Sivut

keskiviikko 27. elokuuta 2008

Sienirisotto ja pestoinen mozzarellakana

Tykkäämme koko perhe sienestämisestä. Neljävuotias tallustelee risujen seassa ja sammalikossa jo innoissaan, samoin yksivuotiaskin toisinaan. Kun junnumpi väsyy, koppaa isä tytön rintareppuun ja taas mennään. Viime reissulla pikku tyttömme tosin kaatui vattupöheikön sekaan, josta vieläkin on muistona viirut poskissa... Metsässä on ihana seurata miten vuodenaikojen vaihtuminen muuttaa maisemaa. Ilmakin on erilaista, helppoa hengittää. Varsinkin jos samaan aikaan ripsii pientä sadetta. Puitten ympäröimänä astuu monesti ihan sadunomaiseen maisemaan. Omasta virittyneisyydestä sitten riippuu onko metsä Ronjan ja Birkin seutuja vai Onnimannin.

Toistaiseksi sienisaaliimme lähipururadan metsiköstä on ollut onneton, mutta innolla odotamme ensi viikonloppua ja Länsi-Suomen metsiä. Toivottavasti ei vain odotukset ole liian korkealla... Sienileipiä sentään saimme tehtyä kanttarelleista ja tätä sienirisottoa löytämistämme rusko-orakkaista ja tateista.
Risoton tein aivan normaalisti. Paistelin paloiteltuja sieniä yhtä aikaa sipulien kanssa ja liemenä oli tällä kertaa vain kanalientä. Valkoviiniä kun ei talosta löytynyt :O.

sipuli silputtuna
metsäsieniä
250g risottoriisiä
(pari desiä valkoviiniä)
vajaa litra kanalientä
suolaa ja pippuria myllystä
50-70g voita
100g tuoretta parmesaania raasteena
Kuullota sipulit oliiviöljyssä padassa. Paista samalla myös sienenpaloja. Lisää riisi ja pyörittele, kunnes se on öljyyntynyt. Lisää kuumaa kanalientä (ja viiniä) vähän kerrallaan. Lisää kevyen kiehumisen edetessä edelleen lientä niin kauan että riisi on al dente. Joskus lientä jää, siksi en viitsikään laittaa ihan tarkkaa desimäärää. Lisää suolaa, pippuria, voita ja runsaasti parmesaania.

Kanat
valmistimme kaikessa yksinkertaisuudessaan, mutta myös kaikessa herkullisuudessaan näin:
Kanaleikkeen tai -fileen päälle pestoa ja tämän päälle mozzarellajuustoa paloina. Sitten vain uuniin 200 asteeseen noin 20 minuutiksi.

Kyllä oli herkullinen ateria. Suosittelemme!

Punaviiniä löytyy aina, vaikka valkkaria ei olisikaan ;)

6 kommenttia:

  1. Sitruunamehulla voisi saada pientä hapokkuutta risottoon, jos ei viiniä ole. Ja jos edes hapokkuutta kaipaa... Sienirisotto on herkkua! Punaviinirisottoa pitäisikin kokeilla. :)

    VastaaPoista
  2. Pakkasta pitäisi tyhjentää ja ajattelin napata sieltä hirven paistin viikonlopuksi, kun tulee porukkaa syömään. Jostain on tullut jo pientä painostusta, että pitäisi saada kunnon risottoa ruoaksi. Mutta miten hirvi ja risotto menee yhteen? Sienirisotto voisi vaikka toimiakin vai mitäs oot mieltä? Jos tekis jonkin kivan riistakastikkeen vielä mukaan...

    VastaaPoista
  3. Aah, sienet! Ooh, risotto!
    Onpa muuten hyvä idis tuo mozzarellakana, kokeiluun menee.
    Punaviinirisotto on muuten oikein muikea kokemus sekin, suosittelen kokeilemaan.

    Sienimetsään halajaa täälläkin mieli, kun vain saisi otettua sen ajan että lähtisi edes etsimään niitä sieniä...

    VastaaPoista
  4. tusla: me ei kaivattu hapokkuutta sen kummemmin, mutta kiitos ideasta! niitä on mukava saada. sehän on yksi tämän bloggaamisen ideakin-kehittää omaa kokkaamista!

    Polkkis: oi oi mitä aarteita teidän pakkasesta löytyykään!en yhtään ihmettele risotto-painostusta. se on niiiiiiin hyvää! metsäsienirisotto vois toimia hyvinkin hirven kanssa. Itse en risoton kanssa kastikkeita kaipaa, mutta voisihan se tuoda annokseen näyttävyyttä ja toimia taas lihan kanssa. samaten vois olla hienon näköistä, jos jättäisi ainakin osan (pienistät) tateista isoiksi siivuiksi, niin että ovat vielä tatin mallisia - tiedät kyllä :)

    oliivia: punkkuakin on risottoon kokeiltu ja hyvin maistui! halusin kuitenkin nyt säilyttää värin vaaleampana. mutta kiva kun vinkkasit. kuten tuslankin kommenttiin sanoin, tällaiset ideat ovat tosi tervetulleita!
    meillä tehdään suht usein kanaa noin, kun halutaan saada huippuhelpolla huippuherkullista. mozzarellat tuppaa välillä valumaan pitkin vuokaa, mutta ei haittaa kun poimii lautaselle mukaan vaan. kokeile ihmeessä!

    VastaaPoista
  5. Kiitos että jätit merkin käynnistäsi blogiini - sillä tavalla löysin tämän ihanan blogisi! Taidat olla oikea gourmet-kokki?! Ihana kuvitus täällä on myös. Taidampa keittää kahvit ja lueskella vähän tarkemmin noita aiempia kokkauksiasi :)

    VastaaPoista
  6. sanotaanko Johanna että ollaan kovasti innokkaita kokeilemaan kaikenlaista, niin valmistuksessa kuin syömisessä :)

    toivottavsti kahvihetki maistui. tervetuloa toistekin! tulemme varmasti piipahtamaan teillä, niin kiva kuviesi kanssa oli fiilistellä.

    VastaaPoista

Nyt kiinnostaisi kuulla mitä sinä tuumaat