”Tilliliha on kouluaikojen inhokki tai suosikki katsantokannasta riippuen. Tätä tillilihaa maistettuaan vannoutuneinkin tillilihan kammoaja paranee”, kirjoittaa Hans Välimäki tillilihan esipuheessa kirjassaan ”Koti keittiössä”. Vieläkin etoo ne muistikuvat siitä limakastikkeesta ja mauttomista lihaklönteistä liman seassa, sekä koko kauheuden kruunaavan tillin tuoksu. Välimäen mainosteksti oli niin vakuuttava, että Pastapääkin myöntyi kokeilemaan tätä yhtä ala- ja yläasteen vihatuinta ruokaa. Hyppysellinen oli tästä todella tyytyväinen, sillä hän oli monesti pyytänyt tekemään tätä soossia.
Raaka-aineiden osalta lista oli jo houkutteleva, joskin kaupastamme ei saanut häränrintaa ja sen tilalle ostimme naudan lapaa. Häränrintaa ja piparjuurta lukuun ottamatta kastikkeen aineet olivat perustarvikkeita:
1,5 kg Naudan lapaa (tai härän rintaa jos kaupasta löytyy)
2 sipulia
1 porkkana
2 varsisellerinvartta
puolikas valkosipuli
2 laakerinlehteä
10 kokonaista valkopippuria
suolaa
3 rkl voita
2 rkl vehnäjauhoja
1 salottisipuli kuutioituna (meillä normisipuli)
½ puntti tilliä hienonnettua, varret erikseen
1 tl piparjuurta raastettuna
½ litraa lihalientä
1 dl kermaa
suolaa ja pippuria
Poista lihasta ylimääräiset kalvot. Laita liha kattilaan ja vettä niin että liha peittyy. Kuumenna kiehuvaksi ja kuori pintaan nouseva vaahto pois, sekä mausta suolalla. Lisää vihannekset ja mausteet. Anna kiehua hiljalleen, kunnes liha on pehmeää. Ohjeessa 2-2,5 h mutta meidän lapa oli pehmeää jo 1 h keittämisen jälkeen. Nosta liha liemestä ja siivilöi liemi. Ota liemestä erilleen noin puoli litraa (mielestämme voisi ottaa enemmänkin). Leikkaa liha kuutioiksi.
Sulata voi kattilassa ja lisää sipuli. Kuullota muutama minuutti ja ripottele päälle vehnäjauhot. Kuullota jauho-sipuliseosta hetki mutta älä ruskista. Sekoita lihalientä hiljalleen seokseen sitä mukaa kun edellinen nestemäärä on imeytynyt. Näin saat kastikkeesta tasaisen seoksen. Lisää tillinvarret ja piparjuuri. Hauduta noin puoli tuntia. Lisää kerma ja hauduta muutama minuutti lisää. Siivilöi kastike ja mausta suolalla ja pippurilla. Lisää lihakuutiot ja hienonnettu tilli, kiehauta. Tarjoa perunoiden kanssa.
Pitää myöntää että tillilihakin voi olla hyvää, mutta tällä tillilihalla ei varmasti ole muuta yhteistä peruskoulun versioon kuin nimi. Lihaa oli suhteessa kastikkeen määrän todella paljon. Mielestäni lihalientä olisi voinut laittaa loppuvaiheessa enemmänkin ja kermaa tietysti samassa suhteessa.
Raaka-aineiden osalta lista oli jo houkutteleva, joskin kaupastamme ei saanut häränrintaa ja sen tilalle ostimme naudan lapaa. Häränrintaa ja piparjuurta lukuun ottamatta kastikkeen aineet olivat perustarvikkeita:
1,5 kg Naudan lapaa (tai härän rintaa jos kaupasta löytyy)
2 sipulia
1 porkkana
2 varsisellerinvartta
puolikas valkosipuli
2 laakerinlehteä
10 kokonaista valkopippuria
suolaa
3 rkl voita
2 rkl vehnäjauhoja
1 salottisipuli kuutioituna (meillä normisipuli)
½ puntti tilliä hienonnettua, varret erikseen
1 tl piparjuurta raastettuna
½ litraa lihalientä
1 dl kermaa
suolaa ja pippuria
Poista lihasta ylimääräiset kalvot. Laita liha kattilaan ja vettä niin että liha peittyy. Kuumenna kiehuvaksi ja kuori pintaan nouseva vaahto pois, sekä mausta suolalla. Lisää vihannekset ja mausteet. Anna kiehua hiljalleen, kunnes liha on pehmeää. Ohjeessa 2-2,5 h mutta meidän lapa oli pehmeää jo 1 h keittämisen jälkeen. Nosta liha liemestä ja siivilöi liemi. Ota liemestä erilleen noin puoli litraa (mielestämme voisi ottaa enemmänkin). Leikkaa liha kuutioiksi.
Sulata voi kattilassa ja lisää sipuli. Kuullota muutama minuutti ja ripottele päälle vehnäjauhot. Kuullota jauho-sipuliseosta hetki mutta älä ruskista. Sekoita lihalientä hiljalleen seokseen sitä mukaa kun edellinen nestemäärä on imeytynyt. Näin saat kastikkeesta tasaisen seoksen. Lisää tillinvarret ja piparjuuri. Hauduta noin puoli tuntia. Lisää kerma ja hauduta muutama minuutti lisää. Siivilöi kastike ja mausta suolalla ja pippurilla. Lisää lihakuutiot ja hienonnettu tilli, kiehauta. Tarjoa perunoiden kanssa.
Pitää myöntää että tillilihakin voi olla hyvää, mutta tällä tillilihalla ei varmasti ole muuta yhteistä peruskoulun versioon kuin nimi. Lihaa oli suhteessa kastikkeen määrän todella paljon. Mielestäni lihalientä olisi voinut laittaa loppuvaiheessa enemmänkin ja kermaa tietysti samassa suhteessa.
Yleensä meillä ei heitetä mitään ruokaa roskiin, joten tässä ohjeessa tuntui ilkeältä heittää kaikki alkuvaiheen raaka-aineet lientä ja lihaa lukuun ottamatta biojätteisiin. Sama tuhlausmentaliteetti häiritsi jo Välimäen naudan sisäpaistin kastiketta tehdessä (kts. äitienpäivämenu). Mutta kaikelleen tillilihainhotus kaikkosi tämän ruuan myötä, Välimäen esipuhe piti täysin paikkansa. Itse asiassa tilli maistui hienolta tässä kastikkeessa, eikä ollut pääroolissa koulujen limakastikkeen tapaan. Suosittelemme!
haa. mutsi teki kerran jotain mitä se ensin väitti tillilihaksi mutta sitten perui puheensa ... ja mumisi uuden nimen.
VastaaPoistaruoka oli kuitenkin niin käsittämättömän hyvää, että vieläkin sitä kaiholla muistelen. (tehty vasikasta, btw.)
se on ainoa tillilihakokemukseni - meillä koulussa ei enää tillilihaa syötetty.
minusta tämä todistaa lähinnä sen, että laitoskeittiö voi taitavasti tuhota ruoan kuin ruoan, mutta kotona rakkaudella ja hyvistä raaka-aineista tehty ruoka on lähes aina hyvää.
täytyy nyt puolustaakin vähän noita laitoskeittäjiä, ettei varmaan ole helppoa tehdä niin valtavia satseja kun vielä pitäis puristaa minimiin hinnassa. silti on outoa, ettei tillilihaa pikemmin poistettu listalta, sillä niin harva siitä piti sellaisen akuin se laitoskeittiöistä ulos tuli. olen siis liina kanssasi samaa mieltä, mutta ymmärrän laitoskeittäjiäkin :) ja nykyäänhän pitkälti monessa paikassa vain lämmitetään keskuskeittiöltä tulevia ruokia.
VastaaPoistaitselläni oli etuoikeus käydä niin pientä koulua (ala-asteella), että keitokset olivat usein kotitekoisen oloisia.
Munkin on tehnyt pitkään mieli kokeilla laittaa ite tillilihaa, koulussa sitä ei pahemmin syöty mutta muutama hirvittävä mielikuva siitä on syöpynyt mieleeni lapsuusajoilta.
VastaaPoistaNyt ravintolakoulussa olen joskus maistellut jonkun toisen tekemää piparjuurilihaa, ja sehän oli vallan maukasta.
Ehkäpä joku kaunis päivä ostan tarpeet :)
Mie muutin linkitin bloginne omaani, toivottavasti se on ok :)
tottakai on ok linkittää. olemme käyneet jo makumaistiaisilla keittiössäsi - siis oikeasti tehneet ruokaa postaamistasi resepteistä ;)
VastaaPoistaMäkin olen joskus tainnut harmitella tuollaisten liemivihannesten kohtaloa. Mihinköhän niitä voisi käyttää? Jos surauttaisi soseeksi ja lisäisi vaikka sämpylätaikinaan? :D Mitään kovin suuria ravintoarvoja niissä ei kyllä varmaan ole hauduttelun jäljiltä jäljellä...
VastaaPoista