Mietin tuossa taannoin, miksi herkuttelusyöminen siirretään usein viikonloppuun. Arki kuitenkin on usein sitä aikaa, jolloin kaipaa piristystä ja jotain ekstraa. Samoilta ajatuksilta päätin kaivaa esiin fonduepannun ja ruveta juustonsulatukseen ihan tavallisena tiistaina.
Erityisherkku fondue on todellista pikaruokaa. Raastettuna juusto sulaa helposti lämpimän viinin joukkoon. Leivän ja muut tykötarpeet pilkkoo nopsaan lautasille. Sitten ollaankin jo valmiita herkuttelemaan.
Tällä kertaa sulaneeseen juustoon upotettiin napakaksi höyrytettyjä ruusukaaleja, luumupaloja, vaaleaa leipää ja päärynäpaloja. Näistä ensimmäinen kohosi ehdottomasti omaksi suosikikseni, muut pitivät eniten leivästä.
Tässä ohjeistettu juustofondue ei ole se kaikkein autenttisin, sillä siitä puuttuu esimerkiksi kirsikkaviina. Tähän kokonaisuuteen päädyttiin lastenkin takia. Juustolaatuja voi vapaati vaihdella oman maun mukaan, mutta ainakin toiseksi kannattaa valita vahvalta maistuva juusto.
Juustofondue maistui erinomaiselta kylmänä talvipäivänä. Padan ympärillä tuli turistua päivän touhuista ja siemailtua palan painikkeeksi ihanaa itävaltalaista valkoviiniäkin. Luksusta arkeen, sillä sitä todella välillä kaipaa.
JUUSTOFONDUE
neljälle iltapalaksi, muuten kahdelle-kolmelle
2 dl kuivaa valkoviiniä
150 g Arla Emmental Mustaleima
150 g vanhaa goudaa
Raasta juustot. Kuumenna viiniä liedellä tai juustofonduepadan omassa jalustassa. Sekoita kuuman viinin joukkoon raastetut juustot. Jos kuumensit viinin liedellä, siirrä pata alustaansa liekin päälle. Anna jokaiselle syöjälle oma fondue-haarukka, johon voi pistää juustoon upotettavan palan. Sitten vain herkuttelemaan!
Vinkiksi!
Ruusukaaleista kannattaa höyryttää ne söpöt pienet, mutta vain hetken jotta eivät lössäänny. Tasaisemman kypsymisen saat aikaan, kun viillät ruusukaalin kantaan ristiviillon.
Leipäpaloissa olisi syytä olla kuorta jokaisessa, jotta pysyvät paremmin fondue-haarukassa. Hyvä valinta on esimerkiksi ciapatta.
Vinkiksi!
Ruusukaaleista kannattaa höyryttää ne söpöt pienet, mutta vain hetken jotta eivät lössäänny. Tasaisemman kypsymisen saat aikaan, kun viillät ruusukaalin kantaan ristiviillon.
Leipäpaloissa olisi syytä olla kuorta jokaisessa, jotta pysyvät paremmin fondue-haarukassa. Hyvä valinta on esimerkiksi ciapatta.
*
Tämä postaus aloittaa Arlan kanssa tehtävän tiivimmän yhteistyön. Jatkossa tulemme kerran kuussa postaamaan Arla-aiheisen jutun.
Aiemmin Arlalle tehdyt reseptit löytyvät täältä:
Leipä-kalapallot
Valkoista pizzaa ja lisäaineettomien tuorejuustojen riemu
Helppoja leivontareseptejä eli cake pops, tartaletit, suklaiset whoopiet, rahkapulla ja -piirakka, mustikkainen juustokakku, brita-kakku
Namnam, rakastan juustoja, ja tämä olisi niin minun herkkuni, mutta fonduepata puuttuu... :/ Voisikohan sen korvailla jollain virityksellä?
VastaaPoistaYksi mun parhaista lapsuuden makumuistoista on juustofondue. Se sopii kyllä arkeen ja juhlaan!
VastaaPoistaSiiri: Onko sulla valurautapataa? Jos sen saa viriteltyä jonkun jalkojen päälle ja siihen alle sen geelimäisen purkin johon tuli sytytetään, niin toiminee. Tai sitten vaat kirjoitat kirjeen joulupukille :).
VastaaPoistaLiisa: Niin sopii! Mitä teillä kastettiin sulaneeseen juustoon?
Yksi pata löytyy, jonka luulisin olevan emaloitua valurautaa... Mutta se on kovin iso, mutta ehkä se pysyisi lämpimänä... Geelimäisen purkin ?
VastaaPoistaAnteeksi epäselvyyteni...Se geelipurkki on sellainen fonduepadan alle tuleva lämmönlähde, jolla pidetään tosiaan pata lämpimänä pöydässä. Täältä löysin kuvan http://www.tm-trading.fi/brandani/images/galleria/kattaus/58679.jpg
VastaaPoista