Borough Market-aamupala, Lontoo

Borough Market ruoka"tori"Lontoossa on ihan mahtava paikka! Ja täyttää kuulkaas 1000 vuotta, huh! 

Metroilimme paikanpäälle aamupalalle. Maistelimme sitä sun tätä eri kojuilla ja saimme vatsamme (yllättävän) nopeasti täyteen.

 

Juomia unohtamatta.

 Jälkiruuat piti myös nauttia. 

Ginikaupoilla kävimme Borough Marketin vieressä, mutta siitähän oli jo puhetta täällä. 

Ruokatori on ehdottoman suositeltava paikka Lontoon visiteeraajille. 

Nyt minä onnellinen omistan myös sen Borough Market kassin!

Sitä parempi kurpitsapasta

Nyt kun Halloween-kurpitsoita kaiverretaan oikein urakalla porraspieliin irvistelemään, on syytä loihtia ilmoille kurpitsalihaa hyödyntäviä ruokia. Sellainen on myös tämä pasta. Kurpitsainen pasta muhjusta tehtynä oli meillekin uusi juttu, mutta aivan loistava sellainen. Maku oli paljon enemmän mitä odotimme - hyvin kermainen, pehmeä ja kuitenkin luonteikas. Parmesaani on ehdoton lisä lautasannoksen ylle. 

Pastan ohje löytyy bloggaajanakin tunnetun Mari Moilasen esikoisteoksesta "Sitä parempi soppa". Inspiroivan kauniilla kuvilla ryyditetty kirja sisältää monta kokeiluhermoja kutkuttavaa ohjetta. Tällaisia ovat esimerkiksi kukkakaalipizzat, mustikkavaahto ja lakritsibrowniet. Raaka-aineista löytyy kovin trendikkäästi lehtikaalia, kvinoaa ja intiaanisokeria toki tutumpien ruusukaalin, lakritsin ja vaikkapa tomaatin seurana. Tämän kirjan matkassa pääsen varmasti laajentamaan raaka-ainerepertuaariani kvinoan verran, sillä muutamaa piipahdusta lukuunottamatta sitä ei ole keittiössämme näkynyt. Moilasten keittiössä ja Marin kirjassa edetään maku edellä, rohkeasti uutta kokeillen. 

Kurpitsapastaa varten kannattaa valmistaa vaikka edellisenä päivänä kurpitsamuhjua. Lohko kurpitsa paloiksi kuorineen tai kaiverra hedelmälihaa kurpitsan seinämistä jos teet kurpitsasta lyhtyä. Laita palat uunipellille, lorota päälle hiukan öljyä ja lykkää 200 asteiseen uuniin. Kun kurpitsanliha on aivan pehmeää, kaavi se mahdollisista kuorista ja laita siivilään. Aseta jokin paino päälle. Näin ylimääräinen kosteus poistuu kurpitsamuhjusta. Muhjua voi pakastaa tai käyttää jääkaapista rasiasta muutaman päivän aikana vähän kerrassaan. Meillä kurpitsamuhjua on käytetty esimerkiksi kurpitsa-suklaabrownieseihin, ravioleihin, whoopie pie-leivonnaisiin, keittoon, lettuihin, gnoccheihin, leipätaikinaan ja risottoon

KURPITSAPASTA

neljälle

3 dl kurpitsamuhjua

25 g voita

3/4 dl kermaa

suolaa

mustapippuria

farfalle-(speltti)pastaa

parmesaanijuustoa

(herneenversoja, ituja tai rucolaa)

Keitä pasta reilusti suolatussa vedessä. 

Aja kurpitsamuhju sileäksi sauvasekoittimella tai tehosekoittimella. Siirrä kattilaan ja kuumenna yhdessä voin, kerman ja mausteiden kanssa. 

Valuta napakan kypsä pasta.

Lisää kurpitsakastike pastan sekaan ja sekoita hyvin. 

Laita tarjolle. Muista laittaa pöytään myös parmesaania ja raastin.

*
Sitä parempi soppa-kirja saatu arvostelukappaleena.

Suppistettu, cheddaroitu aamupala

Viikonloppuisin meillä syödään usein lettuaamupala. Se sopii hyvin kiireettömyyteen ja nautiskeluun, sillä koko perheemme tykkää kovasti letuista. Kukapa ei? Kaivoin valurautapannun esille taas viime sunnuntaina. Paitsi nauttiminen mielessä, lettuiluun ajoi myös parhaat päivänsä nähnyt maito, jonka toki vielä voi hyödyntää lettutaikinaan. 

Lapset haluavat plättinsä aina makeina. Suosituimmeat hillot ovat mamman tekemät vadelma- ja mansikkahillo. Me aikuiset natustamme lättymme usein suolaisina. 

Tällä kertaa suolaisena täytteenä toimi pannulla paistetut suppilovahverot ja sipuli sekä mukaan raastettu juusto. Rouskulisänä päälle ripoteltiin paahdettua sipulia. Paahdetut pähkinätkin olisivat toimineet hyvin. Avokadokin passaisi tähän kokonaisuuteen hirmuisen hyvin, mutta meidän vihreät möllykät olivat vielä harmittavan kovia. 

Jukka toi viikonlopuksi meille kaupasta Arlan uutuuscheddaria, jota juurikin raastoimme letun päälle. Se passasi hyvin kokonaisuuden kermaistajana ja maukkaana makulisänä. Erityisen hyvin huomasimme cheddarin passaavan sipuleille, joten tänään sitä meni oikein aimo kimpale sipulipiirakkaan, johon sipulit paistettiin ensin pehmeän makeiksi. 

*

Yhteistyössä Arla

Suppilovahveroista Gastronaattista tahnaa

Me päätimme jo alkusyksystä ettemme tänä vuonna säilö eli kuivata yhtään suppilovahveroa. Niitä on menneiltä vuosilta meinaten aika paljon, vaikka taannoisiin häihinkin meni useampi purkki sieniä. Himo sienimetsään on kuitenkin ollut kova ja saalistakin on saatu. Suppilovehveroita on löytynyt usein niin aterian lisäkkeenä kuin aamupalaleiviltäkin.

Uutuuskirja Gastronaattia selaillessani kiinnitin huomion mielenkiintoiseen kantarellitahnaan. Instagrammissa kysyin kirjan kirjoittaneelta Satu Koivistolta varmistukseksi, ovatko he kokeilleet tahnaa suppilovahveroisena. Hän vahvisti aavistukseni toimivuudesta. Kokeilin tänään surrauttaa tahnan kokoon. Siitä tuli itse asiassa parempaa mitä odotin. Mukana muhjaantuneet oliivit vastasivat kivasta koukusta sienitahnassa. Tätä tehdään taatusti toistekin! Mietimme että tahna menisi pikkuleipäpalojen päällä vaikka glögittelyillassakin. 

Gastronaatti-kirja on minusta kokonaisuudessaan tosi kiva! Siihen on koottu Maku-lehden päätoimittajan Satu Koiviston ruokaoivalluksia. Osa resepteistä on julkaistu aiemmin hänen miehensä Tommi Koiviston Isyyspakkaus-blogissa. Samainen mies on ottanut kirjan kivat kuvat. Reseptit Gastronaatissa ovat pääosin hyvin arkeen soveltuvia, aika perusraaka-aineista koostettuja ruokia, joissa kuitenkin on jokin kiva juju. Monessa ohjeessa on lisävinkkejä, jotka jatkavat kirjan antia hienosti. Esimerkiksi kantarellitahnan kohdalla vinkataan, että tahnaa voi myös jatkojalostaa vaikkapa pastakastikkeeksi jatkamalla sitä pastan keitinvedellä ja raastamalla sekaan voimakasta juustoa. 

Seuraavaksi testaan sipulipiirakkaa johon tulee "pökerryttävä määrä juustoa" tai kurpitsaleipää johon sujautetaan myös aurinkokuivattuja tomaatteja. 

SUPPILOVAHVEROTAHNA

3 dl valmista tahnaa

1 l tuoreita suppilovahveroita (tai 2 ½ dl esipaistettuja)
2 rkl oliiviöljyä
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
6 mustaa oliivia (mielellään kivellisiä)
noin ½ dl oliiviöljyä
mustapippuria
suolaa

Puhdista sienet ja lisää ne kuivalle pannulle. Paista turha kosteus pois. 

Kuori ja pilko sipulit. 

Kun kosteus sienistä on haihtunut, lisää pannulle 2 rkl oliiviöljyä. Lisää sipulit ja kuullota muutama minuutti.

Jos käytät pakastesieniä, lisää ne pannulle sipulien jälkeen ja paista 5 minuuttia jotta niihin tarttuu makua. 

Poista oliiveista kivet. Laita astiaan. Lisää sieni-sipuliseos. Surrauta tahnaksi sauvasekoittimella tai tehosekoittimessa. Lisää oliiviöljyä, kunnes tahnan rakenne on hyvä. Mausta mustapippurilla ja suolalla. 

*

Gastronaatti-kirja on saatu arvostelukappaleena.

Gin!

Lontoon reissun yksi odotetuista jutuista oli päästä maistamaan ja ostamaan erilaisia ginejä. Tässä kaupungissa se ei ole kovin vaikeaa. 

Portobello kadulla, Notting Hillissä, piipahdimme päiväsaikaan kivassa Portobello Road Gin - baarissa. 

Tässä esimerkkejä mielenkiintoisesta drinkkitarjonnasta. Lista tosin vaihtui vierailupäivämme iltana. 

Jukan valintana oli Blighty Mojito (joka tehtiin ginistä) ja minulla Kuningatar äiti-coctail.

Ostimme täältä tuliaisiksi puljun omaa Portobello Road giniä. Baarissa järjestetään myös Ginstitute-nimisiä maistelutilaisuuksia, joiden aikana maustetaan myös oma gini. Tähän emme nyt venyneet, mutta ehkä joku kerta!

***

Portobello roadista puhuttaessa on pakko vinkata Books for Cooks-kaupasta. Sieltä löytyy vain kokkailuun liittyviä kirjoja, joten varoitan etukäteen pöllööntymisvaarasta!

***

Borough Market lie ruokahullaantuneen pakkovierailupaikka Lontoossa. Tuhatvuotis synttäreitä viettävä markkinapaikka tarjoaa paitsi mielenkiintoisia syöminkejä, myös juominkeja. English Wine and Spirits co on vahvaasti homeelta haiseva putiikki Borough marketin liepeillä. Paikasta saa viinejä ja muitakin juomia, mutta me keskityimme vain gineihin. 

Meitä opastanut nuori nainen osasi kertoa meille paljon heidän hienosta gin-valikoimastaan. Päädyimme tuumailujen jälkeen ostamaan kolme pulloa: villiyrteilläkin maustettu The Botanist Islay Dry Gin, Bathtub gin ja Old English Gin. 

Putiikissa maistoimme Bathtub giniä, jonka maussa oli selkeästi kardemummaa. Ihastuimme kumpikin! Makua jatkettiin vielä passelilla tonicilla, joten arvannette että myös pieniä tonic-pulloja raahautui matkalaukuissamme Suomeen. 

Olemme kotona tehneet GT:t kylmään toniciin, mutta jatkossa noudatamme kyllä lontoolaista esimerkkiä. Ginin ja tonicin ollessa huoneenlämpöisiä vain jäiden viilentäessä juomaa erilaiset hienot makuvivahteet tulevat paremmin esiin. 

***

Sopivasti ennen "Oopperan kummitus"-musikaalia pysähdyimme drinkeille aivan viereiseen paikkaan nimeltä Chop Shop. Ruokatarjonta näytti hyvältä, mutta täysimahaisina tyydyimme drinkkeihin. Minun valintani  "celery gimlet" osui ihan nappiin! Juoman kruununa koreili gini, johon oli uutettu pari päivää varsisellerin makua. Lisänä juomassa oli limemehua. Aivan ihana idea, joka toimisi loistavasti myös aperitiivina. 

Pitäisiköhän tuonne tunnisteisiin rukata myös "ulkona juomassa maailmalla"?

Minä olen kukka

Siinä olen kuulemma minä. Tatuoituna ikuisesti pikkusiskon käsivarteen. Ruohosipulinkukkana. Ihana ajatus ja kaunis toteutus. 

Minäkin rakastan sinua Pulla!

Supernopea ja ylenhelppo kahden kaalin paistos

Sain tällä viikolla käsiini Hyvää joulua-kirjan, jonka takana on naiskolmikko Teresa Välimäki, Johanna Lindholm ja Laura Riihelä. Todella kauniit kuvat veivät välittömästi ajatukset lämpimän tunnelmalliseen jouluaattoon, kun keittiössä puuhastellaan rauhassa ja herkkuja asetetaan esille. Tai toisaalta kaverusten viettämään pikkujouluiltaan, kun pöydälle nostetaan joulunäkkäriä ja broilerinmaksapateeta. 

Kirjan sisältö poikkeaa raikkaan tervetulleella tavalla perinteikkäästä joulusta. Nyt kun viime vuonna luovuimme kinkustakin, ei mikään ole meille enää pyhää (paitsi lanttu- ja perunalaatikko). 

Kalaruuista erityisen mielenkiintoisena nousi esiin savulohi ja uppomuna hollandaisekastikkeella. Liharuuista houkuttelevin on ehkä karitsankyljykset kukkakaalipyreellä ja mustaherukkakastikkeella. Uunirosolli vuohenjuustoineen ja omenasoseineen kuulostaa mielenkiintoiselta. Makeille on varattu kirjasta yllättävän paljon tilaa siihen nähden, että me olemme harvoin saaneet aattona tai joulupäivänä mahtumaan yhtään mitään jälkiruokaa kupuumme. 

Kirjassa on oma osuutensa myös ruokalahjoille ja muutamia reseptejä joissa hyödynnetään mahdolliset tähteet uusiksi ruuiksi. Kirja voisi siis olla mieluinen juttu myös joulupukin kontissa. 

Monet resepteistä toimivat toki ilman jouluakin. Yksi sellainen on kokeilemamme paistettu ruusu- ja lehtikaali. Söimme neljän hengen annoksen tosi reippaina aikuisina ihan kahdestaan, leivän kanssa. Maku oli kovasti hyvä! Vinkkinä kokeilemaan kehotetut korianterinsiemenet toimivat hyvin kaalien kanssa. Granaatinomenan siemenet mielenkiintoistivat makua ja saivat kaalipaistoksen näyttämään entistä kauniimmalta. Ainesosaluettelossa mainittua valkosipulia ei reseptissä enää mainittu, mutta minä nakkasin palat pannulle yhdessä kaalien kanssa. Jukka tuumaili oivallisesti, että jääkaapissa majailevat suppilovahverot olisivat menneet tähän kaaliseen kokonaisuuteen hyvin. 

RUUSU- JA LEHTIKAALIA PAISTETTUNA
2-4:lle

(1 rkl korianterinsiemeniä)
200 g ruusukaalia
150 g lehtikaalia
1 valkosipulinkynsi
2 rkl voita
1 rkl oliiviöljyä
1 rkl sitruunamehua
ripaus suolaa ja mustapippuria
ripaus sokeria
½ granaattiomenan siemenet

(Paahda korianterin siemeniä pannulla, kunnes niistä irtoaa ihanaa tuoksua. Siirrä syrjään.) 

Poista ruusukaaleista uloimmat lehdet ja kova kanta. Huuhtele kaalit lävikössä. Puolita ruusukaalit ja suikaloi lehtikaalit. Pilko valkosipuli. 

Kuumenna voi ja öljy paistinpannulla. Lisää kaalit ja valkosipuli. Paista käännellen muutama minuutti. 

Mausta sitruunamehulla, suolalla ja mustapippurilla sekä ripauksella sokeria. 

Lisää lopuksi joukkoon granaattiomenan siemenet ja paahdetut korianterinsiemenet. Vie tarjolle. 

Myös Sweet Food o' Mine- blogissa on ihastuttu Hyvää joulua- kirjaan.

Kirja on saatu arvostelukappaleena.

Lontoo, Marylebone, MEATliquor

Lontoo kutsui meitä pitkästä aikaa nyt syyslomalla. Viime kerrasta on kulunut aika tarkalleen 4 vuotta. Tälläkään kertaa lapset aivät tulleet mukaan, mutta nyt se oli muksujen oma valinta. He halusivat mieluummin mennä mammalle ja pappalle. Tämähän sopi meille kun tiedossa voisi olla pubeissa istuskelua ja ravintoloissa viipymistä. 

Hotellimme sijaitsi Welbeck streetillä Marylebonessa. Onnenkantamoisen johdosta tulin huomanneeksi päivää ennen reissua, että samalla kadulla sijaitsi kovasti kehuttu MEATliquor. Ravintola on saanut alkunsa Meatwagonista, joka muutaman kesää Lontoota kierreltyään innostutti ihmiset toisissaan hampurilaisistaan. Tämän johdosta ravintola perustettiin entiseen parkkihalliin Welbeck kadulle ja homma on laajennut sittemmin muihinkin osoitteisiin.

Astuessamme sisään nälkäisinä juuri MEATliquorin auettua meidät vastaanotti Johnny Cashin musiikki ja vähintäänkin persoonallinen sisustus. Meininki tempaisi heti mukaansa. Alkudrinkeissämme oli maistuvan ronskisti giniä ja absinttia. Ruuista emme laita kuvia, sillä punasävyiset, suttuiset hampurilaiskuvat eivät tekisi oikeutta setin herkullisuudelle. Todettakoon vain ykskantaan, että "Dead hippie"- ja "Bagon Burger"- hampurilaiset olivat mahtavan meheviä ja täynnä makua. Keralla yhteisnapsitut "Hippie friesit" sisälsivät ranskalaisten lisäksi grillattua sipulia ja paljon majoneesista kastiketta. Loistolounas!

MEATliquoriin on turha yrittää tehdä varausta, mutta usein sisälle päässee melko hyvin. Perjantai-iltana ohikulkiessamme tosin ihmisiä riitti ulos jonoksi asti.

Toinen suosituksemme samaiselta Welbeck kadulta on Gino's cafe. Nautimme täältä kaksi aamupalaa, toisen paikan päällä ja toisen mukaan otettuna. Ciapatta täytetään toiveidesi mukaan tilattaessa. Avokado-kana-pekonitäyte oli loistavaa, samoin majoneesinen katkaraputäyte. Kahvi oli myös erinomaista. Palvelu oli todella ystävällistä. Toisena aamuna valikoimissa ei ollut mainitsemaani avokadotäytettä, mutta pettymykseni nähdessään omistaja(?)mies lähti tekemään sen minulle. Paikasta saa myös perinteisiä muna-pekoni-aamupaloja. 

Welbeck kadulta länteen samansuuntaisilla kaduilla oli paljon ravintoloita, etenkin italialaisella meinigillä. Näissä emme kuitenkaan vierailleet.

Lisää Lontoo-juttuja seuraa piankin.

Jäätelöjuhlat tyylikkäästi aikuiseen makuun

Saksofonisti soittaa seksikkäitä säveliä syysiltaan, lasissa on jäätelöinen drinkki ja nauru raikaa.  Kyseessä on SIA Glass-jäätelöjuhlat aikuiseen makuun. 

Minusta idea oli ihan loistava! Kutsua koolle paljon ihania naisia ja nauttia epätyypillisistä jäätelöherkuista. Juhla toimi hienosti syysaurinkoisella parvekkeella Helsingin keskustassa, mutta miksei jäätelöjuhlia voisi viettää myös vaikka ensilumen kunniaksi! Tai sen tuomaa ahdistusta lieventääkseen.

Iltapäivä alkoi ihanalla, kuplivalla jäätelödrinkillä.

Sparkling raspberry

Laita lusikallinen SIA Glass vadelma luomusorbettia lasin pohjalle

Kaada päälle 10 cl G.H Mumm Demi Sec

...jatkui omena-kaneli Chailla...

 
...ja mustikkajellyllä mustikkajäätelön kera...

...sekä ihanalla Banoffee-tyylisellä kakulla. Kolme edellämainittua herkkua olivat SoupOpera-blogin Anuliinalta ja reseptit niihin löytyvät hänen postauksestaan. 

Kalle Freese Freese Coffee Co:sta teki aivan ihastuttavan jäätelö-kahvijuoman, joka kylläkin jakoi mielipiteitä. Reseptin saa kuulostamaan kovasti yksinkertaiselta, jos ei fiinistele Aeropress-reseptin kanssa vaan kehottaa vain valmistamaan kupillisen vaaleapaahtoista, hedelmäistä kenialaista kahvia. Siihen Kalle lisäsi 150 g SIA Glassin vadelma luomusorbettia ja ravisti shakeria voimakkaasti 15 sekuntia. Valmis!

Mitäköhän muuta sitä voisi tarjota aikuisten jäätelöjuhlissa? Onko sinulla vinkkejä tai peräti linkata jotain?