistaa. Teimme tätä arki-illalliseksi lisäten kuvanoton jälkeen vielä runsaasti pinaattia päälle. Jos sinulla on nuupahtaneita pinaatinlehtiä jääkapissa, niitä voi paistaa hetken munakoisopannulla.

Minä ja Jukka pidimme ruuasta kovasti, lapset samoin ronkittuaan munakoiso-suppilovahveropastasta pois munakoisot ja suppilovahverot. 

Idea on napattu Alisalta Suusta suuhun-blogista.

MUNAKOISOCARBONARA 
neljälle

500 g tagliatellea
1 munakoiso
1 rkl öljyä
150 g luomupekonia
2 sipulia
1 valkosipulinkynsi
kolme reilua kourallista suppilovahveroita
1-1 ½ dl parmesaania raastettuna
2 kananmunaa
mustapippuria
suolaa
pinaattia

Pilko munakoiso kiekoiksi.  Rouskauta pinnalle suolaa ja jätä itkemään vartiksi. Kuivaa kyyneleet talouspaperilla. Pilko suupaloiksi.
Pilko pekoni ja sipulit. Kypsennä pannulla pari minuuttia lisäten öljyä tarpeen mukaan. Nakkaa joukkoon munakoisokuutiot. Anna kypsyä miedolla lämmöllä.
Paista sienet kuivaksi pannulla.
Keitä tagliatelle paketin ohjeen mukaan suolatussa vedessä.
Laita tarjoilukulhoon raastettu parmesaanijuusto ja kananmunat raakana. Lisää joukkoon pekoni–munakoisoseos ja sienet. Kaada pasta siivilään ja siitä munakoisoseoksen päälle kuumana. Sekoita huolellisesti. Mausta suolalla ja mustapippurilla.
Lisää lautasella pinaatteja annoksen päälle.

6 kommenttia:

Jael kirjoitti...

Nam,munakoiso ja sienet pastan kanssa,herkkua:) Tarttuiko Kuubasta mitään mielenkiintoista ruokamielessä?

Merituuli kirjoitti...

No eipä juuri :). Hyvätkin raaka-aineet oli monesti ylikypsennetty. Papujen ja riisin yhdistelmästä tykättiin. Sitä saikin sitten AINA lisukkeena.

Hanna kirjoitti...

Voi nam! Tätä pitää kokeilla, kunhan viikonloppuna pääsee taas mökillä sienimetsään <3

Merituuli kirjoitti...

Suosittelen Hanna lämpimästi!

Hanna kirjoitti...

Niin ja piti vielä kysymäni, että mistä tuo haarukka? Hauska!

Merituuli kirjoitti...

Se on WMF:n pastahaarukka. En tiedä saisko netin kautta tilattua / onko vielä myytävänä. Ite ostettiin ne Bremenistä 2007. Ihan mun lempparihaarukat!

Blog Widget by LinkWithin