Kirja risotosta - nam! Ja toisaalta, tuoko se omaan risottojenkyllästämään keittiöön enää kovin paljoa mullistavaa tai uutta.
Kirjan selailu on inspiroivaa. Kulku on selkeä ja ytimekäs. Riisin ja juuston valinnasta ei jaaritella, vaan ne todetaan ytimekkäästi. Liemien valmistustakin opastetaan. Risottoa tehdään kirjassa paitsi useana suolaisena, myös suklaisena versiona. Viimeksimainittu kuuluu kuulemma sisilialaiseen pääsiäisenviettoon.
Eniten mielenkiintoa kirjassa herättivät "racletterisotto ja ilmakuivattu härkä", "salami-papurisotto" ja tämän postauksen resepti. Pidin arvostelukappaleena saadusta Maxine Clarkin "Risotto"-kirjasta ja voin suositella sitä lämpimästi risoton ystäville!
Kokeilin kirjasta purjorisottoa, joka koristellaan uppopaistetuilla purjosuikaleilla. Lisämauksi suositeltiin kinkkua paloiksi leikattuna, mutta me veitsilöimme ylikypsää savukylkeä. Öljystä piti tehdä valkosipulista, mutta koska poltin kynnet (siis sipulin) siihen öljyyn, päätin lähestyä asiaa ihan vain silppomalla valkosipulit alussa öljyn sekaan. Koristelupurjon määrä väheni kahdesta kokonaisesta 7 cm:n pätkään ja sekin oli turhan paljon. Karkea sinappi toi risottoon hirmu erilaisen, juurevan, mukavan maun.
Meille on kesästä asti ostettu tätä mainiotakin mainiompaa luomulaatuista risottoriisiä. Tykkään riisin rakenteesta ja puhtaan valkoisesta väristä.
KINKKU-PURJORISOTTO
risotto con pancetta e porri
ainakin kuudelle
500 g purjoa
0,75 dl öljyä
6 valkosipulinkynttä
1,5 litraa kuumaa kanalientä
500 g risottoriisiä
1 rkl karkeaa sinappia
350 g:n pala kinkkua/ylikypsää kylkeä palana
50 g parmesaania
merisuolaa
mustapippuria
kasviöljyä uppopaistamiseen
Leikkaa pätkä purjoa ensin puoliksi ja sitten suikaleiksi. Uppopaista useassa erässä 175 asteisessa öljyssä noin minuutin, kunnes purjo on kauniin kullankeltaista. Nosta purjosuikaleet reikäkauhalla talouspaperin päälle rapsakoitumaan.
Valmista sitten risotto. Pilko loput purjot maun mukaan joko paksuiksi tai ohuiksi, pyöreiksi viipaleiksi. Pilko liha. Pilko myös valkosipulinkynnet. Kaada liemi kattilaan ja anna kiehua hiljalleen.
Lämmitä paksupohjaisessa kasarissa öljy ja valkosipulinkynsipalat. Älä anna kynsien ottaa väriä. Lisää purjopalat ja paista muutama minuutti kunnes purjo alkaa pehmetä. Lisää riisi ja varmista että se on lämmennyt kauttaaltaan.
Lisää lientä suuri kauhallinen kerrallaan. Hämmennä nestettä riisiin ja anna välillä imeytyä. Risotto saa kiehua hiljalleen koko ajan, mutta älä anna sen kuivua. Lisää tarvittaessa nestettä. Jatka, kunnes risotto on pehmeää ja täyteläistä, mutta jyvät edelleen kiinteitä. Sekoita joukkoon sinappi ja lihapalat. Mausta suolalla ja pippurilla maun mukaan ja sekoita mukaan vastaraastettu parmesaani. Anna vetäytyä muutama minuutti ennen tarjoilua.
Koristele uppopaistetuilla purjosuikaleilla.
Meillä risottoa jäi, joten seuraavana päivänä vieraat saivat alkuun friteerattuja risottopalloja. Muotoilin kylmästä risotosta palluroita, jotka kierittelin vehnäjauhoissa, kananmunassa ja korppujauhossa. Nämä pallurat sitten uppopaistin 180 asteisessa rypsiöljyssä ja tarjoilin friteerattujen purjosuikaleiden päältä. Hyvää oli tämäkin!
Onpas kauniin valkoista riisiä ja todella herkullisen näköistä risottoa. Hyvä idea myös tuo friteeraus, meillä yleensä kaavitaan kattila jo ensimmäisellä syömiskerralla, joten en ole koskaan päässyt kokeilemaan friteerausta :-)
VastaaPoistaRakastan risottoja, tämä kirja taitaa mennä ostoslistalle.
Hauskat Uri Geller-haarukat! Mistä ootte tuollaiset löytäneet? Ja jännittävä resepti, en oo ikinä aikaisemmin nähnyt sinappia laitettavan risottoon.
VastaaPoistaniin, että taas ootte onnistuneet löytämään jotain uudistusta tuttuun ja turvalliseen. Nua pallerotkin on niin sööttiä!
VastaaPoistasuolaajahunajaa: Kyllä meilläkin usein menee risotto kerrallaan, mutta nyt tein tarkoituksella tuon ison setin kun tiesin seuraavan päivän vieraista.
VastaaPoistaAV: Haarukat (ja samanlaiset lusikatkin) on hankittu aikanaan Bremenistä.
Minullekin sinappi oli uusi juttu risotossa, mutta maistuva semmoinen. Tähän reseptiin voisi käyttää joulun jälkeen varmaan kinkkuakin.
Nanna: Kiitos kauniista sanoistasi. Mikä on sun lempirisottosi muuten?
Merituuli: en mä pysty vastaamaan tuohon edes. Mutta mun risotoissa ylipäätään maistuu tosi vahvasti (Jonkun mielestä överiksi asti) valkoviini ja parmesaani, voi jopa olla, että ihan tämä basicpuuro on mun ykkönen... Mutta jos sinne nyt lisää vuohenjuustoa, äyriäisiä tai metsäsieniä, ei ne oo koskaan huonoa tehnyt toisaalta...
VastaaPoistaMä tykkään kovasti myös parmesaanirisotosta! Kurpitsa-pekonirisotto on myös tosi bueno. Ja metsäsienet nyt menee aina...Että aika samoilla linjoilla ollaan :).
VastaaPoista