Kirjoitan tämän tekstin silläkin uhalla, että minua pidetään ihan osaamattomana ja tietämättömänä ruoka-asioiden suhteen.
Kun ostin joskus kokeiluun ankka confit-säilykepurkin, tiesin toki sen sisältävän ankankoipia säilöttynä omaan rasvaansa. Sen sijaan en oikein tiennyt mitä sillä tehdä. Näin jälkeenpäin ajatus kuulostaa hullulta, mutta jouduin googlettamaan asiaa päätyen tutuille Soppakellarin sivuille. Koivet ovat jo kypsiä, joten pelkkä pinnan rapsakoittaminen ja lämmitys riittää. Meillä ankka nakattiin pannulle ottamaan pintaan väriä ja siirrettiin lämpiämään uuniin ritilän päälle, jotta ylimääräinen rasva tihkuu pois.
Me söimme ankkamme salaatin kanssa. Krutongin virkaa tekevät leipäpalat on paistettu pannulle jääneessä ankanrasvassa.
Purkissa ollut arvokas rasva lusikoitiin Ankeriaan vinkistä jääpalamuotteihin, joka pakastettiin tulevaisuuden kokkailuja varten. Pari kertaa ankanrasvaa on sulatettu Hawksmoorin perunoita varten.
Ainahan asiat on hyvä tarkistaa – ainakin varmuuden vuoksi :) Joka tapauksessa koipi salaattipedillä näyttää herkulliselta!
VastaaPoistaAnkanrasva on huikean hyvää, meillä sitä (tai chaponin tai muun) purkitetaan ja pistetään jääkaappiin seuraavia käyttötarkoituksia varten. Hyvän pohjan antaa keitoillekin.
Ankkaconfitin hinta Suomessa on usein senverran suolainen, ettei sitä ihan hevillä lähde ostamaan ja kokeilemaan ihan hetken mielijohteesta.
VastaaPoistaViimeksi varmaan tänään mietin, miten paljon sitä on kokematta ja kokeilematta ruoanlaiton saralla. Mutta onneksi niin, eipähän käy ruoanlaitto tylsäksi. Ja nykyisin sitä on tietoa niin hyvin ja helposti tarjolla.
Muistelen edellen lämmöllä ravintola La Tablen sämpylöitä, joissa oli käytetty ankanrasvaa. Suussasulavia! :)
Osaamaton ja tietämätön, just joo, ensiksi tuloo Merituuli ja Jukka mieleen :D
VastaaPoistaItte en ollut valmistanut ankkaa millään lailla ennen lauantaita.
Ihanintahan tässä ruuanlaitossa on just se, että aina löytää uutta ja kokematonta, ja jos ei löydä niin sitten voi itte keksiä!
Jotenkin tuollaisen yksinkertaisen jutun ymmärtämättömyys pisti noloksi, mutta totta se on että arvokkaita ja maukkaita raaka-aineita ei tohdi pilata kokemattomuudella, vaan ottaa mieluummin varman päälle.
VastaaPoistaMinulla on monesti sellainen olo, että mitä enemmmän tätä ruokaa harrastaa, sitä enemmän tulee esiin uusia asioita ja tekniikoita ja raaka-aineita ja välineitä ja ja ja...Ja sitä enemmän tuntuu olevan opittavaa. Mikä on tietysti hienoa että harrastettavaa riittää!
Kiitos Tusla ohjeista, niiden avulla saatiin oikein priima lopputulos!
ostan confit-purkkeja yleensä Hulluilta päiviltä, ainakin syksyisin on aina ollut Hullujen päivien valikoimassa. Käyttöaikaakin on parisen vuotta... joten huyvin on aikaa kysellä tutuilta ja tutkia reseptejä netistä.
VastaaPoistaKiitos vinkistä, vaikka minä en oikein välitä noista päivistä - tungos ja ryysiminen ei ole mun juttu.
VastaaPoistaOstin tämän purkin puoleen hintaan kun yksi kauppa lopetti.