Nõmmen seikkailupuisto Tallinnassa

Tallinnassa on tullut käytyä sen verran monta kertaa, että pelkkä vanha kaupunki ei yksinkertaisesti jaksa kiinnostaa. Vaikka me aikuiset jaksaisimme koluta loputtomasti ravintoloita ja kahviloita, lasten pinna ja kiinnostus ei pelkästään siihen riitä. Eikä tarvitsekaan. 

Tuumiessamme kivaa ja erilaista tekemistä koko perheelle päädyimme Nõmmen seikkailupuistoon. Olemme aiemmalla reissulla käyneet kurkkaamassa paikan kiinnostavaksi, mutta silloin ei aika riittänyt ratojen kiertämiseen. 

Seikkailupuistossa on puiden väliin viritetty erilaisia ratoja. On tikapuita, verkkoja, liukuja, trapetsia, heiluvia puupalikoita, kiipeilyseinää ja vaikka mitä. Ratoja on viisi (vaikka nettisivuilla määräksi kerrotaan kuusi). Mitä pidemmälle pääsee, sitä korkeammaksi ja haastavammaksi rata muuttuu. Turvana on koko ajan valjaat ja niihin kiinnitettynä ainakin yksi, monesti kolme vaijeria, mutta niiden nakasauttelusta paikalleen pitää huolehtia itse. 

Ennen radallelähtöä tarkistetaan lyhimpien pituus, jotta se riittää radalle. Pituusraja on 115 cm ja sillä pääsee kolmelle ensimmäiselle radalle. Seuraaviin ratoihin pituutta vaaditaan yli 140 cm. Meidän perheen naisväki maksoi kolmesta ensimmäisestä radasta, mutta pojat helahoidosta. Pidimme tärkeänä kulkea muksujen kanssa, sillä turvavaljaiden kiinni naksauttelu on oman muistin ja huolellisuuden varassa. Silti kävi niin että poitsumme keikkui innoissaan puussa reippaan kymmenen metrin korkeudessa ilman turvaköyttä. Onneksi mitään ei sattunut. 

Ennen radallemenoa saimme hyvän turvaopastuksen ja harjoittelun englanniksi. Suomensimme kaiken lapsillemme sitä mukaan kuin asioita harjoittelimme. Tämän jälkeen lähdimme omaa tahtia kiertämään rataa.

Osa radoista oli tosi jännittäviä, osa helpompia. 

Radan varrella koettiin monenlaisia tunteita. Välillä jännitys purkautui itkuna, välillä taas naurettiin ihan tikahdukseen asti. Yksi nauruhetkistä oli se, kun minä liu'un jälkeen en saanutkaan jalkoja maahan, vaan liu'uin takaisin keskelle. Tytsy yritti työntää minua radan loppuun, mutta naurultamme siitä ei tullut mitään. Onneksi henkilökunta tuli auttamaan, mutta me emme vain saaneet käkätystämme loppumaan. 

Me tytöt kiersimme lopulta vain kaksi rataa kokonaan ja yhden puoliksi, sillä pikkutytsyä alkoi tosissaan pelottaa. Joillakin radoilla on kaksi vaihtoehtoista reittiä kiertää se, mutta tämäkään ei meitä auttanut. Henkilökunta jelppi meitä hienosti kun halusimme palata takaisin. 

Perheen miehet kiersivät koko radan. Kymmenenvuotias poikamme valitsi aina pisimmän ja vaikeimman reitin, joten helpolla perheen miesväki ei itseään päästänyt. Ihan viimeisellä kahdella puunvälillä poikaamme jännitti jähmetykseen asti, mutta paikan henkilökunta auttoi poitsua hienosti eteenpäin. Minua ei missään tapauksessa olisi saanut enää noin ylös taiteilemaan, sen verran jalat tutisivat jo kolmannellakin radalla. Loppuliuku oli viidennen radan lopussa hulppean pitkä, joskin siihen oli muistaaksemme 50 kilon painovaatimus. Liuku menee meinaten lammen yli, eikä olisi kivaa jäädä keikkumaan sen päälle liian kevyenä. Poitsumme pääsi hienoon loppuliukuun hänkin, mutta lyhyempään.  

Nõmmen seikkailupuisto merkitsi perheellemme hyvin erilaista yhteistä ajanvietettä. Paikka pisti meidät kaikki ylittämään itsemme useampaan kertaan. Olimme todella ylpeitä itsestämme seikkailun jälkeen ja iloisia yhteisestä kokemuksesta. Kyllä minä vieläkin ihmettelen 10-vuotiaamme rohkeutta, sillä hän ei normaalisti ole todellakaan mikään rämäpää. 

Suosittelemme lämpimästi Nõmmen seikkailupuistoa lapsiperheille, jossa on jo vähän isompia muksuja. Paikka on noin 10 minuutin ajomatkan päässä Tallinnan keskustasta, joten taksikaan tuskin maksaa ihan hurjia jos ei omalla autolla ole liikenteessä. Hiukan vajaan kolmen tunnin seikkailu maksoi meidän perheeltämme noin 50 euroa. Lenkkarit ja tuulipuku siis mukaan myös kun Viroon matkustat!

Tämänkertaisen Tallinnankeikauksen koonti ravintolalinkkeineen löytyy täältä.