Olen kokemuksen kautta oppinut ja muillekin julkituonut (myös täällä blogissa) sitä, miten Pirkan ohjeilla onnistuu AINA. Vaan en kailota enää. Pitäisiköhän rajata julistus niin, että Pirkan ohjeilla makeiden leivonta onnistuu aina? Kokeilin meinaten tänään lasten kanssa "Sydämellisiä sisarussämpyliä". Kaikki oli hyvin kunnes olisi tarvinnut ruveta leipomaan. Eli siis sämpylöiden valmistuksesta uupui vielä hauskin ja melko olennainen osa :) . Taikina oli aivan liian löllöä, eikä leipomisesta, saatikka pöydältä irti saamisesta tullut mitään. Jauhotkin loppuivat kesken kun yritin paksuntaa taikinaa. Jeps jeps... Tämä plikka ei vielä lannistunut, vaan päätin että yritetään nyt vielä. Kauhoin vetelän taikinan suuren, sydämenmuotoisen piparimuotin sisälle jonka olin asettanut leivinpaperille pellin päälle.
Paistoin "leivän" 200 asteessa noin 20 minuuttia. Leipä levisi komiasti formunsa ympärille, joten veistelin lämpimäistä niin että sain pelkän muotin pois.
Lopputulos oli hyvän makuinen ja jopa sydämen muotoinen, mutta sämpyläosuus jäi toteutumatta. Ainoa muutos alkuperäiseen ohjeeseen oli se, että vaihdoimme rahkan samaan määrään bulgarian jogurttia. Mutta ei kai tämä löysyys siitä voi johtua...? Joka tapauksessa saimme nauttia tuoreesta, itsemätetystä leivästä ilman leipomisen iloa. Pojat sentään sekoittivat taikinan. Mielessä myös kävi, onko keskiviikossa joku epäonnistumisen taika...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Nyt kiinnostaisi kuulla mitä sinä tuumaat