Sivut

maanantai 16. kesäkuuta 2008

Raparperilisäke kanan kanssa, risottoa

Raparperi on alkukesän herkku, josta ei normaalista näe tehdyn kuin kiisseliä. Nyt oli pakko kokeilla tätä ohjetta, kun kerrankin raparperia on laitettu ruuan sekaan. Tämäkin ohje bongattu RT:stä (eli Ruokatorstai). Tällä kanalle tarkoitetussa ohjeessa oli myös hienolta kalskahtava italiaanonimikin: Petti di pollo al rabarbaro. Neljälle henkilölle tarvitaan:

broiskun rintafile per ruokailija
1 dl valkoviiniä
5 cm purjoa hienonnettuna
n. 250 g raparperinpaloja
tuoretta salviaa
mustapippuria ja suolaa
persiljasilppua

Paista broilerin fileet pannussa (tai grillissä) kypsäksi ja jätä vaikka folioon käärittynä odottamaan. Kuullota sipuli pannussa. Lisää raparperi, salvia, pippuri ja suola. Kypsennä n 10 minuuttia. Nosta broilerinfileet raparperiseoksen päälle ja valele valkoviinillä. Kypsennä seosta noin 5 minuuttia. Tarjoa valmiit fileet vaikka risoton kanssa ja laita kastiketta kyytipojaksi. Meillä tuo kastike oli enemmänkin muhennosta, ja nestettä (valkkaria) laitettiin aika paljon enemmän. Aika erikoinen ja kirpeän raikas tuo raparperi mössö oli kanan seuralaisena. Ihan piristävä poikkeus, mutta ei tästä silti syntynyt meille mitään klassikkoa.

6 kommenttia:

  1. Kokeilin kerran kans jotain suolaisen ruuan raparoerilisäkettä, kun kuulosti niin kiintoidalta. Ihan ok, mutta kyllä se siihen yhteen kertaan jäi, ei vaan vakuuttanut. Ehkä se oli myös tuo mainitsemanne mössömäisyys, joka ei sitten vaan loppujen lopuksi napannut.

    VastaaPoista
  2. meillä tais mennä tuohon lisäkkeeseen kyllä enempi raparperia kuin olisi pitänyt, mutta ei tuo kaunista/tarpeeksi hyvää olis oikeallakaan määrällä... juu, kertakokeiluun jäänee meilläkin.

    VastaaPoista
  3. Minua resepti kyllä houkuttaa... Meillä käytetään kanan kanssa usein umeboshia, joka on kirpeää, ihan niin kuin raparperikin... Mielenkiintoista. Ja raparperiähän tulee niin että siitä voi välillä jotain ihka uuttakin kokeilla.

    Tuolla ylempänä sulla on raparperi-marenkipiiras, joka sekin kuulosti niin hyvältä että kokeiltavahan sitäkin on. Ruokatorstain reseptejä olen keräillyt sieltä täältä ties kuinka kauan, tuo kirja olisi mahtava ellei se olisi niin kallis.

    VastaaPoista
  4. sammakko: totta että raparperia on helppo lähteä kokeilemaan kun sitä pukkaa aina vaan! joko olet testannut inkivääriä raparperikiisseliin?

    tuommoisia kalliimpia juttuja on hyvä pyytää joulupukilta vaikkapa yhteiseksi lahjaksi. minäkin himoitsin kirjaa yli vuoden ennen äitienpäivää. en muista mihin kommenttilootaan jo vinkkasinkin, joten kerotaan uusiksi: Pastapää kertoi että ainakin äitienpäivän aikoihin kirja oli Akateemisessa 10 euroa halvempi kuin Suomalaisessa. aika merkittävä hintaero minusta...

    VastaaPoista
  5. Kokeiltu on! Aivan kuten arvelinkin, maku muistuttaa umeboshia. Vähän vielä kun säädetään, saadaan tästä sen korvike. Loistavaa. Kiitos reseptin jakamisesta!

    Inkivääriä en ole vielä kokeillut kiisseliin, mutta simaan kylläkin. Ihan maukasta, mutta sitäkin reseptiä pitää vielä säätää, raparperi ei maistunut kuin vienona vivahteena.

    Kirjasta, joo, toivomuslistalle pitänee laittaa. Tuo 10 euroa on todella iso summa, Akateemiseen siis. (Muutenkin niin ihana paikka, ainakin keskustan Akateeminen...)

    VastaaPoista
  6. oleppa hyvä vaan sammakko. kiva kun omista kokeiluistamme on hyötyä muillekin - sehän yksi tämän blogaamisen hauskuuksia onkin.

    juu, kirjakaupat on AINA ihania paikkoja, joskin myös divarit...kirppareilla vähemmän näkee keittokirjoja.

    VastaaPoista

Nyt kiinnostaisi kuulla mitä sinä tuumaat