Paras ravintola Puerto de la Cruzissa : Tasca Ihüey

Tasca Ihüey hurmasi koko perheemme mauillaan ja hellällä ruoka-intohimollaan. 

Päädyimme Calle San Felipellä sijaitsevaan ravintolaan netissä useista lähteistä nousseiden kehujen rohkaisemina. Onnistuneen illallisen jälkeen ruokailimme paikassa myös lounasaikaan. Meille esiteltiin sama menu molempina aikoina ja tämä kuulemma on tapanakin, vaikka arvio täällä puhuukin lounaalla päivän menusta kahdentoista euron hintaan. Tosin lounasta edeltävänä päivänä puolet henkilökunnasta, nuori nainen, oli sairaana, mikä saattoi vaikuttaa asiaan. 

Noin 30 paikkaista ravintolaa pyörittää vain kaksi henkilöä, pariskunta. Molemmat ovat kokkeja, joten valmistelut tehdään yhdessä. Poikaystävä hoitaa keittiön asiakkaiden aikaan, kertoo punaviinipulloa auki ruuvaava nuori nainen.  Vain kiireisimpiin iltoihin palkataan tiskari. Ravintola on ollut auki nyt puoli vuotta. Alku on ollut haastavaa, mutta me sinnittelemme, hyvää englantia puhuva tarjoilija toteaa. Suomalaisella suulla vaikeasti lausuttava tasca Ihüey on nimetty miehen synnyinpaikan mukaan, muutaman kirjaimen muunnoksella.

Ravintolasali on yksinkertaisen kiva. Jyhkeiden kiviseinien mahtipontista vaikutelmaa on kevennetty vaaleilla tuoleilla. Pöytiä koristivat kankaiset tablettiliinat luovat söpöä, ajateltua tunnelmaa.

Ruokalista Ihüeyssa on harkitun suppea. Melkein jokainen seitsemästä alkupalasta ja seitsemästä pääruoka-annoksesta houkutti.  Perinteisiin raaka-aineisiin on yhdistetty uusia makupareja tai ideoita. Esimerkkinä mainittakoon ibericoporsaan tartar ja jauhottomat katkarapuraviolit sienitäytteellä. 

Illallisen pikkunälällä emme jaksaneet maistaa alkuun kuin jänispateeta, pate casero de conejo en salmorejo con sus tostadas. Se paljastui loistavaksi valinnaksi! Rapeiden leipäsiivujen kanssa nautittu, hauskasti ”säilykepurkista” tarjottu patee oli kermaisen pehmeää ja ihanan lihaisaa jättäen suuhun pienesti mausteisen jälkikaiun. Patee edelleenvalmistetaan kuulemma perinteisestä kanarialaisesta jänispadasta.

Pääruuaksi jaoin lasten kanssa kahdelle tarkoitetun padan, jossa oli muhitettu pähkinäistä riisiä ja läskisiä possupaloja, arroz meloso de cochina negro canario y cacahuete. Menussa tämäkin mainitaan perinteikkääksi paikalliseksi ruuaksi. Liemi oli ihanan makuinen ja kaikki maut yhdessä toimivat todella hienosti.

Jukan toivoma, lähipöytiin kuikuillessa todella houkuttelevalta näyttänyt possu oli päässyt loppumaan. Eikä ihme, todella moni näytti valinneen kiiltäväpinaisen, suuripalaisen possun ruuakseen. Jukka päätyi nopealla vaihdolla pitkään haudutettuun lampaaseen perunamuussilla, cordero glaseado con batatas de islas y chalotas. Liha oli kypsennetty hajoavan mureaksi hienon makuisessa liemessä. Annoksen kruunuksi nousivat karamellisoidut salottisipulit, joiden maku oli niin syvä ja intensiivinen, että pelkästään niitä olisi syönyt pienen ämpärillisen. Illallisemme hinnaksi paikallisella viinipullolla ja lasten limsoilla tuli 56 euroa. 

Lounaalla halusimme syödä ulkona auringosta nauttien, joten meille soviteltiin pöytiä yhteen. Otimme nyt alkuun savustettua mustekalaa hummuksella, pulpo ahumado con humus de garbanzo. Osasimme odottaa hyvää, mutta se mitä suuhumme haarukoimme oli uskomattoman herkullista! Mustekala oli kypsennetty juuri oikeanlaiseksi, melkein suuhunhajoavan pehmeäksi. Lonkeroveijarissa oli kuitenkin ohuenohut rapea pinta. I-ha-naa! Hummus ja paprikaisen mausteinen, öljyinen kastike olivat loistoseuralaisia merenelävälle. Tämä mustekala-annos meni samalle viivalle Locatellissa aikoinaan nauttimamme loistavan mustekalan kanssa.

Pääruuaksi muut perheenjäsenet ottivat perunamuussin kanssa tarjottua tahmeapintaista, läskistä possunmahaa, joka oli  kypsennetty matalassa lämmössä oivallisen hajoavaksi, panceta de cerdo cocida a baja temperatura con cremoso de patata.

Minä valitsin listalta sama-kalaa, joka oli nostettu lautaselle purjoconfit:n ja korianterikastikkeen kanssa, sama con puerros confitados y salsa de cilantro. Todella maistuva, hienoja tekstuureita sisältänyt annos tämäkin.

Tapojemme vastaisesti otimme vielä kaksi jälkiruokaa neljään nenään jaettaviksi. Burgerbrownie meinasi valkosuklaakupuista, tahmaista täytettä sisältänyttä kakkupalaa joka tarjottiin maistuvien mangoviipaleiden kanssa. Omenakakku gofiomurulla oli perinteisemmän muotoinen. Se lepäsi lautasella jäätelön kera. Molemmat sisälsivät hyviä makuja, joskaan eivät kohonneet suolaisten ruokien tasolle. Lounaamme hinnaksi paikallisella viinipullolla ja lasten limsoilla tuli 93 euroa.

Ihuyen kaikessa tekemisessä näkyi huolellisuus. Esillepanot olivat mukavalla, muttei kikkailevalla tavalla erottuvat ja maut todella upeita. Ruokien pöytiin saaminen ei ollut illallisella nopeaa, mutta ei toisaalta hitaimmastakaan päästä saaren ravintoloista. Kahdestaan ravintolan pyörittäminen herätti kunnioitusta, eikä viiveeseenkään hermostunut.

Tasca Ihüey on kokonaisuudessaan paras ravintolakokemuksemme Puerto de la Cruzissa, joten suosittelemme todella lämpimästi! Tiistaista sunnuntaihin ravintolassa tarjotaan illallista 18:30 - 22:30 ja keskiviikosta sunnuntaihin saa myös lounasta 12:30 - 15:00.