Grön - kekseliäitä makuja

Helsinkiläinen Ravintola Grön kertoo nettisivuillaan olevansa kunnianosoitus luovuudelle, meille kaikille ja luonnolle. Menukokemuksen jälkeen siinä tiivistyy meidänkin mielestämme hienosti Grönin olemus. Ravintolassa on lähdetty rohkeasti kasvispainoitteiselle linjalle, jossa eri säilöntämenetelmiin turvautuen on saatu lautaselle virkistävän hauskoja makuja.

Kävimme syömässä uutukaisessa, marraskuussa avatussa ravintolassa joulunalusviikolla. Meidät otettiin vastaan lämpimästi ja rennosti. Ravintolasali oli todella pieni, mutta ei ahtaalla tai ahdistavalla tavalla. Valitsimme sen suurempia miettimättä neljän annoksen menukokonaisuuden. Minä toivoin ruuille viinisuosituksia. Kuskina toiminut Jukka joi alkuun ravintolan viimeisen alkoholittoman oluen ja pääruualla viiniä. 

Ensimmäinen ruokalaji sai ulkonäöllään puurovieroksujan niskakarvat pystyyn. Jännitys on kuitenkin turhaa, sillä maut ja suutuntuma ovat kaukana puurosta. Säilötyt kuusenkerkät, puolukat, tattari ja suolasäilötyt suppilovahverot muodostivat keskenään oivaltavan makuyhdistelmän. Joulun alla hiipi väkisinkin mieleen se laulu "no onkos tullut kesä, nyt talven keskelle". Kokonaisuutta täydensi rohkea valinta, tattaririeska. Rieskanteko oli aloitettu imellyttämällä perunaa ja loppusilaus oli annettu GreenEggissä grillaamalla ja tattivoita päälle sipelemällä. Tattirieskan ohje löytyy iloksemme Grönin facebook-sivuilta. Tätä kokeillaan kotonakin, puugrillillä. 

Seuraavaksi eteemme laskettiin raakakypsytettyä nautaa, lipstikkaöljyä, tuoretta lipstikkaa ja krassia, graavattua kananmunankeltuaista sekä etikoitua hapankermaa. Graavattu keltuainen oli meille ihan uusi, riemastuttavan hauska juttu. Sen tarjoaminen raastettuna oli todella kekseliästä. Annos toimi kokonaisuutena ihan loistavasti!

Pääruokana tarjottiin rohkeasti kasvisateria mädillä. Lautaselta löytyi grillattua maa-artisokkaa, fermentoituja valkosipulinvarsia, pihatähtimöä, siianmätiä, tattipyrettä ja sipulia. Hämmästelin mistä pihatähtimöä saa tähän aikaan vuodesta ja kuulin että Mimis toimittaa sitäkin. Rakastamani hentoisen kaunis kasvi tunnetaan perinteisesti rikkaruohona, joten jäin miettimään kasvatetaanko sitä ravintoloita varten vai kehittyykö sitä ikäänkuin sivutuotteena. 

Pääruoka-annoksen keralla tarjottu hyvin luonteikas alkuviini muistutti tuoksullaan lähinnä viemäriä. Minua kummastutti miten muut maistelijat ympärillä tuoksuttelevat viiniä tyynesti nyökytellen kun meitä ihan nauratti viinin hurja tuoksu ja onneksi hieman miedompi maku. Relaesta oppineena päätin kuitenkin olla tuomitsematta juomaa ennen ruuan kanssa maistamista. Se olikin hyvä, sillä varsinkin fermentoitujen valkosipulinvarsien kanssa viini muodosti hurjan hienon makuyhdistelmän. 

Jälkiruuasta löytyi ihanasti männynkerkkää, suolaheinää, omenasorbettia ja uuniomenaa sekä kinuskia jossa omenaviinietikkaa. Männynkerkkä oli itselle uusi asia lautasella, mutta maun ja suutuntuman tunnistin kyllä. Ilmeisesti niitä on lapsena tullut maisteltua. 

Loppuherkuksi maistoin uteliaisuudesta itselle uutta Juniper green luomuginiä gin & tonicin muodossa. Maku oli suht perus enkä ainakaan minä löytänyt mieleenpainuvia vivahteita tästä ginistä. Jukka-kuski siemaili lopuksi kahvia, joka olikin maukasta Helsingin Kahvipaahtimon LIMUa. 

Lasku kahdelta oli yhteensä 181 euroa, josta ruokien osuus oli 98 euroa.

Suosittelemme Gröniä lämpimästi uusista makukokemuksista riemastuville, rennosta meiningistä pitäville.