Rajaton ilta Gastonella ryyditettynä

Varasimme jo ajat sitten tyttäreni kanssa liput Rajattomien lastenkonserttiin. Poikia moinen ei kuulemma napannut. Liikumme niin paljon koko perheen voimin, että oli oikein virkistävää lähteä reissuun tyttöjen kesken. Savoyssa olleen hyväntuulisen ja liikuttavankin konsertin jälkeen suuntasimme korttelin ympäri ristorante Gastoneen syömään. Sunnuntai ei ole se kaikkein yksinkertaisin ravintolasyömispäivä, sillä moni paikka on kiinni. 

Tyttäremme toivoi jotain mureaa lihaa, jolloin tarjoilija suositteli possunposkipastaa. Tähän tytsy päätyikin. Tyttö tuumasi omasta pastastaan että se on täydellistä. Aikamoisen setin pikkulikka söikin - ja jätti onneksi myös äidille hiukan närpittävää. Ibericopossunposki oli tosiaan haarukalla hajoavaista ja pasta tomaattisuudessaan maistuvaa. 

Minä otin kevään kunniaksi parsapastaa. Se sisälsi napakoita parsoja, miniluumutomaatteja, pinaattia ja pinjansiemeniä. Maut olivat hyviä, joskin öljyä oli lurahtanut makuuni turhan paljon.

Pasta on Gastonessa tuorepastaa ja luomusti toteutettu. Pisteitä siitä.

Jälkiruuaksi lusikoimme yhdessä kolmea erilaista jäätelöä, joista löysimme omat suosikkimme. Kastiketta raaputimme suihimme melkein kilpaa. 

Gastonen annokset olivat kunnollisen kokoisia ja makuisia. Palvelu ravintolassa oli erinomaista ja lämmintä myös lapselleni. Tyttömme tuumasikin, että tänne pitäisi tulla poikienkin kanssa. 

Ajelimme hymyssäsuin kotiin kuunnellen Rajattomien lastenlevyä, joka on aateloitettu nyt myös artistien nimikirjoituksilla. "Ihanaa olla joskus kahdestaan kun ei niitä poikien juttuja jaksa aina kuunnella", totesi Lounatuulen säveliin nukahtanut pikkutyttö.