Sivut

torstai 3. heinäkuuta 2014

San Jose, Ca, ja ravintolat - heinäsirkkoja, pulled pork-leipiä ja pho:ta

Kuten otsikosta voinee päätellä, nautiskelimme San Josen keikalla kuukauden aikana hyvin erilaisissa ravintoloissa. Muiden kuin perusamerikkalaisten paikkojen määrä Piilaaksossa oli suorastaan hämmentävän suuri ja ilahdutti meitä kovasti. Etukäteissuunnitelmat ravintoloiden suhteen olivat kovin suureelliset, joten moni jäi toteuttamatta. Osin siksikin, että varsinkin Whole Foodsista sai niin hurjan hyviä lihoja, että hotellimme grilli kuumeni Jukan toimesta aika usein. Fine dining jäi meiltä kokonaan kokematta, mikä hiukan harmittaa varsinkin San Franciscon houkuttelevien paikkojen osalta. 

Saimme monia hyviä vinkkejä paikalliselta Juhalta facebookissa, suurkiitos! 

Seuraavassa koetan lyhykäisesti esitellä käymiämme ravintoloita San Josessa. Joukkoon mahtuu myös yksi italialainen ravintola, Osteria Coppa, San Mateossa. 
Ravintola Mezcal tarjoaa meksikolaista ruokaa, tarkemmin ottaen Oaxacan alueen erikoisuuksia. Ravintola tuo itse maahan autenttisia raaka-aineita ja olutta.
Alkusnäkseinä otimme heinäsirkkoja, jotka olivat varsin mausteisia tapauksia. Näistä veijareista puuttui nyt siivet (joita aiemmin maistamissani sirkoissa oli), joten ikenet jäivät rauhaan siipitartunnalta.  
Maistoin myös tamaleskääröjä, mutta en ainakaan vielä vakuuttunut niiden herkullisuudesta. Mezcalissa pääsimme maistamaan monia mielenkiintoisia juttuja, mutta kyllä se paikka oli kerralla nähty. Joka annoksessa oli hurjasti tuorejuustoa, joka pidemmän päälle puudutti. Jukka sai myös heti ravintolan jälkeen kovasti ärhäkän allergiakohtauksen näppylöineen meille tuntemattomaksi jääneestä syystä, joka onneksi talttui lääkkeillä nopeasti. 
***
Lang Chau tarjoaa MSG-vapaata vietnamilaista kasvis- ja vegaaniruokaa. Kevätrullat olivat tosi freesejä! Pho keitto oli ihan ok, mutta soija"kana" pääsi yllättämään herkullisuudellaan.

***
  
Toinen meitä ihastuttanut vietnamilainen oli Beef Noodle #1. Pho oli täällä erityisen hyvää, liemi oli aivan uskomattoman syvän makuista. Pienempi soppakulhokoko oli hurjan suuri ja riitti taltuttamaan kovankin nälän. Lapset pitivät myös kovasti grillatusta possusta ja naudasta. Bahn mi:t olivat täällä kuivakkoja, niihin älkää sijoittako. Todella edullinen paikka mukavalla palvelulla. 
***
Black Bird Tavern ihan keskustassa hurmasi ennenkaikkea tunnelmallaan, käsityönä tehdyllä ruuallaan ja lähipuutarhayhteistyöllään. Jos olisi ollut enemmän voimaa, olisi ollut kiva jäädä kuuntelemaan illan livebändiä. Grillatut, miedot chilit olivat tosi hyviä, samoin sipseille tarkoitettu savustettu sipulidippi. Jukan ottama Rockfish oli myös mukavan raikas. Ihastuin täällä kovasti Soul Sister Pinot noiriin

 ***
Grub Shack oli mielenkiintoinen yhdistelmä aasialaista ja havaijilaista ruokaa amerikkalaisittain. Vai mitä sanotte hurjan maistuvasta hodarista, jonka nimi on KaluaDog sisältäen esimerkiksi kaluapossua, furikakea ja merilevää. Eipä omat CukuiTaconikaan varjoon jääneet kaluapossuineen ja chicharroineen. Tuhtia settiä kyllä! Kävimme täällä lounasaikaan ja satuimme paikalle onneksi juuri ennen pitkäksi kerääntynyttä jonoa. 

 ***
Loft bar and bistro  oli parhaimmillaan varmaan oman lautaseni kohdalla. Kampasimpukat oli kypsennetty ihan nappiin ja erilailla maustetut kasvikset olivat maukas lisä napakkoine suutuntumineen. Kapriskastikkeen pohja oli kummallinen. Ei nyt erityisen suositeltava jos ei vältettäväkään paikka. 
 ***
Honba Sushi Express tarjosi vähän kaikenmoista japanilaisen ruuan saralta. Sitä myöden me innostuimme ottamaan jos mitäkin. Sushit olivat tuoreita ja gyozat maukkaita. Parasta oli kuitenkin meikäläisittäin harvinainen herkku pehmytkuorirapu! Kana-udonkeiton liemi maistui kumman kalaisalta. 
California rollia piti tietysti maistaa kun huudeilla oltiin.
 Tonkatsu eli paneroitu possunleike oli Honbassa valtavan kokoinen ja hyvän mauinen.
***
 
Huippuhalpa, mutta hyvä meksikolainen La Costa löytyi Alum Rock Avenuelta. Koko perheen lounas juomia myöten maksoi veroineen 30 dollaria. Grillimäinen putiikki tarjosi muunmuassa ostereitakin, mutta niitä emme nyt ottaneet. Cheviche de camarones eli tostadan päältä tarjottu katkarapucheviche oli raikas. Jukan nachot Al pastorilla olivat erinomaisia. Maistoimme ensikertaa elämässämme meksikolaista juomaa horchataa. Jukka ja tyttö pitivät makeasta mausta tuumaten että melkein kuin joisi maitoon upotettuja keksejä. 
***
Cheesecake Factoryyn päädyimme shoppailureissun päätteeksi. Tarkoituksena oli syödä lounas ja päälle paikan ihanannäköisiä kakkuja, mutta vatsa ei vetänytkään kuin ensimmäisen aikeen. Jukan keitto oli yllättävän mausteinen. Minun kiinalaisessa kanasalaatissani oli hauskoja, rapsakan ilmavia riisinuudeleita. 


***
SanPedro Square Marketin Foodcourt aukio oli mainio paikka. Päädyimme sinne perjantaina, kun jazzmuusikot loihtivat ilmoille taitavasti musiikkia. 
Haimme Braylta Pulled pork leivät ja ribsejä saaden tällaisen tee se itse-pakkauksen. Coleslaw maistui sinihomejuustolla ollen näin ulkopuolella minun herkuistani. Revitty possu oli ihan hyvää, mutta ei millään muotoa erityistä.  
 

Lapset massuttivat menmään Bocca Lupon oikein pätevää margerita-pizzaa. 

Hauskaa tuossa foodcourtissa oli juuri se, että kaikki saivat hakea mieluista ruokaansa aukiota ympäröivistä putiikeista ja kokoontua sitten syömään yhdessä. 
***
Reissun viimeinen lounas mutusteltiin Man v Food-ohjelmastakin tutussa, perinteikkäässä Henry´s Hi Lifessa
Lihansyöjän paratiisissa kanat ja lihat grillattiin avotulella. 

Kana nyt ei ollut mitenkään ihmeellistä, mutta ribsit ja New York steak tosi hyviä. Lisukkeena olleen uuniperunan maustevoi oli tosi hyvää. Samoin erinomaisia olivat valkosipulileivät. 
***
Suosittelemme lämpimästi tutustumaan myös food truckien tarjontaan. Niistä lisää täällä.

Mielenkiintoisen donitsitarjonnan perässä suosittelemme suuntaamaan Psycho Donutsiin.
***

Yhtenä iltana ajelimme San Mateoon Osteria Coppaan hyvän italialaisen ruuan toivossa. Paikka mainostaa raaka-aineidensa ekologisuutta ja ruokiensa käsityötä. Tyttäremme toivetta risottoa ei ollut listalla lainkaan, mutta korvaavaa hyvää onneksi löytyi. Veal tonnatossa oli perinteisten kapriksien lisäksi myös varsiselleriä. Kokonaisuus toimi erinomaisesti. 

Uunipaahdettu mustekala oli uskomattoman hyvää tomaattisuudessaan.

Scialatielli oli minulle ihan uusi pastamuoto. Lättänä, neliöreunainen, paksuhko pasta maistui erinomaisesti tomaatin, munakoison ja ricotta salatan kanssa.

Osteria Coppa oli kyllä todella hyvä. Suosittelemme lämpimästi!
***


Kaikenmoista herkkua siis ollut! Amerikan saralta tulossa vielä myöhemmin menovinkkejä San Josen suunnalla. 

5 kommenttia:

  1. Huh mikä kokoelma eksoottisia herkkuja! Aikamoisen makumatkan olette tehneet. Miten paljon paikalliset joivat ruokajuomana pienpanimo-olutta (craft beer) suhteessa massatuotettuihin oluisiin tai viiniin?

    VastaaPoista
  2. Pidän tätä kirjoitusta hyvin paljon

    VastaaPoista
  3. Mika Laitinen: Maistelu on intohimomme! Olut oli kyllä usein juomana tuommoisissa paikoissa missä me kävimme. En kyllä osaa yhtään sanoa mitä porukat ympärillä joivat.

    Pr:Kiitos!

    VastaaPoista
  4. Tuntuu, että kuolin juuri ja pääsin ruokataivaaseen kuviesi myötä. Kiitos <3

    VastaaPoista

Nyt kiinnostaisi kuulla mitä sinä tuumaat