Testinkiä-testinkiä- eli helppo uunipata soijarouheesta

Sain viime viikolla uuden padan ja halusin päästä kokeilemaan sitä heti, enkä odottaa syksyn viileitä iltoja. Syksyllä pataruoka olisi tietysti hyvää uusista juureksista. Toisaalta talvipakkasilla olisi ihanaa nostaa höyryävä pata uunista kun punaposkiset lapset ja mies tulisivat ulkoa lumihommista. No joo, pysytäänpä nyt hellelukemissa niin kauan kuin niitä piisaa! Onhan pataruoka toisaalta hyvää kesäruokaakin - ainekset vaan pataan muhimaan ja itse ulos lekottelemaan. Ei tarvitse seistä hellan ääressä kun voi paistaa itseään ulkona samalla kun pata-ainekset muhivat uunissa.

Lainasimme kirjastosta Marianne Kiskolan kauniin, viime vuonna julkaistun kirjan "Kasvisruokia Aasiasta". Kirjassa on ihana tunnelma, joka muodostuu niin kuvista, reseptien nimistä kuin kirjoituksista sekä ajatelmista reseptien ohessa. Myös esimerkiksi Kurpitsamoskan keittäjätär on innostunut kirjasta ja kokkaillut sieltä jo parikin reseptiä iloksemme. Löysin heti ensiselaamalla monia kokeiluun päätyviä ohjeita. Ensimmäisenä päätin tarttua reseptiin, jonka nimi (tylsästi) on "Helppo uunipata". Ja juuri kun pääsin kehumaan tunnelmallisia nimiä:). No mutta mitäs sanotte "Taivaansillan nuudelipannusta", "Lempeän lootuksen lämpimästä sangriasta" tai "Savuisen päivän sitruunasoodasta"? Pataruokaan päädyin paitsi uuden välineen kokeilunhalusta, myös muutamien Pastapään tuliaisraaka-aineiden takia, jotka löytyivät reseptistä. Jos et ole hiljattain käynyt kaukomailla ja tuonut sieltä esimerkiksi punaista currytahnaa, älä heitä kirvestä kaivoon. Ainetta löytyy ihan kotoSuomen marketeistakin.

Pata sisältää myös soijarouhetta, jota meidän keittiömme ei ole ikinä nähnyt - ainakaan meidän täällä asustaessa. Vaan silloin ennen se olikin joidenkin muiden keittiö ;). Ostimme mitään rouheista tietämättömänä Soyappetit:n tummaa soijarouhetta, jonka kehuttiin olevan sydänystävällinen, runsaskuituinen, laktoositon, gluteeniton ja 100% kasvisperäinen. Wigipedia kertoo, että "soijarouhe valmistetaan soijapavuista kylmäpuristamalla soijaöljy pois ja haihduttamalla vesi. Jäljelle jää erittäin proteiinipitoinen osa, joka myös säilyy varsin hyvin. Soijarouhe ei sisällä väri- eikä lisäaineita. Soijarouhe sisältää runsaasti kalsiumia, rautaa ja sinkkiä." Puolen kilon pussi maksoi Citymarketissa alle 3 euroa, joten ei ollut kallistakaan. Tähän reseptiin meni pussista vasta noin puolet. Hyvin tuntui toimivan, vaikka vertailukohtaa meillä ei siis ole.

Uutta kokeillessa lopputulos aina mietityttää, niin nytkin. Padan tulisuudesta johtuen sitä kauhoimme vain minä ja Pastapää kera suositeltujen mungpavunitujen ja jasmiiniriisin. Täytyy sanoa että hyvää oli. Pastapääkin totesi ruuan olevan yllättävän lihaisan oloista ja kivaa vaihtelua.

On varmaan aika pistää ohjeistusta tulemaan ennen kuin juttu venyy kilometrien mittaiseksi :D

Helppo uunipata

½ l kuivaa soijarouhetta (tai jauhelihaa)

5 pientä kuivattua chiliä (me laitoimme chilimurskaa)

½ tai 1 l kasvislientä (me murustimme pataan kasvisliemikuution ja kaadoin veden päälle)

2 sipulia pilkottuna

3 valkosipulinkynttä kuorittuna, murskattuna

3 valkosipulinkynttä kuorittuna, kokonaisena

1 rkl raastettua inkivääriä, me laitoimme inkivääritahnaa

1 dl kasvisöljyä

500 g kirsikkatomaattia

300 g kukkakaalinnuppuja

1 rkl soijakastiketta

1 rkl punaista currytahnaa

5 kafferlimetin lehteä

Jos sinulla on kiire, keitä soijarouheita ensin kiehuvassa vedessä, joka on maustettu suolalla tai kuivatuilla chileillä, 15-20 minuuttia. Jos hauduttamiseen on aikaa, voit panna soijarouheen suoraan pataan. Tällöin lisää nestettä vain ½-3/4 litraa. (Jos käytät jauhelihaa, suosittelen paistamaan)

Säädä uuni 200 asteeseen.

Lado ainekset pataan ja sekoita hyvin.

Kypsytä uunissa kannen alla 30-50 minuuttia. Itse annoin padan jäädä kypsymisen jälkeen pois päältänapsautettuun, edellen lämpimään uuniin kun lähdimme koko perheen voimin uimarannalle. Raaka-aineet olivat ehkä hieman "muhjuuntuneet", mutta maut olivat kohdallaan. Mikäli käytit kokonaisia kuivattuja chilejä, poista ne nyt limetinlehtien kanssa. Itse sujautimme pataa chilimurskaa.

Tarjoile keitetyn riisin ja itujen kanssa. Jos et unohda kuten me, koristele silputulla ruohosipulilla.

Idut olivat loistavan raikas lisä. Pata oli "takamausteinen", eli syöminen ei tehnyt tiukkaa, mutta jälkimaut olivat suussa voimakkaat. Tämä riippuu luonnollisesti chilien määrästä ;).