Sivut

maanantai 6. huhtikuuta 2009

Gorgonzolakastikkeessa pyöräytetyt kesäkurpitsasuirot pancettahuipulla

Olen lisännyt ruokavaliossani kasviksien osuutta hiilihydraattien kustannuksella toivoen edun näkyvän pienempinä vaatekokoina ja kevyempänä olona. Siskon mies on toiminut tässä oivana onnistumisen mallina. Täytyy kyllä todeta että olo on lounaan jälkeen huomattavasti pirtsakampi kuin aiemmin perunoita, riisiä ja pastaa vedellessäni. Eikä ruokavaliota ole ollut edes vaikeaa toteuttaa perheen kanssa. Minä vain olen jättänyt ne muiden mutustamat hiilarit pois ja nautiskellut enemmän salaattia tai höyrytettyjä kasviksia.

Olen useammassakin yhteydessä törmännyt kesäkurpitsasuiroihin, joita on käytetty pastan asemesta. Päätinpä kokeilla hommaa nyt minäkin. Siispä Pastapään veivatessa muulle perheelle tuorepastaa minä vuolin kesäkurpitsaa ja porkkanaa.

Lopputuloksena oli keväisen värikäs, oikein maukas ruoka. Pastan korvikkeeksi näistä ei makunsa puolesta ole, mutta omana ruokanaan ovat aivan loistava juttu! Minulle tuli fiilis lämpimästä salaatista. Näitä teen varmasti uudestaan. Pian. Joillakin onnellisilla on oikein suirotuskoneitakin, mutta meillä vedeltiin kuorimaveitsellä.

annos yhdelle herkuttelijalle

kesäkurpitsa (mahd. pieni/kiinteä)
2 porkkanaa
pari ohutta siivua pancettaa/pekonia
gorgonzolaa
ruokakermaa
suolaa
mustapippuria

Käytä mahdollisimman pientä kesäkurpitsaa. Omamme oli niin kiinteä ja vähäsiemeninen, ettei tarvinnut kaapia siemeniä pois. Isojen kohdalla tämä kaavinta on suositeltavaa kesäkurpitsan halkaisun jälkeen.

Pese kasvikset hyvin. Kuori porkkana. Suirota porkkana ja kesäkurpitsa juustohöylällä tai kuorimaveitsellä.

Paista pancetta pannulla. Laita liha kylmälle pannulle, säädä lämpöä hiukan reippaan puolenvälin ja anna pancetan ottaa hiukan väriä. Siirrä talouspaperin päälle rapsakoitumaan.

Pyöräytä vihannessuiroja muutama minuutti pannulla, kunnes hiukan pehmenevät ja lämpiävät. Pekonista jää pannulle sen verran rasvaa, ettei sitä tarvitse erikseen lisätä. Siirrä suirot sivuun.

Lisää pannulle nyt ruokakermaa lämpiämään ihan hetkeksi ja sulata sinne haluamasi määrä gorgonzolaa. Mausta suolalla ja mustapippurilla. Tämän osuuden tein luonnollisesti samalla koko perheelle, lorauttaen osan seoksesta vihannessuirojen, osan tuorepastan sekaan.

Pyöräytä kesäkurpitsa-porkkanasuirot kerman kanssa sekaisin, laita lautaselle ja siihen päälle vielä rapsakat pancetat. Hyvää!

Ai että mitä laihduttajan lautasella tekevät pancetta ja gorgonzola. No, toistaiseksi en ole ainakaan valmis luopumaan ihan kaikesta. Kokeillaan vähentämistä ensin ;).


14 kommenttia:

  1. mulla oli just tänään juttua R:n kanssa sen uskomattomasta laihtumissuorituksesta ja päätinpä mäkin kokeilla tota vhh:ta ruokavaliota. kyllä jotain ois nyt tapahduttava... että vinkkejä vaan siittä, kitoos. :)

    ps. näyttää oikken herkulliselta... :P~

    VastaaPoista
  2. Kesäkurpitsasuiro oli mulle ihan uusi sana! Aika moneksi taipuu tuo kesäkurpitsa, kuten myös "spagetiksi". Mutta ihan hyvin se juustohöylällä ja raastimellakin hoituu. Yritin tilata laitetta Amazonista, mutteivät lähettäneet tänne, niin jouduin ostamaan sen kiskurihintaan, mutta jos kiinnostaa, niin samaa asiaa hoitava mutta helppokäyttöisempi laite löytyy täältä

    VastaaPoista
  3. Mulla kanssa veli vaimoineen on lähteny tuolle vähähiilihydraattiselle linjalle ja ovat laihtuneet. Itsestä vaan jotenkin tuntuis ihan hirveältä luopua leivästä ja lämpimän työpaikkalounaan sais sit unohtaa jos dumppaisi perunan, pastan ja riisinkin (salaattiahan toki vois sittenkin vedellä siellä). Eli ehkä en itse kykene moiseen, mutta toivotan onnea sinulle kuitenkin! :)
    (Painonhallinta on kuitenkin itsellänikin enemmän tai vähemmän ajatuksissa kokkaillessa, kun taannoin kadotin 10 kg:n yliylipainosatsin kehostani. Muutaman lisäkilon lähteminen ei silti haittaisi.)

    VastaaPoista
  4. Anonyymi: sikäli mikäli olet siskoni, niin R:n suoritus on kyllä huippu. muillekin tiedoksi että alkuvuodesta 16 kiloa, eikä mies aiemminkaan ollut kuin skrode. en milloinkaan ajatellut hänen olevan lihava, todellakaan.

    Yaelian: tuo suiro on ihan oma sana tässä yhteydessä, kun en halunnut kutsua esimerkiksi pappardelleksi (mikä kyllä on kuvaava sana) kun en kokenut pastan vastineeksi.

    meidän kaappeihimme ei valitettavasti mahdu yhtään mitään enää :). mutta koneesi on hieno, enkä ollut moisesta koskaan kuullut kuiskittavankaan. mutta sinulla nyt onkin kaikenmoista jännää, mitä on mukava käydä ihastelemassa!

    Virpi: 10 kiloa pois - WAU! kelpais kyllä mullekin. olen kyllä sellainen jojottelija, että oikein hävittää. aiemmin olen saanut laihdutettua ihan helposti (ja lihonut ne pian takaisin) mutta nyt on laihdutuskin tiukassa.

    siskon mies aloitti tosi tiukalla Atkinsonin kahden viikon kuurilla, jossa lounaaksi syödään yhtenä päivänä esimerkiksi vain 2 keitettyä munaa :O. minusta ei siihen taida olla...en ole muutenkaan ollut vielä kauhean tiukka, täytyy ottaa asioista vielä enemmän selvää. mutta olenpahan aloittanut edes hiukan keventämään. Kyllä se suurin juttu omalla kohdallani on annoskoot, herkut ja liikunta...

    VastaaPoista
  5. Joo, siis tää mun kymppikilo katosi kuitenkin reilussa puolessa vuodessa, ettei mikään pikalaihtuminen. Ja juuri noilla perinteisillä, että lisäsin liikuntaa (olin ennen täydellinen sohvaperuna) ja rupesin katsomaan ylipäätään edes vähän mitä pistin suuhuni. Koskaan ollut mistään kaloreista välittänyt aiemmin yhtään. Oikeasti lähti parhaimmillaan 13 kiloa, mutta ne 2-3 ovat tässä tulleet takaisin ja paino seilailee vähän eli bmi:n mukaan normipainon ylärajoilla. Tärkeintä kuitenkin, että se oikeasti ylimääräisin kymppikilo on pysynytkin poissa :)
    Meikäläisen itsekurilla ei paljon kieltäytymisdieettejä harrastella, joten uskon myös "hieman pienemmät annoskoot, mutta kaikkea saa syödä, kunhan joskus edes liikkuu" -periaatteeseen. Kyllä se vielä sielläkin lähtee paino alaspäin, kun on sinnikäs!

    VastaaPoista
  6. Virpi: just se sinnikkyys puuttuu tällä hetkellä...:(. ois vaan niin kivoja kesämekkoja, jotka ei nyt ihan näytä kivoilta päällä.

    VastaaPoista
  7. Tuskasinta on just kutistaa ne vaadittavat sentit, jotta mahtuisi viime kesän mekkoihin (puhumattakaan sitä edellisestä kesästä..).
    Ankara jumppa saattaisi olla niihin paras lääke, mutta kun ei niin millään jaksaisi joka päivä sinne salille paahtaa..
    Hyvää vatsatreeniä ovat todella korkeat korot, niillä kun ei pääse mihinkään, ellei keskivartolon lihakset ole tiukasti hallinnassa. ;)
    Raportoihan kuinka käy dieetin ja sen tulosten. Jospa sitä itsekin vähentäisi pastaa ja pullaa.

    VastaaPoista
  8. Veera: joka päivä...härreguud! hyvä kun kerran viikossa ;)

    korkeat korot vois olla hyvä, mutta mua ehkä katsottais kieroon asukaspuistossa ;)

    raportoida voin jo nyt sen verran, ettei ole toistaiseksi lähtenyt kuin kilo (useampi olis tosi toivottava) mutta olo on virkusempi ja kevyempi.

    VastaaPoista
  9. Sun pitää siellä asukaspuistossa sanoa, että korot on puhtaasti vatsalihaksia varten. Kohta siellä on kaikki isätkin kymmenen sentin stiletoissa! ;)

    VastaaPoista
  10. Veera: ;D. korkeissa koroissa on kyllä kätevintä istua terassilla.

    VastaaPoista
  11. ... mutta korkokengät on niin Ihania ;) Mä käskin ameriikan matkalla V:n vahtia kuin haukka etten osta YKSIÄKÄÄN korkokenkiä ;) Mulla on niitä ihan liian monta paria... ostin sitten järkevät kävelykengät ;)

    VastaaPoista
  12. Nelle: mä en pysty tohon :D! AINA kun menen ostamaan jotain käytännöllisiä kenkiä tulen kaupasta ulos korollisten kanssa. ne käytännöliset on niin tylsän näköisiä... on mullakin nyt ihan lenkkareita, mut siistimmissä kengissä tuppaa aina olemaan (jalkojen hyvinvointia ajatellen) turhan korkeet korot.

    VastaaPoista
  13. tiukkaa teki mullakin;) Mutta noissa ei oo korkoa kuin ihan sentti tai jotain - ameriikassa kun on valinnan varaa... ;)

    VastaaPoista
  14. Nelle: saisinkohan mäkin sieltä sitten vihdoin ne käytännölliset, hyvät kävelykengät? ja nätit. nähtäväksi jää!

    VastaaPoista

Nyt kiinnostaisi kuulla mitä sinä tuumaat