maanantai 31. heinäkuuta 2017

New York -paljon kivaa, kokonaisuus tökki

Olimme pitkään haaveilleet reissusta New York Cityyn ja tänä kesänä se viimein mahdollistui. Lähdimme reissuun kahdestaan isojen odotusten kanssa "kaikkien" hehkutettua kaupunkia. Me petyimme. New York ei hurmannut meitä lainkaan, vaikka paljon hienoja asioita koimmekin. Kaupungissa ollessa oli vaikea ajatella miksi, mutta näin jälkikäteen olemme löytäneet useitakin syitä. 

Etäisyydet olivat pitkiä ja niihin meni metroakin käyttämällä tosi paljon aikaa. Taksi se vasta hidas olikin. 

Metron käyttö oli hankalinta ikinä. Tokion ja Pariisin metrot ovat selkeitä tämän kaupungin systeemin rinnalla. Pitää tietää oletko menossa "uptowniin" vai "downtowniin". Päätepysäkkiä ei ole välttämättä kerrottu lainkaan jolloin voisit varmistua oikeasta puolesta laiturilla. Jos käytät nopeampaa linjaa, se ei pysähdykään joka pysäkillä. Ruuhka-aikana sama homma. Opasteita ei ole läheskään joka metrokäytävällä. 
Hehkutetut nähtävyydet eivät kaikki oikein auenneet. Mitä hienoa on Times Squaressa? Valoja, juu, mutta esimerkiksi Tokiossa matkailleena tämä ei nyt hätkähdyttänyt. 

Kaupunki on kallis. Todella. Reilun kahdensadan dollarin yöhinnalla sai hotellihuoneen jonka täytti tavallinen parisänky. Kun halusit suihkuun, piti pytyllä istujan väistää polviaan että mahduit ohi. Hotellin yleiset tilat olivat kyllä hienot ja avarat. Aamiainen oli valtavan ylihinnoiteltu. 
Kaupungilla esimerkiksi drinkille pysähtyminen tulikin yllättävän kalliiksi, kun annettuihin hintoihin lisättiin vielä vero ja 20 prosentin tippi. Pienempi summa on kuulemma loukkaavaa tarjoilijaa kohtaan.

Ylistetty Seksi-museo ei ollutkaan niin hyvä. Hampurissa on parempi.

Hypetetty keksitaikina-paikka oli makuineen pettymys, varsinkin kun kipollista taikinaa joutui jonottamaan  yli puoli tuntia. Idea oli toteutusta kutkuttavampi. 

Ennakolta odotettu modernius ei toteutunut, päinvastoin. Katukuva oli monesti likainen ja haiseva, näimmepä rotankin vilistävän kodittoman makaavan päältä metrotunnelissa. 

Mistä sitten pidimme. Paljostakin: 

 
Hetkittäin esiin popsahteleva yhteisöllisyys lämmitti. Kadun varrella oli kirjahylly, johon sai tuoda ja josta sopi ottaa kirjoja. Tyhjille kadunvälitonteille oli perustettu puutarhoja, joita hoidettiin yhdessä. Kadunkulmissa oli monesti pöytiä tuoleineen sekä kyltteineen "ei ostopakkoa kun istahdat tähän".
 
New York Pride-kulkueen iloisen riehakas tunnelma hymyilytti ja jopa nauratti. 

Broadway musikaali Miss Saigon oli hieno kokea. Upea lavastus, todentuntuinen tarina ja ansiokkaat näyttelijäsuoritukset saivat tunteet pintaan. Ostimme tiketit esityspäivänä "rush-hour"-lippuina, jolloin kaksi lippua maksoi suurinpiirtein yhden halvimman listahintalipun verran. Meitä varoitettiin mahdollisesta näkemäesteestä istumapaikoiltamme, mutta saimme oikein hyvät paikat. 

Lentotukialukselle tehty ilmailumuseo oli ilmailuharrastajan taivas. En meinannut pysyä Jukan perässä kun hän innokkaana kuvaili koneita. Kuvia tulee aikanaan JetPhotosiin Jukan kokoelmiin. Museon kokoelmasta löytyy mm. presidentti George H. W. Bushin lentämä kone, Blackhawk ja yllättäen siviilikone Concorde. Ilmailumuseon lipulla pääsi myös tutustumaan sukellusveneen ahtaisiin oloihin. 
Herkuttelimme etukäteissuositustenkin perusteella monessa paikassa. Takashi tarjosi japanilais-korealaisia makuja vähemmänkäytetyistä ruhonosista, Freemansilla maistoimme ihan loistavaa artisokkatahnaa ja meksikolaisella brunssilla nautimme mm. kolme margaritaa per nenä. Spotted Pig hurmasi perunamuussillaan ja hampurilaisellaan, Katz´s mehevillä pastramileivillään. Brooklynin puolella kävimme syömässä katuruokakojuista mm. spagettidonitseja ja hullunhyviä naudanribsejä. Vielä kirjoittamattomista ruokapaikoista laitan myöhemmin juttua enemmän.

Ilmaista nähtävääkin löytyi, vieläpä mielenkiintoista: 
Vapaudenpatsasta tiirailimme lautalta, jolle pääsy oli ilmaista. 

  
Bryant parkin meininki oli hauskaa ja kirjasto sen laidalla oli todella upea. Kirjaston lastenosastolla näimme alkuperäiset Nalle Puh-sadun nuket.
High Line, entinen rahtiliikennelinja, nykyinen yleinen puisto on mainio paikka tapahtumineen ja taideteoksineen.

Wall Streetillä käytiin tietysti laulamassa Martti Servon biisiä "Saako pörssistä kottii".
Keskuspuisto ja siellä etenkin Strawberry Fields oli hieno nähdä. Viimeksimainittu on Yoko Onon miehelleen, Beatlesin John Lennonille perustama muistomerkki. Kyyneleen muotoisen puiston tunnetuin kohta on Imagine-mosaiikki maassa. Tien toisellapuolella sijaitsee Dakota-rakennus, jossa Yoko Ono ja John Lennon asuivat yhdessä, Yoko edelleen. John Lennon murhattiin kotiporttikongiin joulukuussa 1980.
 

Oliko New York käymisen arvoinen paikka? Kyllä. 
Menisimmekö uudestaan? Tuskin.

***

Lisään tämänkin jutun blogimme MATKAT-välilehdelle, jossa on kootusti reissujuttumme vuosien varrelta, tuorein ko maasta aina ylimpänä. 

16 kommenttia:

  1. Me ollaan reissattu kaikkiaan 18 viikkoa pitkin USA:ta, mutta New York on näkemättä ja kokematta. (A käynyt kyllä nuorena vaihtarivuonnaan). Minä ainakin tykkään yleensä pienemmistä paikoista. :) Seurasin teidän päivityksiä matkan aikana ja huomasin silloin jo, ettei ollut ihan täysosuma.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Me ollaan myös oltu viikkoja yhteensä USA:ssa ja sitten vieläretket erikseen. En ole kauhean ihastunut maan menoon noin ylipäätäänkään, small talk ja ylenpalttinen hymyily rasittaa pidemmän päälle plus se pinnallisuus, mikä ei ole klisee. Nykissä siihen voi lisätä (kuulemma) vielä suhteiden ja rahan palvomisen.
      Minä tykkään kyllä isoistakin kaupungeista, esimerkiksi Saigon on ihan ykkönen ja Tokiokin oli ihana. NYC vaan nyt ei jotenkin...

      Poista
    2. Tuo on totta, että hymyily rasittaa :D Muistan ekan 6 viikon reissun jälkeen, kuinka ihanaa oli käydä kotimaisessa marketissa, kun saattoi asioida sanomatta sanaakaan, riitti kun nyökkäsi kassalle pari kertaa. :D :D Minä olen tykännyt monista paikoista USA:ssa tosi paljon, luonnonnähtävyydet on kyllä upeita(Grand Canyon, Niagara, Yosemite, Yellowstone jne) ja minusta oli ihanaa kun kaikki toimi, aina löytyi paikka missä nukkua ja syödä :D :D

      Poista
    3. Grand Canyonin kyllä haluaisin nähdä ja New Orleans kiinnostaa. Yosemitesta tykättiin paljon kaikki. Wisconsinin "House on the rock" on hieno!
      Olen kohdannut Amerikassa myös ihan aitoja, ihania ihmisiä, mutta se päivittäinen hymyleveily kaupan kassojen ja muiden kanssa...en vaan jaksa. Lapsetkin kysyi San Josen keikalla että miksi ne aina kysyy mitä meille kuuluu :D

      Poista
  2. Menossa Joulukussa ihailemaan jouluvaloja ja muita virityksiä, kiitos varsinkin ruokapaikkavinkeistä. Valittiin opastettu pakettimatka juuri siksi, että tulee ainakin kiinnostavimmat nähtävyydet käytyä.

    VastaaPoista
  3. Kiva postaus.Ymmärrän että myös petyitte, itse asuin Nykissä mutta pidin viihdyin paljon enemmän Miamissa,jossa vuorottelimme muutamien vuosien ajan akselilla Caracas-Miami-New York. Kokonaisuutena New YOrk ei minusta ole erityisen kaunis,mutta siellä on helmiä,joita pitää etsiä., Täällä amerikkalainen leipomo laittoi keväällä taikinajäätelöpaikan pystyyn mutta en ole käynyt maistamassa,ei niin kauheasti houkuttele,ja tuon teidän kokemuksen jälkeen vieläkin vähemmän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. P.S. Noista pitämienne kohtien perusteella pitäisitte myös Tel Avivista,jota kutsutaan myös Isoksi Appelsiiniksi;D

      Poista
    2. Tel Aviviin olemme tehneet tuloa jo pitkään. Ensi keväänä maaliskuussa voisi olla aika passeli aika kun hääpäivä taas kolkuttelee. Pitääkin pistää vakavaan harkintaan. Ja jos, varaamme sinut kyllä yhden päivän oppaaksi!

      Poista
  4. Minulla oli vähän samat fiilikset, tosin aikaa oli vain pari päivää, ja käytin ne pääsääntöisesti Metropolitaniin ja MoMAn kokoelmiin. Toisaalta ystävällisyys voi olla aitoakin. Lähdin bussilla eteenpäin bussiasemalta, ja olin siellä aikaisin, niinpä poistuin jonosta istumaan, eräs rouva oli nähnyt tämän, ja haki minut jonoon erikseen, kun bussiin vihdoin pääsi. Tosin bussilla ajelevat vain köyhät (ja ulkomaiset akateemiset).
    Se täytyy sanoa New Yorkissa ja New Jerseyssa ajelleena, että tiet ovat ihan hirveässä kunnossa.
    Tuo ystävällisyys tarttuu. Olen aina Briteistä palattuani jotenkin ylenpalttisen kohtelias Prismassakin, sitä vaille, etten pahoittele tyhjille ostoskärryille, jos törmään niihin. Ja päinvastoin: siellä ei saa olla edes hississä hiljaa ja itsekseen, muuten hississä oleva kollega, jota en tunne nimeltä, on kyselemässä, että pelkäänkö minä häntä vai olenko vakavasti sairas.

    OP

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tykkään ja tykätään myös kierrellä (taide)museoita, mutta nyt keli houkutti enemmän ulos.
      Tottakai ystävällisyyttäkin löytyy! En nyt muista tältä reissulta ihmeempiä, mutta viimeksi San Josessa "asuessamme" kuukauden samassa hotellissa siellä asui myös työporukka jonka kanssa tuli juteltua. Entisiä vankeja joille rakennuttaja oli antanut "uuden mahdollisuuden" ja oli kuulemma kannattanut.
      Minä taasolen iloinen Jenkkilästä kotiuduttuani kun saan taas olla itsekseni kaupoissa ilman turbohymyä. Enkä minä katso olevani yrmy-ihminen, vaan tietyissä paikoissa omaa tilaa kaipaava. Toivottavasti ymmärrät etkä pidä minua ihan mölkkönä :D

      Poista
  5. Harmi, kun NY ei teihin kolahtanut isommin. Itsellä pari reissua tehtynä ja Maltaalla kokonainen vuosi ja silti haaveissa on aina uusi käynti. Ne "pakolliset" jutut kun on nyt nähty,voi seuraavat reissut käyttää ruokaan ja ihaniin ravintoloihin (jos on rahaa tarpeeksi ;) ). New Orleansia en muuten voi suositella. Yhden viikon vietin viitisen vuotta sitten ja paikka oli edelleen hyvin ränsistyneessä kunnossa Katrinan jäljiltä. Nähtävää ei pahemmin ollut kasinoa ja Bourbon streetin hämäriä klubeja lukuun ottamatta. Paras juttu oli alligaattoreiden bongausretki suolle sekä beignets-munkit, muutoin tylsä kaupunki.

    VastaaPoista
  6. Voi olla että ongelma oli juurikin tuo kun yritettiin ympätä kaikkea alle viikkoon. Ravintolat on meille aina ykkönen, mutta nyt piti ympätäohjelmaan myös nähtävyydet ja esimerkiksi musikaali. Monesti meillä on muksut mukana, onneksi ei nyt. He olisivat kyllästyneet tahtiin ja pitkiin välimatkoihin (kun mekin jo tympäännyimme niihin). Mutta näin se on että eri ihmiset näkevät eri paikat eri lailla. Jouluna Kambozaan jolloin ei ainakaan narista kalleudesta :).
    Kaverit olivat tänä keväänä New Orleansissa ja olivat tykänneet. Ne hämärät klubit vois olla juurikin se juttu :).

    VastaaPoista
  7. Mielenkiintoinen kirjoitus! Minä taisin vasta neljännellä kerralla ihastua New Yorkiin. Tykkään siitä edelleen. Mahtavaa juoksennella aamulenkillä Central Parkissa ja ihastella nähtävyyksiä. Toki siellä on myös negatiivisia asioita - kuten rotat... Me yleensä kyllä hakeudumme hieman syrjemälle eli ei ihan ytimeen. Siellä on ihania katuja ja huomattavasti rauhallisempaa. High line on ihana (sieltä löytyy jopa koivuja)!! Lisäksi High linen päässä oleva Gansevoort market ja Chelsean alue on kivaa. Minä itse pidän eniten kyllä ehdottomasti Amerikkalaisista pikkukylistä. New York on ihan omaa luokkaansa, joka ei kuvasta juurikaan yleisesti Amerikkaa. Kallista on New Yorkissa, joten myös NYCissä kannattaa vuokrata auto ja ajaa sillä katselemaan esimerkiksi Hamptonsin alueita! Aivan ihastuttavaa aluetta, varsinkin kesäaikaan! Suosittelen seuraavalle reissulle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vahva aaninki että seuraavaa reissua ei tule ainakaan vuosiin, sillä on niin monia mielenkiintoisia paikkoja jonne on PAKKO päästä. Mutta kiitos kovasti vinkeistä!

      Poista
  8. Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista

Nyt kiinnostaisi kuulla mitä sinä tuumaat

Blog Widget by LinkWithin