Portteriolut, tarkemmin sanottuna Fuller´s London porter, oli hyvää. Maistoin sitä hirveä marinoidessani ensi kertaa: olin aistivinani suklaata ja savua miellyttävällä tavalla paksunmakuisessa oluessa. Onneksi hirvellekin jäi hiukan lientä.Seuraavan ohjeen sain naapuriltani, joka oli sanut sen taas anopiltaan. En ole aiemmin tehnyt hirveä ja lopputulos jännitti kovasti, varsinkin kun tarjosimme vieraille taas kerran testaamatonta reseptiä.
Hirvi oli maukasta, joskin hiukan kuivaa. Kaikki hirveä enemmänkin maistelleet sanoivat sen olevan ominaispiirre kyseessäolevalla lihalla, ei kokin paistosta johtuva asia. Ja nyökyttelivät lihan olevan hyvää.
Marinoidun lihan ympäriltä kerätty ja kokoonkeitetty liemi oli kuulemma huippumaukasta. Itse en tuosta tiedä koska pääni särki ruoan aikana niin hurjasti ettei syömisestä tullut mitään. Onneksi muut nauttivat.
PORTTERIHIRVIPAISTI
n. 1 kg paistia
1 pullo portterolutta
n. 0,5 dl mustaherukkamehua
vajaa 1 dl soijakastiketta
1 tl timjamia
6 katajanmarjaa
6 mustapippuria
2-3 lihaliemikuutiota tai vastaava määrä fondia
2 isoa valkosipulinkynttä litistettynä
1 iso sipuli lohkottuna
(paistopussi)
Kastike:
paistolientä siivilöitynä niin paljon kuin tulee
2 dl kermaa
(2 rkl maizenaa)
Kiehauta marinadin aineet, lisää liha ja keitä n. tunti tai kunnes mittari näyttää 75 astetta.
TAI
Voit myös marinoida lihan vuorokauden etukäteen ja paistaa uunissa, kuten me nyt teimme. Tällöin laita liha (jäisenä) paistopussiin marinadeineen ja laita jääkaappiin. Kääntele pari kertaa jotta marinadia imeytyy joka puolelle. Valuta ylimääräiset marinadit pois pussista juuri ennen paistoa. Meillä uuni oli noin 160 asteessa. Hirveä kypsyteltiin kunnes mittari näytti 75 astetta.
Liruta paistista valuneet liemet pussista kattilaan ja keitä kastiketta kokoon. Lisää kerma. Jos et keitä kastiketta kokoon, voit saostaa sitä esim. maizenalla. Sekoita tällöin maizenaa kylmän kerman sekaan ja saosta sillä kastike.
Meillä arvoliha nautiskeltiin osana syysmenuta.
Ooih! Herkullisen kuuloinen resepti kerrassaan. Meillä olisi tuolla vielä hirveä tuhottavana ja reseptikin vaikuttaa siltä, että mahdollisesti voisi upota jopa nirsoon kanssaeläjäänkin niin tätähän voisi testata joskus!
VastaaPoistaHirvi on hyvää, mutta en minäkään siitä kovin monenlaista ole kokannut. Pihvityyppisten ratkaisujen lisäksi lähinnä hirvikeittoa ja joskus laittanut osaksi karjalanpaistia. Tuntuu että hirven pilaa niin helposti niin ei ole uskaltanut lähteä soveltelemaan.
Virpi: tuossa naapurin suvussa on metsästäjiä ja sitä kautta hirveäkin ilmeisesti pakkaset väärällään. he ovat kokeilleet mielenkiintoisia juttuja! on turvallista seurata kokeneiden paistinkääntäjien juttuja!
VastaaPoistaomassa suvussamme taas ei noita hirvenampujia oikein ole, joten arvoliha on siksi jäänyt omalta kohdaltamme sinne metsään juoksentelemaan.
(Jukka korjasi kastikkeen sellaiseksi jonka teki, sillä sovelsikin eikä mennyt ihan ohjeen mukaan. minä olin hedarini kera tästä ihan tietämätön ja kirjoitin vain ohjeen ylös niin kuin olin sen saanut)
Hei,
VastaaPoistaOlen lukenut teidän blogia jo jonkin aikaa ja diggaillu sisällöstä. Nyt täytyy kuitenkin kommentoida tohon hirven valmistukseen. Marinadi kuulosti mielenkiintoiselta, mutta tuo sisälämpötila on aivan järkyttävän korkea. Kokemuksen mukaan hirven paistin sisälämpötilan voi jättää helposti tuonne 55-60 asteen nurkille. Eihän sitä nautaakaan kypsennetä "läpi". Koska tuossa lämpötilassa nesteet lähtevät väkisinkin lihasta ulos, niin se on väkisinkin kuivaa (mikä ei ole ominaista hirvelle, vaikka siinä vähemmän on rasvaa kuin naudassa).
Jos saatte hirveä tai peuraa joskus tulevaisuudessa, niin kannattaa kokeilla tätä reseptiä. Nykyään valmistan kaikki vähän pienemmät (alle 800g) paistit näin.
Ota paistiin väri kuumalla pannulla. Suolaa ja pippuroi liha sekä levitä paistin päälle tasaisesti yrttejä, ainakin rosmariinia ja timjamia. Voi laittaa myös murskattua katajanmarjaa ja mustaa torvisientä jne. Kääri paisti pekoniin ja sido langalla kiinni. Laita 120 asteiseen uuniin ja ota pois kun sisälämpötila on 55C. Mittari pois ja kääri folioon. Anna levätä min 15min.
Ei varmaan tarvitse mainita, että tuo pekoni tuossa on todella hyvää :)
Jussi: kiva kun kommentoit!kiitoksia tästä vinkistä! itse pidän naudastakin ihan veritihkuisena, joten voips olla että sisälämpötila olisi enemmän minun makuuni. toivon mukaan saamme joskus tulevaisuudessakin hirveä. jauhelihaa on vielä jemmassa ko eläimestä.
VastaaPoistamitäs sinä tuumaat sitten kokeneiden hirvestäjien ehdottomuuteen siitä, että muiden lihojen (tässä possusta saatava pekoni) sekoittaminen hirveen pilaa riistan maun?
ja kiva jos blogimme sisältö noin yleensä ottaen on diggailtavaa :).
Itse totuin hyvälle (eli hirvelle) jo lapsena kun pappa metsästi. Sitten tulikin vuosien ankea alho, kun papasta aika jätti. Mutta nykyisessä kanssaeläjässä on sekin hyvä puoli, että sen isä metsästää innokkaasti ja täten hirven saanti on taattua vielä vuosiksi eteenpäin :)
VastaaPoistaTuossa tuli Jussiltakin mahtava ohje. Minun mielestä pekoni ei pilaa hirven ominaismakua, ainakin kokeilla varmasti kannattaa!
Nyt mua hirvittää (hehheh) etten pääse kokkaamaan hirveä ainakaan vielä tänä viikonloppuna, kun oon reissussa. Ehkä sitten sitä seuraavana voisikin ottaa tehdäkseen.
Me tehtiin pari vuotta sitten myös portteripaistia hirvestä lähes identtisellä reseptillä. Tuossa ohjeessa kypsennys tapahtui keittämällä lihaa noin pari tuntia. Tämä on mehukkuuden kannalta oiva ratkaisu, kun nestettä on jatkuvasti lihan ympärillä, se ei luonnollisestikaan kuivu samalla lailla kuin kuivana kypsennettäessä. Keitettäessä ylipäänsä sisälämpötilalla ei ole merkitystä, liha vedetään kypsäksi ja se on valmista kun haarukalla kokeillessa tuntuu murealta. :)
VastaaPoistavirpi: onko se sitten hirvEttämistä ;). tuollaiset metsästävät sukulaiset ovat kyllä käteviä. pidän kyllä kovasti arvossaan myös omiani, jotka esimerkiksi markjastavat ja kasvattavat monenmoista puutarhoissaan.
VastaaPoistacele: no olipa kyllä kertakaikkiaan melkein identtine n ohje! mistä omanne on kotoisin?
mietin tuota keittämistä (joka meidänkin ohjeessa oli vaihtoehtona) mutta päädyin tutumpaan uunipaistoon.
onko tosiaan noin että sisälämmöllä ei olisi väliä keittäessä? hmmm...
Voi onnellisia, jotka saa tosta noin naapurilta tai sukulaisilta hirveä. Huokaus. :)
VastaaPoistaJos joskus sitä jostain saan, palan halusta kokeilla erästä reseptiä, jota olen säästänyt jo varmaan kymmenen vuotta. Jo tarinoiden ja artikkelin tunnelman takia tulee sellainen olo, että resepteissä on jotain taikaa.
Rauna: hirvipala tuli äidiltä ja siskon mieheltä ollaan myös saatu. resepti tuli naapurilta.
VastaaPoistaehkä jonain päivänä pääsemme osingoille sun reseptistä! hirvi on kyllä hurjan kallista ostettuna.
totta tuo taika-asia! niitä varten vois olla oma tunnisteensakin ;).
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaMekään emme ole paljon hirveä syöneet, mutta ainakin se ohje jolla viime syksynä hirveä paistoimme piti lihan herkullisen mehevänä (hirvipala laitetaan kermaisen purjomuhennoksen päälle voitaikinan sisään). En nyt muista miten se hieno linkki tänne tehdään, mutta ohje löytyy meiltä hirvi-tunnisteen takaa...
VastaaPoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistarouva Patalintu: olinkin jo unohtanut tuon herkun. voi miten se kuulostaa ja näyttää hyvältä. miksei meillä ole kokonaista hirveä pakkasessa?!
VastaaPoistatuollainen linkkaus riittää vallan mainiosti!tai vaikka tällainen: http://patalintu.blogspot.com/2008/10/lohen-kutsu-ja-piilotteleva-hirvi.html
minulla on siskon naputtelemä linkkausohje, mutten jaksa sitä aina kaivaa tiedostoista esille. laiska ja tyhmä ja saamaton...siis minä.
Ei pekoni pilaa riistan makua, mun mielestä se korostaa sitä. Ja jos se maku hirvittää, niin ottaa sen pekonin pois ennen kuin leikkaa lihan. Tähän reseptiin sain idean Pekka Terävän kirjasta, jossa hän päällysti peuran fileen sian läskillä. Ihan noin villiin ratkaisuun en (vielä) ole edennyt. Mielestäni tuo pekoni tuo vähärasvaiseen lihaan mukavasti rasvaa, joka tunnetusti parantaa lihan ominaismakua.
VastaaPoistaKokonaisen paistin kypsentäminen nesteessä on mielestäni vähän eri juttu kuin uunissa. Silloin lihan tulee yleensä keittää miedossa lämmössä selkeesti ylikypsäksi. Ja mitä sitkeämpi pala, niin sitä parempi tulos. Empiiristä kokemusta ei ole kuin parista paisista, mutta tuntui, että 2h kypsentäminen ei riittänyt mureuttamaan lihaa tarpeeksi. Tuli vähän sellainen ylikypsän ja kuivan välimuoto :/ Jotenkin tuntuu, että lihan paloittelu pienemmäksi (tyyliin burgundinpata) voisi auttaa tähän?
Pitää kokeilla tuota uudestaan, pakkasessa on puolikas peuran niska. Siinä on ainakin tarpeeksi sitkeä pala :)
Jussi: kiitos näistäkin kommenteista. mukava saada kokemuksia kokeneemmilla hirvenkokkaajilta!
VastaaPoistatoimisikohan peuran niska kuten lampaan? blogissamme on meinaten ihan LOISTAVA Reinin lihan Kazakstanilainen lammaspata, korostan sanaa loistava!
se löytyy täältä jos haluat vilkaista: http://sillasipuli.blogspot.com/2009/03/kazakstanilainen-pata-illalliseksi.html#