Tiirikkala oli mukava

Tapaninpäivänä meillä tuli asiaa Turkuun ja ajattelimme käydä siellä myös syömässä ennen kotiin ajamista. Moni paikka oli kiinni juuri tuona päivänä, mutta Tiirikkala Aurajokirannassa piti ovensa ja keittiönsä onneksi auki. Olin jo etukäteen katsonut anniskelukahvilan nettisivuilta, että listalta varmaan löytyisi koko perheelle mieluista syötävää. Näin kävikin.

Poitsu otti lastenlistalta kananugetit lohkoperunoilla. Siivekkäät oli ansioituneesti itse paneroitu ja friteerattu rapsakan meheviksi. Lohkot olivat myös jokaisen annoksessa ihanan rapeat.

Jukka nautiskeli takana kuikuilevan hampurilaisen. Briossisämpylä, pihvin oikeanmoinen kypsyys ja karamellisoidut sipulit erottivat annoksen edukseen. Savuisen makuista majoneesia mies kiitteli erityisesti. Tyttäremme natusti menemään kuuden euron lohkot ritiläkorista ja oli oikein tyytyväinen.

Punajuurisyistä minä otin karitsaleivän, joka oli koottu tumman leivän päälle. Friteeratut, ylikypsät karitsan niskapalat oli laskettu punajuuripalojen päälle yhdessä marinoitujen punasipulien ja piparjuurimajoneesin kanssa. Suurinälkäisenä otin mukaan myös lisäkeperunalohkot ja söinkin itseni aivan pinkaralleen. Leipä oli todella hyvänmakuinen, mutta mukana tulleita kirsikkatomaatteja ihmettelin, sillä ne rikkoivat mielestäni kokonaisuuden. 

Tiirikkalan "vinttikerros" oli erityisen viihtyisä. Ruuat ja juomat tilattiin tiskiltä samalla maksaen, mikä tuntui kivalta nyt kun aikaa pidempään istuskeluun ja vaikkapa laskun odottamiseen ei ollut. Annokset tuotiin pöytään hymyn kera. Neljän hengen ruuat, kaksi limsapulloa, viini ja alkoholiton olut maksoivat yhteensä 70 euroa. 

Pidimme Tiirikkalasta koko perhe. Suppean mietityltä ruokalistalta löytyi monta houkuttelevaa annosta. Tilattujen osalta kaikki ruuat oli huolellisesti valmistettu. Palvelu oli ystävällistä ja mukavaa, paikan tunnelma kiireetön ja leppoisa. Tänne voisi poiketa toistekin vaikka kahvillekin, sillä vitriinin leivonnaiset näyttivät melkoisen herkullisilta.