Pidän hurjasti Livillä pyörivästä ruotsalaisten amatöörien illastusohjelmasta "Halv åtta hos mig". Minusta on kutkuttavan mielenkiintoista kurkistaa tavallisten ihmisten keittiöihin ja koteihin, sekä nähdä miten ihmiset suunnittelevat, organisoivat ja toteuttavat illalliskutsut ilman ammattikokemusta.
Se mikä ruotsalaisten touhussa ihmetyttää ja ärsyttää, on kaupasta ostetun jäätelön toistuva käyttö jälkiruuassa. Älkääkä ymmärtäkö minua väärin, jäätelö on hyvää ja toimii usein mainiosti jälkiruokana, mutta kovin paljoa se ei vaadi. Jotenkin ajattelisi että kun on oikein tv-ohjelmaan ilmoittautunut esittelemään isännän- tai emännäntaitojaan, vaatisi itseltään enemmän. Enkä lue tähän mukaan viime viikolla nähtyä persoonallisen hammaslääkärin itsetekemää jäätelöä, johon hän sekoitteli mukaan salaisena ainesosana Dijon-sinappia.
Harmistusta kerran taas puhkuessani tulin miettineeksi, että omat vierasjälkiruokamme pyörivät tällä hetkellä aika tiiviisti akselilla crème brûlée ja panna cotta. Jotta voisin jatkossakin mutista ruotsalaisten jälkiruokien yksipuolisuutta, päätin pyöräyttää jotain uutta vieraiden tullessa illallistamaan meille viime viikonloppuna. Päädyin Fran Warden "Bistroherkut" kirjasta poimittuun Sitruunatorttu-ohjeeseen.
Marmorikuvioinen pinta houkutti minua juuri tämän version äärelle, mutta tietenkään en saanut kiekuroita onnistumaan. Kirosin myös irtopohjavuuassa valmistuksen, sillä tehtyäni reunat liian mataliksi sain täytettä valumaan myös reunojen ja vuuan väliin ulkonäön kärsiessa. Torttu pääsi myös tummumaan hiukan liikaa reunoiltaan. Maku oli kuitenkin hieno, todella raikas. Luulenpa että kokeilen tätä seuraavan kerran viimeistään silloin kun aurinko helottaa taivaalla ja koristeeksi voi nyppäistä vaikka muutaman kukan luonnosta. Silloin teen tortun suosiolla piirakkavuokaan.
Marmorikuvioinen pinta houkutti minua juuri tämän version äärelle, mutta tietenkään en saanut kiekuroita onnistumaan. Kirosin myös irtopohjavuuassa valmistuksen, sillä tehtyäni reunat liian mataliksi sain täytettä valumaan myös reunojen ja vuuan väliin ulkonäön kärsiessa. Torttu pääsi myös tummumaan hiukan liikaa reunoiltaan. Maku oli kuitenkin hieno, todella raikas. Luulenpa että kokeilen tätä seuraavan kerran viimeistään silloin kun aurinko helottaa taivaalla ja koristeeksi voi nyppäistä vaikka muutaman kukan luonnosta. Silloin teen tortun suosiolla piirakkavuokaan.
Tarte au citron
2,3 dl vehnäjauhoja
75 g kylmää voita pieninä paloina
0,3 dl sokeria
1 iso kananmuna
Täyte:
2 munaa
0,6 dl sokeria
1,75 dl kuohukermaa
2 luomusitruunan mehu ja raastettu kuori
(siivilöityä tomusokeria päälle ripoteltavaksi)
Mittaa jauhot ja voipalat kulhoon. hiero ne sormenpäillä nopeasti murumaiseksi seokseksi. Lisää sokeri ja sekoita hyvin. Riko munan rakenne hyvin ja kääntele se taikinaseokseen tylpällä veitsellä. Muotoile taikina palloksi, kääri muovikelmuun ja nosta jääkaappiin tunniksi.
(Minä laitoin irtopohjavuuan pohjalle leivinpaperia, josta reseptissä ei puhuta mitään. Ei liioin vuuan voitelusta). Kuumenna uuni 190 asteiseksi. Painele kylmää taikinaa kämmenillä työpöydällä ja kauli se sitten halkaisijaltaan 23 cm:n vuokaan sopivaksi niin että sitä riittää reunoillekin. Älä venytä taikinaa. Leikkaa (mahdolliset) ylimääräiset reunat pois ja pistele pohja haarukalla. Pane taikinapohjan päälle leivinpaperi ja tähän päälle paistokuulia tai esimerkiksi kuivia papuja. Paista torttupohjaa uunissa 20 minuuttia.
Vähennä lämpöä 160 asteeseen. Ota leivinpaperi ja paistokuulat pois. Paista pohjaa vielä 10 minuuttia.
Tee sillä aikaa täyte. Vatkaa munat ja sokeri. Ota kermamäärästä pois 2 ruokalusikallista myöhempää käyttöä varten ja lisää loput kermat vatkattuun seokseen. Sekoita joukkoon myös sitruunoiden mehut ja kuoriraasteet. Kaada täyte paistetun piirakkapohjan päälle ja paista 10 minuuttia. Valuta säästetty kerma tortun pinnalle marmorimaiseksi kuvioksi (jos osaat) ja paista torttua vielä 20 minuuttia niin että täyte jähmettyy.
Anna tortun jäähtyä kunnolla. Ripottele halutessasi pinnalle siivilöityä tomusokeria ennen tarjoilua.
Onpa ihanan näköinen sitruunainen torttu!
VastaaPoistaAivan ihanan kuuloinen! Tätä täytyy joskus kokeilla. Toinen sitruuna jälkiruoka mitä on aina pitänyt kokeilla on sitruuna-marenkitorttu.
VastaaPoistaÅj då, mitkä kuvat, kauniit! Ja ei varmaan torttukaan ole hullumpi. Oisko tähän voinut polttaa sokeria pintaan brûlée-tyyliin, toimisiko?
VastaaPoistaMinäkin pidän paljon tuosta Halv åtta hos mig -ohjelmasta. Samoin Arvostele mun illallinen on ihan mukavaa katseltavaa, ja kiva kun tulevat peräkkäin. Kotimaista Neljän tähden illallistakin tuli seurattua, vaikka olisin kyllä tykännyt, jos osallistujat olisivat täälläkin olleet ihan tavallisia ihmisiä eikä mitään julkisuudessa tunnettuja.
VastaaPoistaKaupan valmiiseen jäätelöön yllättävän moni ohjelmissa turvautuu. Tuollaisissa ohjelmissa olisi kivampi, että tehtäisiin mieluummin itse. Se Sverkerin omatekoinen jäätelö meni kyllä kokeilulistalle. Äitini syö usein vaniljajäätelöä sinapin kanssa, ja väittää sen olevan todella hyvää. Itse en ole uskaltanut testata, mutta tuosta jäätelöstä kokeilun voisi aloittaa, kun sinappia ei paljon mukaan tule.;)
Noita ohjelmia katsoessa on kiva aina myös pohtia mitä itse tarjoaisi, jos olisi osallistujana.:)
Ihanalta näyttää ja kuulostaa tuo sitruunatorttu! Olen tehnyt vain sitruunamarenkitorttuja. Marengiton olisi varmasti raikkaampi. Pitää tällainenkin joskus testata.:)
Minustakin se ruotsalaisversio on hauskin noista ohjelmista. Ihmettelin, miksi suomalaisjulkkisten oli annettu käyttää muita apuna aterian valmistuksessa tai jopa teettää koko homma ammattilaisilla. Koko homman juju kiteytyy tekijän taitojen ja ideoitten seuraamisessa. Sitä paitsi ruotsalaiset osaavat käyttäytyä paremmin kuin englantilaiset.
VastaaPoistaNe julkkikset olivat minusta kyllä kivoja ja sympaattisia kaikki:)
Tuon tortun teenkin huomenna lounaan jälkiruoaksi kahvin kanssa. Yksinkertaisen näköinen ja varmasti upea maultaan. Kiitos!
Yaelian: Kiitos :)! Olikin.
VastaaPoistaMinna: kmsu juuri kommentoi tuossa alempana että on tehnyt marenkista versiota. Jos ei ole vielä ohjetta katsottuna, käyppä kurkkaamassa Kettuterroristit blogissa (linkki löytyy tarvittaessa listasta).
Tusla: :D. Empäs osaa sanoa poltetusta pinnasta. En usko että omaan makuun menisi, mutta jos kokeilet niin kerro ihmeessä!
kmsu: Minusta ruotsalaisten versio on ylivoimaisesti paras. Muita olen katsonut vain muutaman jakson silloin tällöin ja niistä puuttuu sitä jotain.
Ihmettelin samaa kuin Katriina, että miksi julkkisten oli annettu Suomessa käyttää apua, kun kyse on minusta nimenomaan siitä miten ITSE homman handlaa.
Pitää varmaan kokeilla sinappia jäätelön kanssa, kurpitsaöljy kun oli melkoinen menestys !
Katriina: Palaappa kertomaan miten sinun torttusi onnistui. Reunojen turha tummuminen johtui minulla siitä etten heti huomannut laskea uunin lämpötilaa.
maailman paras tarte au citron.. hassua etten ite ole tollasta koskaan tehnyt, siitä tulee myös tosi hyvä jos päälle laittaa italialasen marengin
VastaaPoistaNäyttipä aleksi aivan jumalaisen hyvältä...! Ja vaikealta valmistaa. Maistoitko taannoisella reissulla?
VastaaPoistaJukka on menossa parin viikon päästä Pariisiin työreissulle. Yritin jo tilata palan tätä tuliaisiksi, mutta mies puhui jotain jostain kiireesti - ei voi olla NIIN kiirus!
ei kellään niin kiire voi olla :)
VastaaPoistajuuri tota ladureen torttua en ole edes syönyt, ne kaupatkin on niin täynnä ihmisiä ettei niihin mahdu mutta hugo & victorin vastaa kyllä. joka ei tosiaan ole mikään rumilus sekään
Mä olen myös tunnustuksellinen Halv åtta hos mig-fani ja dijonia-jäätelöön-Sverker on ehdoton suosikkini kaikista ohjelmassa näkemistäni tyypeistä!
VastaaPoistaJäätelöjälkkärit ovat ihmetyttäneet minuakin. Ja se, että jätskiä tehdään noin paljon itse ja ostojädeä tarjoavia vähän paheksutaan!
aleksi: Olipa hurjan kaunis tuo toinenekin linkkaamasi! Me maistoimme viime kesänä Ladureen macaroneja ja tykkäsimme kovasti!
VastaaPoistaJaana: Miehen ammattia ei olisi kyllä IKINÄ arvannut. Heillä oli kaunis koti!
Minä taas olen nähnyt järjestään jaksoja, jossa jäätelö ostetaan. Se juuri on minusta vähän kökköä. Yrittäminen ikäänkuin loppuu kesken. Olisi kiva nähdä itsetehtyjä jälkiruokia.
Torttu on tehty. En minäkään muistanut heti laskea uunin lämpötilaa, mutta reunat eivät palaneet ja muutenkin torttu onnistui tarkkojen ohjeitten ansiosta hyvin. Mitä nyt kaulitsin pohjan kahteen kertaan, kun tarttui ensin kiinni. Tein sen melko pieneen irtopohjavuokaan, joten taikinaa jäi reilusti reunoillekin.
VastaaPoista(Ja oli muuten eka kerta, kun käytin herneitä leivinpaperin päällä painona. Toimi, yleensä vaan niitä ei ole kotona. Nyt oikein ostin, niitä oikeita painoja kun ei Suomesta varmasti edes saa, ainakaan en ole ikinä nähnyt kuin Donna Hayn kirjassa;)
Katriina: Ompas kiva kuulla että onnistui!
VastaaPoistaEn minäkään muista käyttäneeni ennen herneitä pohjana :). Tämän käytön jälkeen jemmasin niitä pussiin muoiden leivontatarvikkeiden sekaan.