Sivut

keskiviikko 16. syyskuuta 2009

Juustoinen jauhelihakastike Lapsuudenmaasta

Mennessäni Kumitätini luokse viikonloppukylään hän teki aina jauhelihakastiketta pikamakaroneilla ja Tuulamantorttua. Leivonnainen oli levännyt jääkaapin viileydessä pari päivää, joten siinä oli omanlaisensa, ihana maku, jota itse en koskaan saavuttanut. Lapsuudenperheessäni pellillinen Tuulamantorttua nimittäin hävisi suihin jo leipomispäivänä.

Jauhelihakastikkeen erikoisuus oli pikkuisiksi murusiksi paistettu jauheliha, pehmeän juustoinen, tomaattinenkin maku ja se, että kastike haarukoitiin napaan pikamakaronien kanssa. En tiedä löytyikö moisia edes kotipitäjämme kaupasta, mutta Turun kaupoissa niitä kyllä oli! Aterian erikoisuus oli myös sen sijoittaminen ruskeisiin savikippoihin lautasen sijasta.

Vieläkin muistan miten ihana oli istua pyöreän, valkoisen pöydään ääreen keittiön erkkeriin ja syödä rakkaan Kumitädin kanssa turisten viimeaikojen kuulumisia. Rakastin pikamakaronien suutuntumaa: irtonaisuutta ja puhdaspintaisuutta. Ikkunoiden takana humisi tumma metsä. "Saisiko tätä lisää?"

Tämän postauksen innoittajina oli paitsi Kuukauden ruokahaaste, myös Kumitätini Puolivuosisataspäivä. Paljon onnea rakas Tiina ja hauskoja juhlia!

Kumitädin ihana jauhelihakastike
noin kuudelle

500 g jauhelihaa
1 musta Koskenlaskija-sulatejuustopaketti
1 iso tai 2 pientä sipulia
vettä
3 tomaattia
ketsuppia
mustapippuria
suolaa
500 g pikamakaronia

Paista kattilassa tai padassa jauhelihaa ja pilkottuja sipuleita kunnes jauheliha menee ihan pieniksi murenoiksi. Lisää joukkoon nelisen desiä vettä, enemmänkin jos on tarpeen. Lisää pilkotut tomaatit, joista kannat on poistettu. Keittele hetki. Lisää sulatejuusto pilkottuna joukkoon. Anna juuston sulaa kastikkeen sekaan. Mausta ketsuppiturauksilla, suolalla ja pippurilla vähitellen maistellen. Ketsuppi tekee kastikkeeseen paitsi makua myös kauniimpaa väriä.

Laita vesi kiehumaan, mausta merisuolalla ja lisää pikamakaronit keittäen nelisen minuuttia.

Tärkeää: Älä sekoita edellämainittuja keskenään, vaan lado kulhomaiseen astiaan ensin pikamakaroneja ja päälle kastiketta. Jokainen ruokailija sekoittaa itse kastikkeen pikkuruisten makaronien sekaan.

Tuunattua tässä tätini ohjeessa on vain sulatejuuston plaadun muuttaminen. Miksi korjata loistavaa :)?

6 kommenttia:

  1. On kyllä mainiota lukea näitä ihmisten lapsuuden ruokamuistoihin liittyviä tarinoita :) ootan innolla lisää! Tosi hyvä tää ruokahaaste (taas kerran).

    VastaaPoista
  2. Kiva nostalginen postaus. Niitä hyviä lapsuuden makuja aina muistelee ja yrittää sitten isona toteuttaa. Joskus onnistuu,joskus ei...

    VastaaPoista
  3. Ihana postaus, tästä tuli tosi hyvälle tuulelle. Huono omatunto saattaisi kolkuttaa omien kummilasten kanssa vieteyn ajan vähyyden vuoksi mutta onneksi tänään nähdään toisen kanssa ja mennään vähän purjehtimaan :)

    VastaaPoista
  4. Virpi: omissa tarrinoissasi näkyi vilahtavan sama leivonnainen kuin mulla, mutta "rakkauden torttu" nimellä :)

    Yaelian: Täytyy sanoa ettei tämä IHAN makumuiston tasalle päässyt, mutta liki kuitenkin. luulenpa että kumitätini ruskeat savikipot antoivat sen viimesilauksen ;).

    emma: minulla kolkuttaa kyllä...varsinkin ensimmäisen kummipoikani kohdalla (joka muuten on tämän jauhelihakastiketäsin poika - ja jo armeijassa :0 )

    VastaaPoista
  5. Mukava tunnelma välittyi tänne asti. Onnea kisaan

    VastaaPoista
  6. ompas kiva juttu Vellipoika. Onnea kisaan teillekin!

    VastaaPoista

Nyt kiinnostaisi kuulla mitä sinä tuumaat