Sivut

keskiviikko 20. elokuuta 2008

Pihlajanmarjasämpylät

Pastapään isä kävi kylässä avovaimonsa kanssa. Mukanaan he toivat paitsi pensasmustikoita ja punaviinimarjoja, myös upean kukkakimpun ja -ta da da daa!!!- Vivi-Ann Sjögrenin keittokirjan "Vivi-Annin keittiössä". Sain kirjan todella ajoissa synttärilahjaksi. Kiitos kovasti mieluisasta lahjasta! Olen lainannut kirjaa kirjastosta uusien usein, sillä olen pitänyt kovasti kirjan erilaisista resepteistä. Aikaisemmin olen postannut tämän opuksen kokkailuista ruusunterälehtiletut. Nyt ovat vuorossa pihlajanmarjasämpylät.

Pihlajanmarjaa kehutaan terveyspommiksi. Se sisältää runsaasti karoteenia ja c-vitamiinia. Ja on kaunis. Nyt pihlajanmarjoja tuntuu olevan puut väärällään, joten materiaalia kyllä riittää!

Varsinaista ohjeistusta Vivi-Ann ei näihin sämpylöihin anna, vaikka omistaakin oman kappaleensa, 4 sivua, pihlajanmarjaruuille. Mustikkalimpun ohjeistuksen lopussa löytyy maininta "myös puolukat ja pihlajanmarjat sopivat hyvin leipätaikinaan". Päädyin tekemään Pirkan puolukkasämpylöitä ja vaihtamaan marjat tietysti pihlajanmarjoiksi. Sämpylät olivat hyviä! Tosin jos sattui puraisemaan pihlajanmarjan rikki, tuli suuhun vähän turhan kirpsakka maku. Sämpylät olivat myös kauniita marjojen ansiosta.

Näin saatte samanlaisia:

Kerää lasten kanssa pihlajanmarjoja ennen kuin linnut syövät ne kaikki. Pienet lapset luulevat vielä että touhu on ihan tavallista muidenkin perheiden kohdalla ja osallistuvat innolla. Puhdista ja pese marjat kotona sekä riivi ne tertuistaan.

5 dl vettä
50 g hiivaa tai pussi kuivahiivaa
3/4 siirappia
2 tl suolaa
6 dl sämpyläjauhoja
noin 4 dl hiivaleipäjauhoja
3 dl marjoja

Liuota hiiva kädenlämpöiseen veteen.Kuivahiivaa käyttäessä sekoita ne jauhojen joukkoon. Lisää siirappi ja suola. Alusta joukkoon jauhot vähitellen. Huomauta lapsellesi, että mittojen on lisättäessä oltava täysiä, puolidesiä ei riitä. Tai jos lisää puolidesiä kerrallaan, menee leipomisessa pieni ikuisuus. Taikina saa olla pehmeää. Lisää taikinaan pihlajanmarjat ja kohota noin 20 minuuttia liinan alla.
Leivo taikinasta pitkä, tasapaksu tanko ja jaa se haluamankokoisiin paloihin. Huhuile välillä lapsiakin leipomaa ja saa vastaukseksi ettei junaleikeiltä nyt ehdi. Kohota sämpylät pellillä liinan alla lämpimässä paikassa hyvin ja paista niitä 225-asteisessa uunissa noin 10 minuuttia.

Täällä kalamiehet keskustelevat pihlajanmarjoista syöttinä ja kännisistä tilhistä. "Älä syö marjoja sitten ite, että löydät jäältä pois". Tuppasi hiukan naurattamaan, mutta olen kai hiukan väsynytkin...:)

10 kommenttia:

  1. Onpa erikoista! Meilla ei saa pihlajanmarjoja...mutta vois varmaan kayttaa vaikka mustikoita tilalla..?

    VastaaPoista
  2. susa vaikka! Viv-Annin kirjassa on mustikkalimpun ohje, johon tulee grahamjauhoja ja vehnäleseitä vehnäjauhojen lisäksi. Ajattelin kokeilla sitäkin joku päivä, joten ilmestynee sitten tännekin. maku on varmasti lempeämpi kuin kirpakoissa pihlajanmarjasämpylöissä.

    VastaaPoista
  3. Ihanan näköisiä sämpylöitä! Hyvä idea hyödyntää pihlajanmarjoja tuollakin tapaa. Meillä kotona pihlajanmarjoista tehtiin ainoastaan hyytelöä. Sitä olen joskus itsekin tehnyt. Se on hyvää esim. voileipäkeksien päällä.:)

    VastaaPoista
  4. kmsu: minusta nämä ovat myös kauniita! katsoin pihlajanmarjachutneyn ohjetta tuosta mainitsemastani kirjasta. siinä on vain turhan aljon aineksia joita ei itselläni ole.

    VastaaPoista
  5. Taasko sä oot käynyt naapurin puussa varkaissa? :D
    Ihanan näköisiä sämpyläisiä!

    VastaaPoista
  6. nyt en hakenut naapurin puista kun linnut oli käyny ensin :D
    hain taas sieltä asukaspuistosta, mistä ruusunterälehdetkin.
    samaa mieltä, ihanan näköisiä ovat!

    VastaaPoista
  7. Voi vitsi, onpa söpöjä sämpylöitä! Ja erikoisia, kyllä, mutta uskon että myös hyviä :) sopinee, että linkitän bloginne? paljon mukavantuntuisia ohjeita täällä!

    VastaaPoista
  8. linkittäminen sopii toki sanna. sehän olisi hieno juttu!

    VastaaPoista
  9. Mietin tässä, että mitä jos niitä marjoja vähän muussaisi? Silloin ei happamuudet purskahtelisi puraistessa.

    Mä sain vihdoin kirjastosta sen Vivi-Annin, ja ajattelin kokeilla pihlajanmarjapuuron tekemistä. Löysin nyt pihlajapuunkin, kyllä siitä sen verran marjoja varmaan minullekin riittää.

    (toi kalamies-linkki oli mainio!)

    VastaaPoista
  10. totta sammakko! muussatessa vois tosiaan pahimmat kirpeydet tasoittua. ja sitä pihlajanmarjanuussin happamuuttahan voi taittaa vaikka hiukalla sokeria...hmmm...

    VastaaPoista

Nyt kiinnostaisi kuulla mitä sinä tuumaat