Ruoka-aarteita kanssabloggajilta, osa 2

Saapuihan se kesä viimein! Kun aamulukemat lämpöasteiden osalta näyttävät tältä, voi kai jo puhua helteestä :) .

Hellelukemien, kesän ja kärpästen kunniaksi julkistammekin toisen koonnin kanssabloggajilta saamistamme resepteistä. Olemme toki kokanneet muiden blogien innoittamina muutakin, mutta tämä on toinen tällainen koonti.

Etsi kuvasta pottumuussi :)

Läskisoosia Pastapää intoutui heti kokeilemaan kun näki sen Hannan sopassa. Näin:

Kroppa ei taaskaan ehtinyt rantakuntoon kevään aikana, eikä kelien puolesta ole rannalle sitä paitsi ollut asiaa. Toisaalta kesän grillailussa saavutetut muutamat lisäkilot suorastaan huutavat energiaa ja sitähän saa läskistä! En ole saanut läskisoosia sitten lapsuudenkodin. Tämä perinneruoka on jäänyt yhtä vähäiselle huomiolle kuin peruskoulusta tuttu tilliliha. Tämä aukko piti paikata ja mikä sen leppoisampaa kesäruokaa kuin läskisoosi. Hannan soppa oli tehnyt tätä jo aiemmin, josta hiukan vähensimme lihan määrää (meille oli jäänyt pakkaseen vain 250g kylkisiivuja). Eli raaka-aineet ovat simppelit:

250 g sian kylkisiivuja
voita
maustepippureita
pari laakerinlehteä
1 sipuli hienonnettuna
2 rkl vehnäjauhoja
vettä

Käristä kylkisiivut kuumalla pannulla. Käytimme valurautapannua, teflonilla olisi varmaan mennyt iäisyys paistellessa. Ja perinteiset kastikkeet vaan kuuluu tehdä perinteisellä pannulla… Siirrä kylkisiivut sivuun käristettyäsi ne. Lisää pannuun reilusti voita ja freesaa sipulit. Lisää vehnäjauho ja ruskistetut kylkisiivut. Anna vehnäjauhon ruskistua. Lisää pari desiä vettä (tai niin että kastike on sopivan notkeaa) sekä mausteet ja anna hautua noin puoli tuntia. Lisää vettä tarvittaessa ja lopuksi suolaa, mikäli sitä vaatii.

En ole koskaan omaksunut maustepippureiden käyttöä. Miten niistä se maku oikein irtoaa? Ilmeisesti niiden tarvitsee olla liemessä aika kauan että niistä jotain liukenee. Luulisin että läskisoosissa voisi toimia paremmin ihan mustapippuri myllystä rouhittuna. Tai ainakin itse osaisin siten maustaa helpommin. Nyt heitin noin kymmenen maustepippuria eikä kastike sittenkään ollut mitenkään pippurista. Kuitenkin hyvää kastiketta kunhan maustat sitä myös pippurilla.

Tarjoa läskisoosi perunamuusin ja puolukkasurvoksen kanssa. Kyllä toimii mukavana arkiruokana, mutta on tämä sen verran tuhtia, ettei tätä usein jaksa tehdä. Ja lapset eivät oikein lämmenneet tälle perinteikkäälle setille.

Toinen löytämämme resepti oli Prinsessakeittiön Veeran Mansikkarisotto. Kun saimme äidiltäni herkullisia mansikoita kotiinkin tuliaisiksi, oli ihan pakko kokeilla tätä huttua. Minä rakastan risottoja, mutta tämä ei nyt oikein uponnut. Pastapää sen sijaan tykkäsi kovastikin ja sanoi sen olevan mukavaa vaihtelua. Lapset söivät koristeet :)

Uneliaan kokin Annan keittiöstä löytyi ohje Thai-kalapihveihin. Kun Pastapääkin oli juuri käynyt hakemassa Bangkokista raaka-aineita, päätimme ryhtyä tuumasta kokkailuun. Monitoimikoneen sijasta - meillä ei ole sellaista :O- käytimme veistä ja hyvää tuli! Lapsille teimme laimeat versiot mausteena vain suola (takarivin kalpea piffi) , mutta molemmat söivät näitä hyvällä ruokahalulla. Edullinen, helppo ja maistuva kalaruoka. Pastapää tuomitsi kalapihvit myös ihan thaimaalaisen makuisiksi :). Varmasti teemme uudestaan!

Kiitosta taas kanssabloggaajille makumuistoja herättävistä tai uusista makuelämyksistä! Nam!