Nyt on suppilovahveroiden aika ainakin Länsi-Suomessa. Jukan äiti miehensä kanssa tuli eilen yökylään ja toi moisia ihania sieniä ison kopallisen. Lisäksi saimme heidän oman maansa perunoita ja maa-artisokkia, naapurin porkkanoita (luvalla otettu), itsekeiteltyjä mehuja, sipulia ja punasipulia. Rakastamme ruokatuliaisia ja nämä olivat vielä sieltä parhaimmasta päästä - itse kasvatettuja, luomua. Osa tuliaisista päätyi kastikkeen sekaan saman tien, muista tulemme nauttimaan pitkin syksyä. Kiitos!Nyt esittelemiimme sienitäytteisiin uuniperunoihin olisi aikanaan pitänyt laittaa suppilovahveroja - tai suppiksia kuten meillä pruukataan sanoa. Meillä noita sammaleiden kätkemiä aarteita ei tuolloin ollut, vaan mukaan sujahti herkkutatteja.
Innostus näihin perunoihin lähti Glorian Ruoka & Viinistä nro 63 ,6/2009), joskin meidän versiomme poikkesi alkuperäisestä. Herkulliset potut tarjottiin grillilihan vierellä, kun ystäväperheemme oli käymässä. He muuten toivat tuliaisiksi viiniä, joka sekin on aina tervetullutta!
TATTITÄYTTEISET UUNIPERUNAT
12 uuniperunaa (esim. Rosamunda)
pari-kolme kourallista paloiteltuja tatteja
1 sipuli
100 g pekonia
rosmariinioksa tai 1 tl kuivattua rosmariinia
mustapippuria myllystä
2 dl kermaa
½ tl suolaa
juustoraastetta, esim. parmesaani
Kypsennä hyvin pestyjä pottuja keittämällä, uunissa tai mikrossa. Huomioi ettet keitä perunoita läpi- vaan napakankypsiksi.
Kuumenna pilkotut sienet ja haihduta niistä vesi, nakkaa sekaan pilkottu sipuli ja pekonipalat. Lisää joukkoon parin minuutin kuullotuksen jälkeen rosmariini. Mausta.
Puolita perunat ja koverra sisusta pois niin että potuista tulee kupit. Lisää peruna"survos" sieniseoksen joukkoon. Notkista kermalla. Tarkista maku suolalla ja mustapippurilla.
Täytä perunakupit kukkuroilleen sienitäytettä ja ripsuttele ylle juustoraastetta. Nosta perunat voideltuun uunivuokaan ja edelleen 200 asteiseen uuniin noin puoleksi tuntia.
Syö perunat kokonaan.
Ihanaa saada ruokatuliaisia,ja vielä tuollaisia,jotka eivät ole kaupan hyllyltä:-) Namin näköiset uuniperunat!
VastaaPoistaSamaa mieltä, ruokatuliaiset ovat ihan parhaita! (nimim. puolukkaröykkiöstä edelleen iloitseva) Ja ihanan näköisiä pottuja, syysruokaa, nam!
VastaaPoistaTytsyt: potut olivat ylihyviä ja hyvin sykysisiä, kyllä!
VastaaPoistaruokaruliaiset eivät kerrytä myöskään tavaramäärää eikä niille tarvitse kummemmin etsiä paikkoja. masusta ne löytyvät!
Tais löytyä tän illan lisäke. Nam jo etukäteen :P
VastaaPoistaTeillä lukee tuossa ohjeessa "Kypsennä hyvin pestyjä pottuja keittämällä, uunissa tai mikrossa." Minkä tavoista itse valitsitte?
VastaaPoistaMe otettiin nro1 eli keitettiin, jonka seurauksena perunat kuoriutuivat kokonaan, eikä niitä kyllä enää millään koverrettu. Ihan hyvän makuistahan tuo peruna-sieni-pekonimössö oli mikä siitä sitten duunattiin, mutta ei oikein visuaalisesti vastannut oletusta... ;)
rva Patalintu: voi pemppu. Jukka kyllä keitti potut, mutta sillä lailla napakan kypsiksi. sen jälkeen hän puolitti ja koversi ne. valmistelimme perunat jo hyvissä ajoin ennen vieraiden tuloa ja lykkäsimme sitten vain uuniin kun aika oli. laitan tuohon ohjeeseen vielä tarkemmin ettei pottuja keitetä ihan kypsäksi asti, kiitos vain palautteesta.
VastaaPoistaminkä perunalaadun valitsitte? me muistelimme molemmat käyttäneemme Rosamundaa.
Rosamundaa oli meilläkin. Eikä niitä edes keitetty kypsiksi, vaan olivat vielä kovahkoja sisältä. Kuoret alkoivat irtoamaan heti keittämisen alussa, joten siksi arvelinkin, että te ette niitä olisi keittäneet... Olisko nämä sitten olleet vielä liian uusia pottuja. Kunnolla kuorettuneille talviperunoille ei varmaan olisi noin käynyt. Pitää koittaa myöhemmin uudelleen :)
VastaaPoistaRva Patalintu: ompa kyllä harmi juttu. en osaa neuvoa yhtään arvelujasi enempää - ne kuulostavat kyllä järkeenkäyviltä. koettakaapa vaikka seuraavaksi uunissa. minua vain hirvittää pitää uunia tuntitolkulla päällä parin potunpuolikkaan takia.
VastaaPoista