Tuusulanjärven taiteilijayhteisön kodit ovat olleet meille useampana kesänä kiva käyntikohde.
Kultakauden taiteilijoiden työt ovat tulleet tutuksi useimpien näyttelyiden ja kirjojen kautta. On mielenkiintoista kerta toisensa jälkeen vierailla joidenkin niiden synnyinsijoilla ja kuulla tarinoita liittyen taiteilijoiden ja heidän perheidensä elämään tuolloin, 1900-luvun alussa. Meiningin on täytynyt olla yhteisöllistä ja hauskaa, kun
Juhani Ahon ja
Venny Soldan-Brofeldtin jalanjäljissä järven ympäristöön ovat muuttaneet mm. Haloset ja Sibeliukset. Vaihtuvat näyttelyt taiteilijakodeissa auttavat osaltaan mielenkiinnon säilymisessä.
Olemme laventaneet vierailuja myös liki oleviin museoihin ja ravintoloihin Järvenpäässä. Kaikkia kohteita ei ajatuksella kerkeä päivässä kiertämään, mutta hyvällä suunnittelulla olemme saaneet mahdutettua viisi kohdetta samalle päivälle, joista kolmessa oli opastuskin. Aukiolo- ja opastusaikoihin kannattaa tutustua etukäteen, jos haluaa porrastaa vierailut tehokkaasti. Opastuksilla kaikista kodeista saa tietysti enemmän irti ja ne kuuluvat sisäänpääsymaksuun Aholaa lukuunottamatta. Autolla liikkuessa taiteilijakodit ovat ajallisesti hyvin lähellä toisiaan. Kohteita pääsee kiertämään myös
hop on-hop off-bussilla vitosen päivämaksulla tai Museokortilla ilmaiseksi. Kaikkiin tässä jutussa mainittuihin kohteisiin käy
Museokortti, poislukien Suviranta. Hyvä koonti kohteista ja linkit niihin löytyvät
Visit Tuusulanjärvi-sivustolta. Ennen vierailua kannattaa lukea ainakin esite
Suomalaisuuden lähteillä.
Kuvat tähän juttuun olemme ottaneet kesinä 2018 ja 2019.
Lempipaikkamme Tuusulanjärven rannalla on taiteilija Pekka Halosen perheen
Halosenniemi. Jyhkeä talo kallioisessa niemennokassa huokuu kodikasta tunnelmaa. Talossa on ihanan avara ateljee-oleskelutila ja mainioita pikku soppia sänkyineen. Olen varma, että täällä on vietetty monia tunnepitoisia hetkiä niin perheen kuin vieraidenkin kanssa. Pari hauskaa juttua on jäänyt mieleen Haloseenniemeen liittyen: Juhani Aho on kuulemma aikoinaan lähtenyt soutelemaan kotoaan järvelle. Jos Halosenniemen saunan valot ovat olleet päällä, hän on tiennyt jatkaa soutelua kohti saunailtaa. Toinen tarina kertoo miten Halosenniemen saunan rapuilta on lähetetty kuva muistaakseni Pariisissa matkalla olleelle yhteisön jäsenelle. Tämä on lähtenyt heti kirjeen saatuaan kotimatkalle mielessään saunailta. Huvittavaa on, että kuvanottohetken ja rapuille saapumisen välillä täytyy olla kulunut viikkoja 1900-luvun alussa.
Tänä kesänä 2019 Halosenniemessä on kiinnostavasti koottu näyttely
"Naisia tupa täynnä". Se tarkastelee naisia taiteilijoina ja taiteessa. Naistaiteilijoita ei oikein viime vuosituhannen alussa vielä otettu tosissaan. Heidän käyttämiään aiheita arvosteltiin sopimattomiksi, rumiksi tai tylsiksi, mutta toisaalta naisten keskinäinen kannustus puski eteenpäin.
Sibeliuksen perheen koti Ainola on pakollinen kohde musiikin ja puutarhojen ystäville. Ensimmäisestä vastaa luonnollisesti kansallissäveltäjämme Jean Sibelius, jälkimmäisestä hänen vaimonsa Aino. Ainola on rakennettu hiljaiseksi, sillä kaupungissa säveltäjämestaria häiritsivät liikenteen ja rakennusten putkistojen äänet.
Opastus sisältyy täällä pääsymaksuun, mutta se tulee varata viimeistään päivää ennen vierailua. Ainolassa on mahdollisuus myös puutarhaopastukseen.
Ahola on kirjailija Juhani Ahon ja vaimonsa taidemaalari ja taidekasvattaja Venny Soldan-Brofeldtin entinen koti vastapäätä Sibeliuksen Ainolaa. Aholasta jäi mieleen perheen sisäinen kolmiodraama, jonka seurauksena Juhani Aholla oli lapsi(a) sekä vaimonsa että tämän siskon kanssa. Kalastusintoisen Juhani Ahon kuivatessa kaloja pihallaan Sibelius hajuherkkänä kiersi kuulemma tontin kaukaa.
Olemme pitäneet Aleksis Kiven kuolinmökkiä tutustumatta kuivakkana kohteena, mutta onneksi Museokortin myötä tutustuimme tähänkin paikkaan. Varsinaista opastusta mökissä ei viime vuonna ollut, mutta kysyessämme paikanpäällä olleelta lipunmyyjältä asioita huomasimme hänen olevan oikein asiantunteva sekä Aleksis Kiven että hänen veljensä mökin ja siellä eletyn elämän suhteen. Vietimme pienessä mökissä lopulta puolitoista tuntia jutustellen ja oppien.
Tähän kohteeseen liittyen suosittelemme lukemaan
historioitsija Teemu Keskisarjan Saapasnahka-tornin, joka kertoo Aleksis Kiven elämästä.
SUVIRANTA
Järnefeltien entiseen kotiin pääsee vain maksullisen opastuksen kera, sillä rakennus on edelleen myös yksityiskoti. Tämä kodin ja museon yhdistelmä tuokin mielenkiintoisen sävyn vierailuun, kun opastajan kertoessa kultakauden taiteilijasta katse etsiytyy ruokahuoneen pöydälle jossa on kaukosäädin ja uusin ristikko, parvekkeella pyykit kuivumassa. Aikoja opastuksiin kannattaa katsoa
Suvirannan nettisivuilta ja ilmoittautua ajoissa ennakkoon.
Runoilja J.H.Erkon taiteilijakoti on komea pirtti poikamiehen asunnoksi. Jos tuntuu ettei Erkko ja tuotantonsa ole tuttu, pitää kysyä tunnetko laulut "No onkos tullut kesä" tai "Olet maamme armahin Suomenmaa"? Ne ovat tekstiltään juurikin Erkon käsialaa. Omiin lempirunoihini mieheltä kuuluu "Muistellessa / Maailman pauhinassa sinutko unhoitan".
Lottamuseossa vierailimme ensimmäistä kertaa viime kesänä. Se ei kohonnut millään tavalla suosikiksi, vaikka etukäteen niin ajattelinkin. Lounastimme terassille hyvien baakkelsien verran ja kiersimme aika nopeasti näyttelyt. Opastus oli toteutettu kuivakkaasti tuoleilla istuen, heijastettuja kuvia katsellen oppaan lukiessa tekstiä. Seuraavaksi tähtäisin
draama- tai puutarhaopastukseen. Mielenkiintoisimpana näyttelyistä jäi mieleen taulu, johon oli kuvattu maasta- ja maahanmuuttoa Suomeen viimeisimmän sadan vuoden aikana.
ILMATORJUNTAMUSEO
Asiasta mitään ymmärtämättömänä kiertelimme museota melko ylimalkaisesti, mutta saimme yllättäen kuulla hauskoja ja opettavaisia tarinoita kanssavierailijoilta. Erikoisuutena museon ulkoalueella voi rapsutella lampaita, jotka laiduntavat ohjuslavettien ja tutkalaitteiden joukossa.
JÄRVENPÄÄN TAIDEMUSEO
Järvenpään taidemuseon vaihtuvissa näyttelyissä on tullut vierailtua useasti. Etenkin draamaopastukset ovat jääneet mieleen. Niitä kannattaakin kuikuilla
taidemuseon sivuilta.
Tänä vuonna Järvenpään taidemuseossa on
meteorologi Seija Paasosen kokoama näyttely Sadejuovia ja pilvisäteitä, joka oivaltavasti kääntää katseen tuttujenkin teosten sääilmiöihin.
Sitten syömään:
HÄRMÄN RATI
Härmän Rati on loistava lounaspaikka, jonka buffet-pöytä on 98 prosenttisesti luomua ja lähiruokaa.
Meihin teki erityisesti vaikutuksen savusärkikeitto, vaalea leipä ja rapsakkapintaiset kikhernepihvit. Kaikki oli kyllä hyvää! Salaattipöydästä löytyi hauskoja makuja kurkku-tomaatti-settien lisäksi, esimerkiksi omena-fenkoli-perunasalaattia ja sitruunaista kaalia. Vegaanitkin on huomioitu täällä hyvin.
Härmän Ratin sisustuksessa oli hauskoja yksityiskohtia.
GASTRO BAR SESONKI
Järvenpään Citymarketin yhteydessä sijaitseva Gastro Bar Sesonki oli meille viime kesänä oikein herkullinen tapa päättää Tuusulanjärven kierroksemme. Otimme tuolloin maistelumenun ja olimme oikein tyytyväisiä makuihin, esillepanoon ja palveluun. Sesongin ravintoloitsija on Bocuse d'Or-kilpailussakin ansioitunut
Matti Jämsen ja keittiömestarina paikassa toimii monissa Suomen huippukeittiöissäkin kokannut
Lasse Lindström.
SUSHIA CITTARISTA
Vaihtoehtona on myös hakea
paljon kehutut sushit Järvenpään Citymarketista vaikkapa piknikille.
Lisää ruokapaikkoja ja kahviloita löytyy
Visit Tuusulanjärvi-sivustolta.
