keskiviikko 28. kesäkuuta 2017

Rouskuvatortillainen salaatti avokadokastikkeella

kaupallinen yhteistyö ARLA
Tässä salaatissa on hauskoja elementtejä:
  • tortillat friteerataan rouskuviksi salaatin pinnalle 
  • ranskankerman pehmeyttämässä avokadokastikkeessa on runsaasti yrttejä
  • avokadokastikkeessa on myös tequilaa tuomassa hedelmäisyyttä ja särmää

Suosittelen lämpimästi kokeilemaan tätä mainiota salaattia vaikka grillilihan kaveriksi. 

Avokadokastike kävi hyvin myös grillatun naudanlihan kanssa ihan itsekseen. 

Alkuperäinen, meidän hiukan muuttama ohje on Jamie Oliverin kirjasta "Jamie's America". 

SALAATTI AVOKADOKASTIKKEELLA JA TORTILLALLA

neljälle lisukkeeksi


AVOKADOKASTIKE

1 kypsä avokado
tuore chili tai chilihiutaleita
2-3 limetin mehu
½ dl oliiviöljyä
6 tillinvartta
6 mintunvartta, lehdet irti nypittynä
pieni nippu korianteria
1 rkl Arla Lempi Créme Fraîche eli ranskankerma
suolaa
mustapippuria
noin 1 rkl tequilaa

ROUSKUVAA SALAATIN YLLE

rypsiöljyä
tortilla pieniksi suiroiksi pilkottuna
TAI 
valmiiksi paahdettua sipulia

SALAATTIPOHJAKSI

erivärisiä ja tekstuurisia salaatteja
retiisiä neljään palaan lohkottuna

Aloita kastikkeesta:
Puolita avokado, poista kivi ja kaavi avokado pois kuoresta. Laita kaikki kastikeainekset kulhoon tequilaa lukuunottamatta. Surrauta sauvasekoittimella löysäksi tahnaksi. Lisää halutessasi tequilaa tuomaan lopullista särmää ja hedelmäisyyttä kastikkeeseen. 

Friteeraa tortillapalat: 
Laita öljyä paksupohjaiseen kattilaan. Kuumenna 180 asteiseksi. Laita tortillapalat hetkeksi kuumaan öljyyn saamaan väriä. Nosta pois reikäkauhalla talouspaperin päälle valuttamaan ylimääräiset öljyt ja rapsakoitumaan. Friteeraa tortillapalat pienissä erissä jos kattilasi on pieni. 
Jos friteeraus ei huvita, voit lisätä salaatin päälle tekstuuriksi rapeita, valmiiksi paahdettuja sipulipaloja. 

Kokoa salaatti: 
Pese ja kuivaa salaatinlehdet. Pese ja pilko retiisit. Ripsi salaatin päälle friteeratut tortillapalat.  Laita avokadokastike erilliseen astiaan jottei se lössäännytä tortillapaloja. 

maanantai 26. kesäkuuta 2017

Kyrö Distillery Company gini-innostuneen kokemana

reissussa Kyrö Distillery Companyn kutsumana
Kuvittele gini-innostunut paikkaan jossa tuoksuu gini, vahvasti ja yltympäriinsä. Jossa kuvauslupakin vahvan alkoholimäärän vuoksi on vain tietyissä paikoissa. Jossa voi säilyttää 45 ooo litraa valmista giniä ja jossa on tynnyrikaupalla kypsymässä lisää tätä ihanuutta. Saattaapi olla, että tällaisessa tilanteessa joku gini-innostunut menee pussailemaan tislaustankkeja ja nuuhkii syvälle sisäänsä tuoksuja kysyen voiko yrttiviinakylpyyn pulahtaa uimaan. Näin kävi eräälle seurueemme jäsenelle kun bloggaajaporukalla pääsimme vieraaksi Kyrö Distillery Companylle Isokyröön
Kyrö Distillery Company on inspiroiva ja riemastuttava tarina siitä, miten saunassa syntyneestä ideasta on rakennettu upeasti rullaava liiketoiminta. Isokyrössä, entisen Oltermannin Meijerin tiloissa valmistuu nyt ruisviskiä paikallisesta rukiista. Tynnyrit on laitettu entiseen jäävarastoon kypsyttämään sisältämäänsa arvojuomaa. 
Kolmen saunojan, myöhemmin viiden miehen voimin loppuvuodesta 2012 aloitettu ruisviskin valmistus on laajentunut käytännön tarpeesta muihinkin alkoholipitoisiin juomiin. Viskin kypsyttely kun ottaa vuosia ja jostain sitä rahaakin on sinä aikana tultava. Viisikko alkoi tehdä myös giniä googletettuaan ensin miten sitä sitten oikein tehdäänkään. 
Vuoden 2015 tavoitteeksi oli asetettu 22 ooo myytyä ginipulloa, mutta tilanne näytti keväällä siltä ettei tavoitetta saavutettaisiin. Sitten tapahtui jotain joka räjäytti potin: Napue-gini voitti kansainvälisen kilpailun kategorian "paras gini gin & toniciin". Parin päivän sisällä Alko oli ostanut miesten varaston viimeiseen pulloon. Loppuvuonna päästiin tulokseen 99 985 myytyä pulloa. Tänä vuonna 2017 tavoite on 500 00 pulloa. 
  
Osana kyröläistä vierailupäivää pääsimme tutustumaan tislaamoon Tony Sivulan eli Tonton ohjauksessa. Kiinnostavin osuus itselleni oli ginien valmistus, joka menee Kyrö Distillery Companyssa näin: 


Neutraali ruisviina ja 10 kuivayrttiä laitetaan yhteen maustumaan noin 16 tunniksi. Tätä kutsutaan maseroinniksi (macerating). Sen jälkeen erä siirretään tislaimeen. Päälle laitetaan kori, jossa on seljankukkaa ja hibiskusta. Alkoholi höyrystyy korin läpi ja antaa omat arominsa juomalle (racking). Tämän jälkeen nesteestä erotellaan päät, hännät ja sydämet. Ginistä tämä voidaan tehdä automaattisesti, kun taas viskin teossa maistelu on tässä vaiheessa tärkeässä roolissa. Päät ja hännät sisältävät ginin teossa vahvasti viinaisia ja öljyisiä makuja, joten yrttien maut hyvin esiin tuova sydän on se mitä ginin pohjana käytetään. Kyrö Distillery Companyn gineistä puhuttaessa sydämeen lisätään säätötisleet, jotka tuovat sitten sen ominaisen maun kullekin ginille. Jokainen maku on tislattu omana eränään. Voittoisan Napuen kohdalla maut ovat Suomen luonnosta kerätyt mesiangervo, tyrni, koivunlehdet ja villikarpalo. Koskueen taas laitetaan säätötisleinä muiden muassa appelsiininkuorta ja mustapippuria. Jokainen erä maistellaan jonka jälkeen tulee pullotuslupa. Napue on valmis heti säätötisleiden lisäämisen jälkeen, Koskueta kypsytellään vielä muutamasta kuukaudesta puoleen vuotta valkotammitynnyreissä. Koskuesta on tehty myös sherrytynnyriversio. 
KDC tekee myös muita ginejä, kuten vaikkapa Academy giniä ja Steam Hellsingille kehitettyä Ginsanityä, muutaman mainitakseni. Napue-pohjalle tehtyä, maistelussa varsin herkuksi todettu puolukka-karpaloliköörikin on tuloillaan. Jos pääsisin itse tekemään giniä, laittaisin siihen yhdeksi mauksi varmaan wormwoodia eli koiruohoa. Ihastuin tuon yrtin makuun kovasti kun saimme leikkiä säätötisleiden kanssa.  
Rakastan tarinoita ja rakastan giniä. Rakastan myös nippelitietoa ja harkittuja yksityiskohtia. Niitä Kyrön retkemme oli pullollaan. Vierasmajan tapetit toistivat kuviossaan Napuen yrttejä ja lattiakaivon kanttakin koristi yrityksen nimi. Opin Napue-pullon korkin kuvion olevan hyväksynnän hylje (seal of approval). Opin myös että korkin fonttiin on otettu mallia Isokyrön kirkosta ja siinä lukee "elämän vesi valmistetaan Isossa Kyrössä". KDC:n etikettien fontti tulee tislaamon viereisen Napuen taistelun muistomerkistä
Kerrottavaa olisi vaikka kuinka, mutta mielenkiintoisimmillaan tarinat ovat paikan päällä. Jos osut kohdalle kun Miko Heinilä, yksi KDC:n perustajista, kertoo Napuen taistelusta, kehotan ehdottomasti pysähtymään ja lumoutumaan.


Suosittelen lämpimästi kurvaamaan Kyrö Distillery Companyn pihaan  varattuasi esittelykierroksen tislaamoon. Samalla suosittelen etukäteen tilattua ruokailua ja tastingia. Vierastalo on valitettavasti vain kutsuvieraita varten, muuten suosittelisin sitäkin kovasti. 
***
Linkitän tähän perään muiden reissussa olleiden jutut sitä mukaa kuin niitä ilmestyy:

Kaikki toiminta ja tekeminen KDC:n tislaamossa tukee viskin valmistusta. 
Vuoteen 2022 mennessä Kyrö Distillery Company on päättänyt olla maailman tunnetuin ruisviskin toimittaja. En yhtään epäile etteivätkö he tällä tekemisen intohimolla ja tarkkuudella siihen yltäisi.

***Linkitän tähän muiden reissulaisten juttuja sitä mukaa kuin niitä ilmestyy:
ku ite tekee: Kyrö Distillery - kotimaista ruisviskiä
Viimeistä murua myöten: Kyrö Distillery vierailulla

perjantai 23. kesäkuuta 2017

Savunmakua salaatissa: kyssäkaalia ja omenaa

 
Kyssäkaali on turhan vähän käytetty raaka-aine, ainakin meillä. Aika ajoin jostain pompahtaa kivoja kyssäkaalisia ohjeita, jolloin muistaa taas käyttää tuota ihanaa juuresta. Tällä kertaa siivutimme kyssäkaalia salaatin sekaan omenan kanssa. Kokonaisuus meni tosi kivasti bbq-kastikkeella siveltyjen possunribsien kanssa osana meidän grillimenua

Idea lähti mainiosta Paul Svenssonin kirjasta Grillaa vegeä. Toteutus muuttui matkalla aika paljonkin. Svensson luonnollisesti grillaa öljynsä, me tyydyimme lorauttamaan sekaan liquid smokea
Kuvassa on puolikas annos tässä ohjeistetusta.

KYSSÄKAALIA JA OMENAA

1 kyssäkaali
½ hapokasta omenaa

kastike:
1 dl oliiviöljyä
½ tl liquid smokea
1 rkl (sherry)viinietikkaa
suolaa
mustapippuria

päälle:
1 cm pala tuoretta inkivääriä
lehtipersiljaa

Kuori kyssäkaali ja siivuta se ohueksi mandoliinilla. Siivuta myös omenaa.
Sekoita kastikkeen raaka-aineet keskenään.
Sekoita kastike kyssäkaali- ja omenasiivujen joukkoon.
Nosta tarjolle.
Raasta päälle inkivääriä. Laita ylle vielä lehtipersiljaa.

keskiviikko 21. kesäkuuta 2017

Halstratut muikut ja tillikastike


Tästä ei ruoan valmistaminen paljon yksinkertaisemmaksi voi mennä. Raaka-aineita on vain muutama ja valmistus helppoa. Vaikein osuus taitaa olla pienten muikkujen pysyminen halsterissa. 
Halstratut muikut ovat paitsi herkullista myös mukavan rentoa syötävää: kalasta kiinni, upotus tillikastikkeeseen ja suuhun vaan!

Tyttäremme tuumaili siinä kaloja dipatessaan, että kastike sopisi hyvin varmaan myös sipseille.

Muikut tarjottiin meillä osana pikkuannoksista grillimenuta

MUIKUT HALSTERISSA 

muikkuja
10 % :sta suolavettä
voisulaa

Suolaa muikkuja puolisen tuntia vedessä johon olet sekoittanut suolaa.
Laita muikut halsteriin.
Sivele kalat voisulalla.
Kypsennä grillissä (avotulella) kunnes kaloissa on kaunis väri.

TILLIKASTIKE

ranskankermaa
tuoretta tilliä hienonnettuna
suolaa
mustapippuria

Sekoita kastikeaineet keskenään.

tiistai 20. kesäkuuta 2017

Grillimenu pienin annoksin

 
Toisinaan on kiva rakentaa kotona ihan oman perheen kesken vähän useampisorttisia ruokailukokonaisuuksia. Yhtenä ihanana kesäpäivänä päätimme koostaa sellaisen pääosin grillaten. Etukäteisvalmisteluja piti tehdä toki keittäen ja vatkatenkin, mutta pääkomponentit nousivat pienen pihamme puugrillistä.

Menu koottiin pienistä annoksista. Kaikki olivat sopivan täynnä ilman ähkyä jälkiruuan upottua vatsan pohjalle.

Aiemmin sous vide kypsennetyt possunribsit otettiin pakkasesta sulamaan, mikä nopeutti toteutusta muutamalla päivällä. Muuten kaikki olikin suht nopea ja helppo valmistaa sekä ajoittaa. Rennolla ranteella mentiin!

ALKUKESÄN GRILLIMENU

grillattu kampasimpukka, maa-artisokkapyre, tomaatticoncasse


grillattu purjo ja vuohenjuusto

sousvide kypsennetyt, grillatut possunribsit
lehtikaalicoleslaw

grillattu raparperi ja lakritsimousse


Linkitän postauksia ohjeista tähän sitä mukaan kuin niitä naputtelen.

sunnuntai 18. kesäkuuta 2017

Lasten kanssa Tallinnassa, 10+ monipuolista vinkkiä

Kartingia, taidetta, nautiskelua ja iloa! Rohkeutta vaativia koetuksia, kauneutta ja rosoisuutta.

Tallinna on lasten kanssa todella kiva kaupunki, josta löytyy monenlaista puuhaa. Olen tähän koonnut useamman reissun suosituksia, jotka sopivat toki hyvin myös aikuisille. Lapsemme ovat jo vähän isompia, 10-vuoden kumpaakin puolta. Meillä on kaikilla reissuilla ollut mukana auto, mutta ilmankin kyllä pärjännee. Auton lautalle mukaanottamisen hintoja kannattaa muuten tarkkailla. Toisinaan on halvempaa ottaa auto mukaan kuin jättää se Helsinkiin rantaparkkiin. 

1. TALLINN ZOO eli ELÄINTARHA 

Tallinnan eläintarha on mielestämme käymisen arvoinen paikka, joskin eläinten olot ovat siellä hyvin eriarvoiset. Norsuilla on komea, uusi aitaus, mutta karhulla taas ankea betonilattia. 
Tyttäremme mieluisin osuus kesällä 2016 oli kärsivällisten ja kilttien kilien rapsuttelu ja hoivaaminen. 
Jos omaa autoa ei ole, satamasta lähtee kuljetuksia Rocca al Maren kauppakeskukseen, joka sijaitsee juurikin eläintarhan kohdalla Paldiski maantien toisella puolella.
Eläintarhan yhteydessä oli kivan näköinen seikkailupuisto köysiratoineen, johon oli oma maksunsa. Tätä emme kokeilleet. 

2. FK KARDIKESKUS ÕISMÄE eli ULKOKARTINGRATA

Perheen miehet ovat käyneet ajamassa täällä muutamaankiin kertaan. Olemme aina vain ilmestyneet paikalle ja pojat ovat päässeet ajamaan melkeinpä heti. Tietysti jos paikalla on meneillään vaikka porukkakarting, pitää odotella enemmän. Lasten kanssa on huomioitava ajajan pituus että ylettää polkimille.

Ajamattomat voivat nauttia virvokkeita terassilla ajoa katsellen. 
Samassa pihapiirissä on myös Paintballi Takso, joka järjestää värikuulapelejä. Tätä emme ole vielä rohjenneet kokeilla. 
Läheisen Harku-järven kaakkoisrannalla on kiva pieni hiekkaranta, jolle pysähdyimme nauttimaan auringosta lasten pulikoidessa vedessä. 

3. NÕMMEN SEIKKAILUPUISTO KÖYSIRATOINEEN

Seikkailupuistossa kävimme pari kesää sitten testaamassa rohkeuttamme. Toisilla sitä riitti aina vaan hurjemmaksi käyvällä radalla enemmän kuin toisilla. Täältä lisää tuosta seikkailusta.



Taidemuseon portaat sisään laskeutuessa ovat jo elämys, mutta enpä paljasta miten jos et ole vielä käynyt. Useasta näyttelystä löytyy varmasti jotain kiinnostavaa kaikille. Meidän vieraillessa museossa mielenkiintoisia juttuja löytyi vaikka kuinka rakennuksen arkkitehtuurista lähtien. 
Tässä taidevandalistit tarkastelevat videoteosta, jonka tekijä ei ehkä ole ajatellut sitä ihan näin riemukkaaksi.

Tässä pötkötellään kuulemassa ja katsomassa Minna Hintin ja Liisi Eelmaan videoinstallaatiota nimeltä "Kuuldud jut - Heard story". 

Kumun kahvilassa voi nauttia vaikka ihanat leivokset kohtuuhintaan.

5. KADRIORU KUNSTIMUUSEUM ELI TAIDEMUSEO

Kadriorg-puiston keskeltä (jonka reunalla Kumukin sijaitsee) löytyy barokkipalatsiin rakennettu Kadriorgin taidemuseo. Esillä on vanhempaa taidetta Viron rajojen ulkopuolelta, lähinnä länsi-Euroopasta ja Venäjältä.

6. MIIA MILLA MANDA

Lasten ollessa päiväkoti-ikäisiä tykkäsimme vierailla niinikään Kadriorgin puistossa sijaitsevassa lastenmuseossa, jossa sai kokeilla, leikkiä ja askarrella. 

7. LENNUSADAM eli MERIMUSEO

Merimuseo esittelee virolaisen merenkulun historiaa varsin tuoreella tavalla. Viron suosituimmassa museossa taisi vierahtää useampikin tunti tutkiessa. Lentosataman vesitasohalli on yksistään näkemisen arvoinen. Perusnäyttelyn lisäksi merimuseossa on myös vaihtuvia näyttelyitä, joten paikassa kannattaa vierailla useammallakin reissulla. 

8. TELLISKIVEN ALUE 

Telliskiven rosoisella alueella on kiva käppäillä ihaillen ulkotaidetta ja piipahtaen syömään jonnekin lukuisista kivoista paikoista. Me olemme syöneet maukkaasti F-hoonessa, Kivi, Paper, Käärid-raflassa ja La Tablassa. 
Telliskiven alueella on myös kivoja shoppailupaikkoja design-tuotteineenkin.

 
9. STROOMIN RANTA 


Meidän kokemuksistamme on jo muutama vuosi aikaa tämän rannan osalta. Kiipeilytelineet, vuokrattavat pyörät ja muut härvelivät olivat kova juttu tuolloin. Hellesäällä hiekkaranta on varmasti mukava löhöily ja kluttaamispaikka.  


10. RUOKAILU TALLINNASSA

Hyvin käyttäytyvien lasten ja aikuisten kanssa voi mennä syömään ihan mihin vaan myös Tallinnassa. Lastemme suosikeiksi ovat nousseet Kompressor edullisine lettuineen vanhassa kaupungissa ja Nop:n ihana aamupala. Me aikuiset suosittelemme etenkin Tuljakia ja Kaks Kokkaa. Jos on aikaa ja halua ajella Tallinnan ulkopuolelle, tunnin ajomatkan päästä löytyy ihanaakin ihanampi Põhjaka


Mitä te touhuatte muksujen kanssa Tallinnassa? 
Vinkkejä otetaan mieluusti vastaan, 
sillä tuo ihana kaupunki kutsunee taas pian syömään ja nauttimaan. 


Blogin kaikki Tallinna- ja Viro-jutut löytyvät MATKAT-välilehdeltä

perjantai 16. kesäkuuta 2017

Taste of Helsinki ei oksettanut tänä vuonna

pressiliput ja hiukan markkoja 
saatu tapahtumanjärjestäjältä
 
Oksetuksesta heti alkuun: silloin yhtenä vuotenahan lokki kakki Jukan päähän heti sisään päästyä ja oli siinä hieman kakomista ennen kuin saatiin miehen pää suht puhtaaksi. Tänä vuonna lokkeja ei edes näkynyt, mikä rentoutti tunnelmaa mukavasti. 

Taste of Helsinki on huippuravintoloiden tapahtuma Musiikkitalon takana aivan Helsingin keskustassa. Pidennetyksi viikonlopuksi pystytetyistä telttakojuista voi sisäänpääsyn maksettuaan hakea erimoisia tarkkaan harkittuja annoksia turkulaisen Ludun, kirkkonummelaisen Bistro o mat:n, tallinnalaisen NOAn ja varta vasten tätä tapahtumaa varten kootun Tuohen ravintolakojulta. Helsinkiläisistä ravintoloista mukana ovat tänä vuonna Pastor, Toca, Shelter, Grön, Savoy ja Passio. Kattaus ravintoloiden puolesta on monipuolinen ja kiinnostava. Jokainen ravintola on toteuttanut alku-, pää- ja jälkiruuan sekä hieman hinnakkaamman nimikkoannoksen. Tislaamoita, viinitaloja ja panimoita on mukana myös tänä vuonna. Jokaisen tiskiltä saa hyvät juomasuositukset ruuille. 
Etukäteen silmäiltyäni "pakko maistaa" annoksiksi nousivat mustekalaa sisältäneet lautaset ja Passion makkaraperunat paltun vuoksi. Maistettuna ne lunastivat herkullisuuslupauksensa, joskin mustekala-annos jakoi mielipiteitä: Jukka piti enemmän Tocan kauniista mustekalasta persilja ja valkosipulimajolla sekä savuperunalla (aloituskuvassa), minä herkutuin enemmän Pastorin grillatusta mustekalasta perunaterriinillä ja kylmäsavustetulla kirjolohenmädistä. Viimeksi mainitussa olisi tosin saanut olla mätiä enemmän. 
 
veripalttu ja Jussi 
Maistoimme eilisen illan aikana kaikkiaan 16 annosta, joista kauneimmaksi nousi Savoyn grillattu vuohenjuustomousse, rosmariini- ja hunajamanteleilla sekä romanescokastikkeella. Jukan makuun se oli myös illan parhaimpia annoksia, itse kallistuin Passion veripaltun puoleen. 
Paras tartar kaikista kolmesta tarjolla olleesta oli Grönin nimikkoannos, joka sisälsi raakakypsytettyä nautaa, sinapilla maustettua lehtikaalia, lipstikkaa, maksaruohoa ja aina taikansa tekevää savustettua luuydinrasvaa. 
 
Yllättävän hyvä ruoka-juomasovitus syntyi vähän kuin vahingossa Kyrö Distillery Companyn tiskiltä haetusta Koskue 75-juomasta ja Savoyn mustaherukalla maustetusta silakka Escabecheststa tillikreemillä ja perunahelmillä. 

Etukäteen hehkutetut Tocan juustotäytteiset raviolit basilikakastikkeella ja tomaattipölyllä olivat todella hyviä, joskin pastakuori aavistuksen liian paksu. 
Savoyn Vorschmack oli tuhdin hienon makuista ja nimikkoannokseksi mukavan maltillisesti hinnoiteltu muihin kojuihin nähden. 
Pidimme kovasti Grönin kananmaksakreemiäkin sisältäneestä sipulista, joskin sitä oli hieman hankala syödä. 
Pettymyksen puolelle veti Noan Sillitartar, joka oli kyllä kaunis mutta liian vähän silliltä maistuva. Paksu ruisleipäpala jyräsi maut. Samoin etukäteen herkuksi uumoiltu Tuohen Kapteeni grillisydän ja hänen Taikayrttinsä maistui meidän suuhumme oudon maksamaiselta ja jotenkin tunkkaiselta. Tykkäämme yleensä sydänruuista, mutta tämä ei nyt iskenyt. 

Jälkiruuista maistoimme vain kaksi, mutta ne olivat sitäkin herkummat. Savoyn nätti lime-basilikaposset, valkosuklaakristalli ja mansikka-sitruunamelissasorbet hurmasi klassisella tavalla. 
Grönin "VILLI" oli meille uudenmoinen tapa nauttia jälkiruoka: auringonkukansiemenistä tehtyjen keksien välissä oli kuusenkerkkäetikalla maustettua jäädykettä, maitohappoa ja ihanaa kuusenkerkkäkinuskia. Pidimme ihan hurjasti tästä kokonaisuudesta!
Kaikenkaikkiaan ilta oli aivan ihana makujen ja ilmankin puolesta! Kiitokset hauskasta seurasta Jaanalle, Teemulle, Mikolle ja Antille! Klassisesti laukun pohjalta löytyi kotiin tullessa vielä markkoja, niinkuin joka ainoa vuosi. 

Suuntaa siis ihmeessä tänä viikonloppuna Kansalaistorin puistoon nautiskelemaan!
työrauhanhäirintää Jaanan kuvaamana

Blogimme aiempien vuosien jutut Taste of Helsingistä:
Blog Widget by LinkWithin