Sivut

▼

sunnuntai 31. elokuuta 2014

Ihan uudenmoinen sienileipä

Kantarellia soijaan upotetun raa'an kananmunankeltuaisen kanssa? Kyllä kiitos! Vinkki oli niin kutkuttavan ihana, että pakkohan sitä oli kokeilla heti kantarelleja metsästä löydettyämme. Lopputuloksena oli ihanan suolainen, hyvin erityisen makuinen sienileipä. Soijainen kananmuna antoi kokonaisuuteen suolan lisäksi melkein kermaista pehmeyttä. Tämä sienileipä toimisi ihan loistavasti vaikka alkupalana. 
Keltuaiset laitetaan maustumaan soijaan kahdeksi tunniksi. Ylösnostovaiheessa meillä toinen keltuainen rikkontui ja levisi leivälle. Makuun tämä ei tietysti vaikuttanut, mutta leivän ulkonäkö kärsi pahasti. Jos haluat tarjota keltuaisen kauniina pallerona vaikkapa vieraille, suosittelen lämpimästi laittamaan vaikka muutaman ylimääräisen keltuaisen soijaan maustumaan, jos sinä rähmäkäpälöit kuten minä. 

Viikon päästä taas starttaavan hävikkiviikonkin nimissä on pakko muistuttaa, että valkuaisia ei sitten heitetä pois! Niitä voi hyödyntää vaikka marenkien teossa, osana munakasta tai osana lettu- tai vohvelitaikinaa. Valkuaiset voi myös paistaa pannulla itsekseen jos ei muuta keksi. Valkuaiset voi kuulemani mukaan vaikka pakastaa jääpalamuoteissa. 

Sienileivän ohje on kirjasta "Parhaat Saaristoravintolat". Me vähän oikaisimme mutkia suoremmiksi. 

SIENILEIPÄ SOIJAMUNALLA
kahdelle

kourallinen tai kaksi kantarelleja
1 sipuli
voita paistamiseen
2 munankeltuaista
1 dl soijakastiketta
valkopippuria
lehtipersiljaa
2 paahtoleipäsiivua

Erottele kananmunasta varovasti keltuainen ja valkuainen. Laita keltuaiset samaan astiaan ja lorauta sekaan soijakastiketta. Laita kelmu päälle ja siirrä munat jääkaappiin maustumaan kahdeksi tunniksi. 
Puhdista sienet ja revi tai pilko ne sopiviksi paloiksi. Paloittele sipuli. Nakkaa voita kuumenneelle pannulle ja paista siinä sieniä ja sipulia kypsiksi. Mausta valkopippurilla. Älä laita suolaa, sillä soija on ihan kyllin suolaista. 
Paahda leivät. 
Kokoa leivät: Laita leiville ensin sieni-sipulisilppu. Nosta leivälle varovasti myös maustunut keltuainen. Lisää lehtipersilja.

klo

4 kommenttia:

  1. Andalusiana1. syyskuuta 2014 klo 22.31

    no onhan jännä vinkki tuo muna-asia! pitää laittaa ihan korvan taakse :-)

    VastaaPoista
  2. Merituuli2. syyskuuta 2014 klo 16.46

    Pistä ihmeessä. Menisi varmaan komiasti aasialaisiinkin ruokiin.

    VastaaPoista
  3. Tiina Kovanen-Bergman11. syyskuuta 2014 klo 0.41

    Voi että näitä sieniohjeita! Kuullostaa aina superherkulliselta, mutta miten ihmeessä oppisin tykkäämään sienistä? Olen yrittänyt opetella jo vuosia, mutta vaikeaa on. Kummallista on se, että äidin sienikermasalaatista sen sijaan tykkään ihan tosi paljon. Ehkä se sitten vaan on totuttelukysymys ja vaatii enemmän harjoittelua.

    VastaaPoista
  4. Merituuli11. syyskuuta 2014 klo 8.25

    Niin, kaipa se on tottumiskysymys. Muistaakseni itsellä sienihimo alkoi jonkun hyvän piirakan tai kermaisen kantarellikastikkeen myötä. Ja sitten taas toisaalta, ei kaikesta ole pakko tykätä.

    VastaaPoista

Nyt kiinnostaisi kuulla mitä sinä tuumaat