lauantai 28. tammikuuta 2012

Hawksmoorin ankkarasvaiset perunat

Tykkäämme kovasti Mikko Takalan Optiossa julkaistavista jutuista, jossa testataan keittokirjojen reseptejä ja verrataan kuvissakin omia aikaansaannoksia kirjan vastaaviin. Tästä juttusarjasta Jukka oli poiminut lontoolaisravintola Hawksmoorin perunat, joiden salaisuus oli ankanrasvassa rapsakoittaminen.

Teemme lohkoperunoita usein, mutta sillä lailla perinteisesti raakana pellille ja öljyä sekä mausteita perään. Ne ovat oikein mainio ruoka, mutta nämä esikeitetyt, ankanrasvassa rapeaksi paistuneet potut löivät kyllä laudalta mennen tulleen "tavikset".

Ankanrasva lusikoitiin meillä ankka confit-purkista. Loppu rasva pakastettiin jääpalamuoteissa, josta niitä on sitten kätevä sulatella.

Myös Ankerias Vipunen oli tehnyt näitä ihania pottuja. Heillä perunat tarjottiin herkullisesti esillepannun tartar-pihvin kanssa. Meillä perunat nostettiin lautaselle karhun ulkofileen ja ruusukaalien kera.

HAWKSMOORIN PERUNAT

1 kg jauhoisia (puikula)perunoita
5-7 rkl ankan- tai hanhenrasvaa
timjaminoksia
4 valkosipulinkynttä
sormisuolaa

Kuori ja paloittele perunat. Keitä reilusti suolatussa vedessä, niin että ovat just eikä melkein kypsiä. Älä keitä hajoavan kypsiksi. Laita perunat uunivuokaan- tai pellille.

Kuumenna ankanrasva pannulla äärimmäisen kuumaksi. Kaada perunoiden päälle ja sekoittele joukkoon hyvin.

Lykkää perunat 220°C asteiseen uuniin noin tunniksi.  Sekoittele välillä.

Lisää timjami ja valkosipulinkynnet viisitoista minuuttia ennen perunoiden uunistaottoa sekaan. Halutessasi ota pois ennen ruokailua. Ripsi pottujen päälle vielä sormisuolaa ja nauti!

5 kommenttia:

  1. Mä tykkään kanssa noista tolla tyylillä tehdyistä perunoista, vaikka oonkin tehnyt tähän asti ihan vaan öljyllä. Täällä Englannissahan noita syödään jouluna ja muutenkin roast dinnerillä.

    Perunoihin saa muuten vielä lisää mukavaa rapsakkuutta Nigellan ohjeella kun keittämisen jälkeen heittää kattilaan vähän polentaa ja ravistelee sekaisin. Ravistelemalla perunoitten "kulmat" menee rikki ja niistä paistuu hyviä :)

    VastaaPoista
  2. Olipas kivaa kommentointia Agatha!

    Isäni laittaa aina paistinperunoihin korppujauhoja paistamisen lopussa - uskon sillä olevan samanmoista efektiä kuin mainitsemillasi polentasuurimoilla, joskin sinun kommentissasi niillä on myös rikkomisarvo.

    Hawksmoorin perunaohjeessa itse asiassa kehotetaan rikkomaan perunoiden pinta ravisuttamalla uuniastiaa, mutta meillä potut olivat sen verran kypsiä että olisivat varmaan hajonneet moiseen.

    VastaaPoista
  3. Enemmän kai noilla polentajauhoilla on vaan se rapsakoittamisarvo ja menevät kätevästi sekaisin kun kattilaa ravistelee, mutta toi on mullakin välillä ongelmana, että saa keitettyä ne perunat sillai sopiviksi, että ravistelemalla ne vähän muhjautuu mutta eivät hajoa ihan kokonaan :)

    VastaaPoista
  4. Samoja kokemuksia tuntuu olevan. Huomasimme kyllä että ankanrasva taas tömäköitti perunoiden pinnassa sen verran, että ne pysyivät taas hyvin koossa ja olivat iiiihanan rapeita.

    VastaaPoista
  5. Vähän myöhässä mutta kuitenkin... keitettyjen perunoiden pinta kannattaa rikkoa ennen paistamista vetelemällä haarukalla pintaa pitkin.. Tulee paljon parempia kuin "ehjistä" :)

    VastaaPoista

Nyt kiinnostaisi kuulla mitä sinä tuumaat

Blog Widget by LinkWithin