Jukan isän luo mennessä meillä on aina sama systeemi: me suunnittelemme ruuat ja laadimme kauppalistan, jonka perusteella lastemme pappa sitten käy kaupassa. Tällä kertaa pappa kuitenkin ehdotti itse lampaan sisäfilettä, joka oli Lidlissä tarjouksessa. Ostetut pakkaukset paljastivat lihan olevan ulkofilettä, mutta mitäs tuosta.
Emme ole lampaanfileitä ennen tehnetkään, vaikka muita ruhonosia on tullutkin kokattua. Päätimme lähestyä aihetta suoraviivaisesti. Nelle on jutellut enemmänkin lampaiden kypsentämisestä, joten tutkailimme hänenkin tekstiään ennen hommaan ryhtymistä.
LAMPAAN ULKOFILEET olivat kovasti pieniä, joten varasimme yhden per ruokailija. Muoveistaan poistetut, huoneenlämmössä lämmenneet lihat paistettiin pinnaltaan nopeasti voi-öljyseoksessa kuumalla valurautapannulla. Minuutti-kaksi per puoli riitti hyvin riippuen ulkofileen koosta. Lammashan saa jäädä hyvinkin roseeksi sisältä. Paiston jälkeen fileelle ripsittiin suolaa ja mustapippuria, ja annettiin vetäytyä pari minuuttia leikkuulaudalla ennen leikkaamista. Tällä vetäytymisellä vältetään se, etteivät nesteet valu ulos lihasta.
RISOTTO valmistettiin ennen lihoja. Tällä kertaa hyödynsin lounaalta jäänyttä valkoviinipohjaista kastiketta, jota nautimme kuhan ja muussin kera. Ohje löytyy täältä Kuha Walewskan kohdasta. Kuullotin ensin risottoriisit voissa, johon lisäsin puolikkaan sitruunan keltaisen kuoriosan veitsellä pieneksi silputtuna ja desin verran edellämainittua kastiketta. Sitten lisäilin normaaliin tapaan kasvislientä ja puristin myös koko sitruunan mehutkin sekaan. Onneksi kastikkeessa oli myös kermaa, sillä olin totaalisesti unohtanut papalle annetusta kauppalistasta parmesaanijuuston. Samaten olin virheellisesti kirjoittanut kaLaliemikuutio, kun olin tarkoittanut vastaavaa kaNaista. Kanaliemi vaan sopii mielestäni risottoon yltiöhyvin, mutta koska sitä ei siis ollut saatuvilla, käytimme kasvislientä. (Tunnisteistamme löytyy useita risotto-ohjeita, jos hommasta kiinnostuit, eikä se kuitenkaan ole tuttua. Sovellappa vaikka sieltä jo löytyvää sitruunarisottoa).
Juustottomuudesta ja väärästä liemestä huolimatta risotosta tuli oikein hyvää, varsinkin kun lisäsimme siihen kolme minuuttia keitettyjä vihreitä parsoja suupaloina, kun ruoka oli jo ihan valmis. Sitruuna toi risottoon raikkaan keväisen tuulahduksen ja parsat juhlavankaunista vihreyttä.
Lammas oli yksinkertaisuudessaan erinomaista. Maistui lapsillemmekin hyvin - taisivat molemmat muksut vetää kokonaisen fileen napaansa.
Loppuun todettakoon vielä, että Italiassa risotto napsitaan napaan omana ruokalajinaan, ei yhdessä esimerkiksi lihan kanssa. Me vain toimimme näin koska tykkäämme näin syödä. Kukin kodissaan haluamallaan tavalla, eikö? Pääruoka oli osa Keväistä Pääsiäismenuta.
Emme ole lampaanfileitä ennen tehnetkään, vaikka muita ruhonosia on tullutkin kokattua. Päätimme lähestyä aihetta suoraviivaisesti. Nelle on jutellut enemmänkin lampaiden kypsentämisestä, joten tutkailimme hänenkin tekstiään ennen hommaan ryhtymistä.
LAMPAAN ULKOFILEET olivat kovasti pieniä, joten varasimme yhden per ruokailija. Muoveistaan poistetut, huoneenlämmössä lämmenneet lihat paistettiin pinnaltaan nopeasti voi-öljyseoksessa kuumalla valurautapannulla. Minuutti-kaksi per puoli riitti hyvin riippuen ulkofileen koosta. Lammashan saa jäädä hyvinkin roseeksi sisältä. Paiston jälkeen fileelle ripsittiin suolaa ja mustapippuria, ja annettiin vetäytyä pari minuuttia leikkuulaudalla ennen leikkaamista. Tällä vetäytymisellä vältetään se, etteivät nesteet valu ulos lihasta.
RISOTTO valmistettiin ennen lihoja. Tällä kertaa hyödynsin lounaalta jäänyttä valkoviinipohjaista kastiketta, jota nautimme kuhan ja muussin kera. Ohje löytyy täältä Kuha Walewskan kohdasta. Kuullotin ensin risottoriisit voissa, johon lisäsin puolikkaan sitruunan keltaisen kuoriosan veitsellä pieneksi silputtuna ja desin verran edellämainittua kastiketta. Sitten lisäilin normaaliin tapaan kasvislientä ja puristin myös koko sitruunan mehutkin sekaan. Onneksi kastikkeessa oli myös kermaa, sillä olin totaalisesti unohtanut papalle annetusta kauppalistasta parmesaanijuuston. Samaten olin virheellisesti kirjoittanut kaLaliemikuutio, kun olin tarkoittanut vastaavaa kaNaista. Kanaliemi vaan sopii mielestäni risottoon yltiöhyvin, mutta koska sitä ei siis ollut saatuvilla, käytimme kasvislientä. (Tunnisteistamme löytyy useita risotto-ohjeita, jos hommasta kiinnostuit, eikä se kuitenkaan ole tuttua. Sovellappa vaikka sieltä jo löytyvää sitruunarisottoa).
Juustottomuudesta ja väärästä liemestä huolimatta risotosta tuli oikein hyvää, varsinkin kun lisäsimme siihen kolme minuuttia keitettyjä vihreitä parsoja suupaloina, kun ruoka oli jo ihan valmis. Sitruuna toi risottoon raikkaan keväisen tuulahduksen ja parsat juhlavankaunista vihreyttä.
Lammas oli yksinkertaisuudessaan erinomaista. Maistui lapsillemmekin hyvin - taisivat molemmat muksut vetää kokonaisen fileen napaansa.
Loppuun todettakoon vielä, että Italiassa risotto napsitaan napaan omana ruokalajinaan, ei yhdessä esimerkiksi lihan kanssa. Me vain toimimme näin koska tykkäämme näin syödä. Kukin kodissaan haluamallaan tavalla, eikö? Pääruoka oli osa Keväistä Pääsiäismenuta.
Kyllä meilläkin risottoa syödään usein lisukkeen asemassa. Ja huomenna onkin tarkoitus valmistaa tämän pääsiäisen 3 päivän hillittömän lammasmaratonin päätteeksi lohta ja risottoa lisäkkeeksi. Olen ajatellut maustaa risoton vuohenjuustolla, sitruunainenkin risotto olisi sopinut lohelle kuin myös parsa, mutta parsa jäi vielä kauppaan. No katsotaan mitä tulee.
VastaaPoistaMeillä mentiin tänään ihan kalapuikkojen voimalla lounas, mutta päivälliseski on lammasta. Me taas olemme Pääsiäisen aikan syöneet monenmoista.
VastaaPoistaSinun lammasohjeesi näytti tosi mielenkiintoiselta ja herkulta, luulempa että menee kokeiluun!
Risotto on kyllä herkkua ja muuntuu monenmoiseksi.