Piipahdus Valenciassa

Päätän pitkän Sipulaankirjoittamattomuuteni tällä työmatkapostauksella. Matkustaminen on mukavaa ja vielä kivempaa kun joku maksaa. Työmatkoissa on vaan se ikävä puoli, että aikaa muuhun kuin työhön on rajallisesti.

Kävin lyhyen visiitin Valenciassa, Espanjassa. Valencia on Espanjan kolmanneksi suurin kaupunki ja sen ehkä tärkein nähtävyys on erittäin modernia arkkitehtuuria sisältävä Ciutat de les Arts i de les Ciències eli taide- ja tiedekeskus, johon kuuluu useita rakennuksia sekä altaiden muodostamaa miljöötä.

Taidemuseo Palau de les Arts Reina Sofia

Valencian vanhakaupunki taas tarjoaa perinteikkäämpää arkkitehtuuria ja ruokainnostuneelle kaiken kruunaa upea kauppahalli.

Kauppahallin julkisivu

Kauppahallin keskusta

Ruokakulttuuria ajatellen Italia on lähempänä sydämiämme, mutta nyt tuntuu että Espanjalle pitää antaa enemmän tilaa ajatuksissa. Kanariansaarilla ollaan käyty muutamana vuotena, joten sitä kautta espanjalaisuus on edes jotenkin tullut lähemmäksi. Kauppahallissa oli pakko käydä tunnustelemassa millaisia raaka-aineita paikallisille on tarjolla. Merenantimet ovat vahvasti esillä.

Monia eri mustekaloja.

 Mustekalaa sai jopa kuivattuna.

Katkarapujen ja simpukoiden osastolla oli tällaisia kavereita. Nyt kaivataan hyviä ideoita mitä nuo punasuippokärjet ovat?

Myös lihaosastot notkuivat toinen toistaan parempia herkkuja. Ei voi kuin kaiholla katsella myyntikojuissa roikkuvia kymmeniä serranokinkkuja!

Tuoretiskeissä on saatavilla kaikkea tail-to-head ajattelun mukaisesti.

Seuraava kuva saattaa järkyttää herkempiä lukijoita. Kuvassa lojuu sulassa sovussa karitsojen nyljetyt päät ja possun pää kielineen. Vasta kuvia käsitellessä huomasin, että lasista heijastuu kauppahallin kattokupoli ja sillä kohtaa tiskissä on kuin ihmiskäsi!

Kauppahallin herkkukaupasta ostin tuliaisiksi suolaa ja oliiviöljyä.

Kauppahallin ulkopuolella oli kojuja, joista tarttui matkaan teille lukijoille arvottava paellapannu ja kotiin Crema catalana- kulhoja.

Vaikka aikaa oli rajallisesti, auttoi etukäteisvalmistelu. Tiesin että tarvitsen lounaspaikan ja katsoinkin apuja Tripadvisorista. Valitsin Navarro nimisen ravintolan, joka oli rankattu Tripadvisorissa neljänneksi. 

Navarro tarjosi kolmen lajin lounasmenuun 22 eurolla viinilasin kanssa, eli ei paha. Alkuun tuli maukasta kalakeittoa.

 Pääruuaksi valitsin friteerattua kalaa, joka tarjoiltiin itsetehtyjen perunalastujen ja grillatun vihannesvartaan kanssa.

 Jälkiruuaksi Creme Caramel.

Viimeiseksi illaksi varasin jo viikolla netin kautta pöydän L'Antina ravintolasta, joka oli sillä hetkellä rankattu viidenneksi Tripadvisorissa. Nettivaraus toimi hienosti ja sain sähköpostiin vahvistuksen. Sitten nälkäisenä paikan päälle kun aika koitti. Valitettavasti ravintola oli kiinni! Vasta jälkeenpäin luin sähköpostin jossa paikan omistaja oli kolme tuntia ennen varaustani ilmoittanut meiliin, että ravintola on kiinni hautajaisten vuoksi. Surullista tietenkin, mutta hiukan erikoista asiakaspalvelua.

 Siitä sitten tein pikaisen päätöksen mennä nauttimaan tapaksia läheiseen Lizarraniin.

Lizarranin konseptin mukaan asiakkaat voivat valita  salissa kiertävien tarjoilijoiden esittelemiä herkkuja tai valita tiskiltä tapaksia. Lopussa maksetaan merkkinä olevien tikkujen perusteella syömäsi annos. Tarjolla oli kolmen hintaluokan tapaksia ja kaikki aika maukkaita.

Maistelin siinä sitten mahan täyteen ja lopulta sain ihan hyvän illallisen. Eihän tuo pikaruokatyyppinen tapas varmaan vastannut L'Antinan tarjontaa, mutta ei voinut muutakaan.

Valenciassa olisi nähtävää ja koettavaa pidemmäksikin aikaa. Espanjalle pitää antaa jatkossa enemmän mahdollisuuksia esitellä tarjontaansa.