Aamulla alakerrasta kuului ääniä: "Minä siirrän tuolin tähän!", "Saako isi auttaa?", "Minä laitan pekonit", "Minä en halua croissanttiini juustoa". Metakkaa, sillä supatusta se ei ollut, oli hauska kuunnella vällyjen välistä ja teeskennellä nukkuvaa. Miksiköhän ne suristavat sähkövatkaimella? Sekin selvisi kun aamupala kannettiin sänkyyn. Olivat kaiken kukkuraksi paistaneet vohveleita ja tarjosivat ne Äitini tekemän mansikkahillon kera. Muuten aamiainen koostettiin ruisleivistä juustolla, paistetuista pekonista ja kananmunista, suklaasta, croissanteista ja kahvista. Tämän yltäkylläisyyden lisäksi sain poikani päiväkodissa tekemät lasinaluset, tyttäreni omassa ryhmässään taiteileman paperikukan ja alusvaatelahjakortin. Ja kaksi korttia joissa luki rakkaudesta. Mitä muuta voi äiti toivoa?
Superaamupalan jälkeen pyöräilimme koko sakki tihkusateessa hakemaan valkovuokkoja lähimetsästä. Tästä yhteisestä poimintaretkestä on tullut jo perinne, vaikka metsä onkin vaihtunut. Samalla reissulla mukaan tarttui myös ketunleipiä.
Lounaaksi haarukoitiin pastaa, jonka jälkeen päiväunet maistuivatkin perheemme kahdelle nuorimmalle.Isä oli varannut meille läheiseltä keilahallilta radan, jossa kävimmekin viettämässä mukavan tunnin. Perhe ei antanut lainkaan armoa - äidin oli tyytyminen huonoimpiin pisteisiin.
Äitienpäivämenu oli taas niin upea että oksat pois. Mustajuuri hallitsi menun suolaista osiota. Jälkiruoka loisti samoja värejä kuin valkovuokot, joskin eri sävyissä.
alkuun 
pääruuaksi
jälkiruuaksi kahvin keraOhjeita menun ruokiin naputtelemme lähitulevaisuudessa.
Oh, kateutta, teillä äiti saa oikeasti makoilla vällyjen välissä ja aamiaisen sänkyyn... Herkullisen kuuloisia ruokia, ja hauskaa käyttöä ketunleiville.
VastaaPoistaValkovuokkoretki kuuluu meilläkin perinteisiin.
Herkulliselta vaikuttaa taas kerran! Ja mukavia aktiviteetteja on päivääsi myös kuulunut :)
VastaaPoistaIhana päivä, kyllä äidin kelpaa olla äiti!
VastaaPoistavoi että miten hellyyttävä kuva valkovuokkoreissusta! Ja mikä kakku, vesi herahti kielelle...
VastaaPoistaKetturouva: nuo ketunleivät sopivat kirpeytensä vuoksi makuna ja hennon apilaisen ulkonäkönsä puolesta hienosti keittoon.
VastaaPoistaminusta on kiva että on jotain jokavuosi toistuvia perinteitä (kunhan ne eivät kasaannu rasitteiksi).
Virpi: kyllä! molempiin. :)
Katriina: mietin tänään ihan samaa. kelpaaminen koskee myös niitä arkisia loistohetkiä, kun saa vaikka puoliunessa pikkujaloin tepsuttavan lapsensa aamukainaloon.
Ansku: Minustakin tuossa kuvassa on jotain herkkää, kun kolmivuotias tyttäremme tärkeänä polkee kohti kotia kukat tarakalla.
VastaaPoistaKakku oli raikkaan pehmeä, ihana. Ohje on Kinuskikissalta (kuulemma), mutta tulee myöhemmin myös tänne.
Ihastuttava kuva tyttärestäsi ja valkovuokoista!
VastaaPoistaOlipa herkullinen äitienpäivä!
Ihana aamu :) Ja ketunleivät on tosiaan mainio pieni koriste ruokiin! Ja mustajuuri on niin hyvää... Mistä löysitte?
VastaaPoistaOh, ihana menu. Ja ketunleipiä! Ihan mahtavaa, joko niitäkin löytyy. :)
VastaaPoistaYaelian: niin oli!
VastaaPoistapinea: myös ketunleipien maku matsasi hyvin keittoon.
mustajuurta löytyi ihan Nummelan Cittarista. taisi olla Saksanmaalta reissannutta, sanoo Jukka tuossa vieressä.
Nelle: no oli. olin taas ihan otettu! löytyy löytyy.
Kävin tätä jo eilen ihastelemassa, mutta en ennättänyt kommentoimaan. Ihanan päivän olet sinäkin Merituuli itsellesi saanut! Minäkin pääsin tänä vuonna ekaa kertaa itse juhlakaluksi, ja oli aivan ihastuttava päivä ♥
VastaaPoistaNuo ketunleivät näyttävät tosi söpöiltä keiton päällä. En olekaan niitä vuosiin saanut maistaa. Ja aivan mahtavan suloinen valkovuokkokuski :)
Ihana tosiaan tuo pyöräilykuva!!! Ja aivan ihanan kuuloinen päivä teillä! Itse sain pikaiset halit ja kortin aamulla, sitten jatkoin köllöttelyä ja toipumista mahataudista. Ainakin sai äiti levätä! :D
VastaaPoistaRouva Patalintu: kaikesta samaa mieltä. kävinkin kurkkimassa teidän perheenkin Äitienpäivää - ihanaa hemmottelua kuten asiaan kuuluu. kaunis pikkuneiti :)!
VastaaPoistaAnzku: voi ei tuollaisia mahatauteja...! voisko ajatella että ens sunnuntaina ottais päivästä uusinnan :)?
mun oli kaivettava tuon kakun resepti sieltä kinuskikissalta ja tein sitä. En ole ikinä tehnyt liivatteesta mitään, jotenkin olen kai 'pelännyt' liivatetta. Turhaan näköjään, koska helppoahan se oli. Kakku oli NIIN hyvää, ihanan raikasta ja hauskan näköinen vihreänä :) Kiitos vinkistä!!
VastaaPoistaIhan pakko vielä näin jälkijunassa kommentoida; Tuossa kuvassa on jotain erikoislaatuista, se sai heti aidon hymyn munkin kasvoille ja tuntu jotenkin ihan syämessä asti :) Rakkausko se kuvasta huokuu vai mikä lie.... :)
VastaaPoistaTuija
Ansku: mukava että meistä oli vinkkaajiksi. minustakin liivatteen käyttö on helppoa :).
VastaaPoistaTuija: tarkoitat varmaan tuota pyöräilykuvaa? ihana kuulla <3! toivottavasti Rakkaus :)!
Juu se pyöräilukuva :)
VastaaPoistaTuija