Karjalanpiirakoita leivinuunissa

Savonlinnan pappalla -siis Pastapään isällä- on leivinuuni. Sillä tulee ihan loistavaa pizzaa, siksi niitä on "pakko" tehdä aina siellä ollessamme. Nyt laitoimme pizzojen jälkeen uuniin vielä karjalanpiirakoita ja voi voi että olivat hyviä. Kuten kuvasta näkyy, piirakkamme aivan tursusivat puuroa! Rypytyksen hoidimme kaksistaan neljävuotiaan kanssa, eikä yhtään samanlaista tullut ;). Mutta mitäs siitä! Tärkeintä ainakaan tässä leivonnassa ei ole tasainen ulkonäkö, vaan tekemisen riemu ja syömisen ilo!

Jos tällainen perinteinen karjalanpiirakka ei sytytä, niin suosittelen kurkkaamaan Ylimuulin Apinakeittiöön. Sielläpä on pakerrettu piirakoita quinoasta, tunasta ja kookosmaidosta! Inspiroivaa, eikös?!

Me etenimme ohjeella, joka löytyy "Pirkan paras leivontakirja"-opuksesta. Vinkiksi niille, jotka tätä leivonnaista eivät ole vielä tehneet - ne eivät ole ollenkaan niin työläitä tehdä kuin "aina" mainostetaan.

Karjalanpiirakat

20-22 kpl

täytepuuro

voit keitellä tämän jo hyvissä ajoin jäähtymään

2 dl vettä

1 l maitoa

2 dl puuroriisiä

1 tl suolaa

2 rkl voita

Kieuhauta vesi kattilassa, lisää riisi. Parin minuutin kiehumisen jälkeen lisää maito. Anna kiehoa hiljalleen kunnes alkaa saota eli paksuuntua. Sekoittele puuhaarukalla. Keitä puuroa kaikenkaikkiaan noin 40 minuuttia. Lopussa voit haudutella kannenkin alla, kunhan tarkistelet välillä ettei tartu pohjaan kiinni. Mausta suolalla ja voilla. Jäähdytä.

Piirakkataikina
Me teimme tämän puolitoistakertaisena yllämainittuun puuroon. (Ensin yhden taikinan ja sitten puolikkaan kun eka ei riittänyt). Jossain tapahtui laskuvirhe kun jaoin ekaa taikinapötkylää, mutta hieman paksumpi kuori ei haitannut. Olipahan helpompi kaulita!

2 dl vettä

1 tl suolaa

3 dl ruisjauhoja

2 dl vehnäjauhoja

1 rkl öljyä

Sekoita aineet kulhossa öljyä lukuunottamatta niin että lisäilet jauhot pienissä erissä. Lopussa viimeistään tarvitset sekoittamiseen kättä. Taikina tarttuu edelleen käsiin, mutta ei hätää. Lisää lopuksi loraus öljyä, niin saat oikein hyvän, helpostileivottavan taikinan aikaan.

Sitten leipomaan!

Leivo taikinasta tasapaksu tanko ja jaa se 20:een yhtäsuureen osaan. Pyörittelet palat sileiksi palloiksi ja paina littaan. Laita lituskat taikinat odottelemaan muovi(pussi)n alle, jotta eivät kuivu. Kun pinoat lituskat, laita väleihin runsahasti ruisjauhoa jotta eivät ota toisiinsa kiinni.

Kaulitse taikinalituskat piirakkapulikalla tai kaulimella ohuiksi piirakanpohjiksi. Halkaisija saa olla kymmenisen senttiä, mutta ei se ole niin nökönuukaa! Käytä apuna alustalla ja kaulimella ruisjauhoja, niin homma helpottuu huomattavasti. Pinoa valmiit pohjatkin päällekkäin ja muista ehdottomasti laittaa väleihin ruosjauhoa yhteenliittymisen estämiseksi. Päälle taas muovi kuivumisen estoon.

Ota sitten piirakkapohja tai pari kerrallaan pois muovipiilostaan, lusikoi päälle puuroa ja rypytä reunat vaikkapa Kurpitsamoskan neuvoilla. Täytä siis vain muutama kerrallaan etteivät pohjat kuivahda. Neljävuotias poitsumme hoiti taas itse kaulinnan ja innostui rypytyksestäkin. Ensin jätkänpätkä ei meinannut tulla rypyttämään ollenkaan, mutta ensimmäisen tehtyään huomasi olevansa hommassa aika taitava ja se kannusti jatkamaan.

Me laitoimme tässä vaiheessa piirakat jääkaappiin odottamaan paistamistaan, sillä leivinuuni ei ollut vielä valmis. Nyt piirakat voisi laittaa myös pakastimeen, josta sitten voisi latoa pellille valmiiksileivottuja herkkuja ja kypsentää uunissa. Tavalliseen uuniin suositellaan 275 asteen lämpöä ja piirakoiden alustaksi venhäjauhoja, ei leivinpaperia.

Me paistoimme karjalanpiirakat leivinuunissa niin, että laitoimme ensin pellin uuniin kuumenemaan, sitten ripottelimme pellille vehnäjauhoja, ladoimme piirakat pellille ja pelti takaisin leivinuuniin. Siellä karjalanpiirakat ottivat väriä 8 minuuttia.

Voitelin piirakat vielä uunituoreina vesi-voiseoksella (vettä ½ dl, voita 30 g) ja laitoin pehmenemään liinan alle.

Kyllä maistui munavoilla päällystettynä! Poitsu oli taas ylpeä aikaansaannoksistaan, eikä suotta.

On se muuten kumma, että riisipuuro ei mene kurkustani alas ei sitten millään, mutta karjanpiirakat ovat suurta herkkua. Elämä on täynnä mysteerejä...