Moskovan reissuraportti saa jatko-osan...
Tottahan Punainen tori ja Kreml ympäröivine rakennnuksineen oli nähtävä! Vieressä sijaitsi mm. talviseen valoloistoon puettu tavaratalo GUM, jonka herkkukauppa Gastronom nro 1 oli vähintäänkin ihana. Teet esimerkiksi olivat esillä kauniissa lasipurkeissa ja leivoksia oli jos jonkinmoisia. 
Moskovan pääostoskadun Tverskajan varrella (Punaiselta Torilta katsottuna oikealla puolella muutamien korttelien päässä) oli aivan uskomattoman koristeellinen "ruokakauppa". Valikoima oli Suomen Stockmannin tasoa. Vartijalta sain luvan kuvata ympäristöä, en tuotteita.
Stalinin hampaat ovat 26-kerroksisia suunnattoman kokoisia taloja, joita on seitsemän eri puolilla Moskovaa. Nimensä rakennukset ovat saaneet torahammasta muistuttavasta muodosta. Stalinin tarkoitus oli rakennuttaa näitä komistuksia niin paljon, että joku niistä näkyisi aina Moskovassa ollessa. Yhden hampaan alapuolella on kuulemma maailman suurin pakastin. Tämä siitä syystä, että paalutus oli alkanut vajota ja viranomaiset keksivät pysäyttää vajoamisen jäädyttämällä maapohjan rakennuksen alla. Kuvassa johtojen takana siintää hampaista suurin, joka kuuluu nykyään yliopistolle.
Oli oikein hauska, rentouttava ja maistuva reissu! Kiitos matkaseurasta Rauman suuntaan ja majoituksesta, opaspalveluista ja paljosta muusta isäntäväelle Moskovaan! Uusiksi Espanjassa... :)?
Moskovan pääostoskadun Tverskajan varrella (Punaiselta Torilta katsottuna oikealla puolella muutamien korttelien päässä) oli aivan uskomattoman koristeellinen "ruokakauppa". Valikoima oli Suomen Stockmannin tasoa. Vartijalta sain luvan kuvata ympäristöä, en tuotteita.Ehdottomasti tyylikkäin ravintola, jossa kävimme oli isäntäpariskuntamme suosima italialainen Bocconcino (Strastnoy bulvar 7). Kiinnitin huomiota sisustuksessa erityisesti siihen, että seinien koristelu jatkui katossa luoden ylellisen harmonisen tunnelman. Joulukoristeina oli "rypälepallot" lampuissa, kuten myös valkoisia höyheniä lampuissa. Hillityn kaunista! Ja entäs se ruoka sitten - hyvääää! 
Katkarapurisotto oli ihan ok, mutta alkuun ottamani tonnikalacarpaccio suorastaan taivaallista. Yhdistettynä hienonhienoon juuresraasteeseen ja parmesaanilastuihin annos oli upea paitsi maultaan myös ulkonäöltään. 
Jälkkärivalintani pistaasi creme brulee osui myös nappiin! 
Toiset tytöt ottivat kauniit sorbetit. Oma menuni oli noin 40 euroa kun otin vettä, että ei paha. Mutta jo aikaisemmin mainitsemani fruity-juoma jätskillä oli yksinään sen 35 euroa.
Sankarimatkailijan vinkkaamaa "Rasvainen reikä"-ravintolaa etsimme useaan otteeseen löytämättä. Siellä olisi ollut mukava käydä ihan nimen takia. Voimme kertoa ainakin että Bolsaja Dmitrovkalla sen kohdalla oli tätä nykyä japanilainen kahvila. Ja kahvilan takana, sisäpihalla pelkkiä juustoja tarjoava ravintola. Suurkaupungeissa törmää kyllä kaikkenlaiseen!
Teimme ruokaa jonkunverran myös isäntäparimme kotona. Heti saatuamme kaviaaria oli pakko massutella ystäväni tuliaisiksi tekemällä saaristolaisleivällä smetanan, sipulin ja kaviaarin kanssa. Veti aika hiljaiseksi...mmmm!
Ruokaostokset kotikokkailuun teimme yleensä Stockmannilla, mutta yhtenä päivänä myös HyperSuperMaksiPöpermarketissa (oik. Mega). Huh huh! Hyllyvälit olivat valtavia ja täynnä tavaraa ainakin neljä metriä korkealle. Jos olen täällä kotoSuomessa kutsunut marketeissa käymistä vaelluksiksi, tuolla se todella oli sitä.
Katkarapurisotto oli ihan ok, mutta alkuun ottamani tonnikalacarpaccio suorastaan taivaallista. Yhdistettynä hienonhienoon juuresraasteeseen ja parmesaanilastuihin annos oli upea paitsi maultaan myös ulkonäöltään. Jälkkärivalintani pistaasi creme brulee osui myös nappiin! Toiset tytöt ottivat kauniit sorbetit. Oma menuni oli noin 40 euroa kun otin vettä, että ei paha. Mutta jo aikaisemmin mainitsemani fruity-juoma jätskillä oli yksinään sen 35 euroa.Sankarimatkailijan vinkkaamaa "Rasvainen reikä"-ravintolaa etsimme useaan otteeseen löytämättä. Siellä olisi ollut mukava käydä ihan nimen takia. Voimme kertoa ainakin että Bolsaja Dmitrovkalla sen kohdalla oli tätä nykyä japanilainen kahvila. Ja kahvilan takana, sisäpihalla pelkkiä juustoja tarjoava ravintola. Suurkaupungeissa törmää kyllä kaikkenlaiseen!
Teimme ruokaa jonkunverran myös isäntäparimme kotona. Heti saatuamme kaviaaria oli pakko massutella ystäväni tuliaisiksi tekemällä saaristolaisleivällä smetanan, sipulin ja kaviaarin kanssa. Veti aika hiljaiseksi...mmmm!Ruokaostokset kotikokkailuun teimme yleensä Stockmannilla, mutta yhtenä päivänä myös HyperSuperMaksiPöpermarketissa (oik. Mega). Huh huh! Hyllyvälit olivat valtavia ja täynnä tavaraa ainakin neljä metriä korkealle. Jos olen täällä kotoSuomessa kutsunut marketeissa käymistä vaelluksiksi, tuolla se todella oli sitä.
Teetä hörpimme tämän tästä erilaisissa kahviloissa. Vaikka lämpömittari näytti viittä astetta, kylmä tuuli puhalsi luihin ja ytimiin asti. Kannullinen kuumaa teetä lämmitti mukavasti. Maistoin ensimmäistä kertaa timjamiteetä ja tykkäsin!
Reissun aikana huomasimme yllätykseksemme miten paljon Venäjään tai Moskovaan liittyviä lauluja osasimme. Isäntäperheen autokuskikin sulki aina hoilotuksemme ajaksi radion sanoen: "Good Mjuusik! This Finland Song? Old tradisön in Russia." Muutamia mainitakseni: lauloimme Scorppareita Gorgi-parkissa, Volgaa joka paikassa, Kalinkaa autossa, Moskovan valoja missä sattuu ja sitä Leningrad Cowboysien lallatusta aina. Kerran isäntäparimme yläkerrassa taputettiin tahtiakin (?) kun vietimme pikkujouluja vodkasnapsien ja glögin kera.
Mieleenpainuvia nähtävyyksiä jo mainittujen lisäksi olivat Pietari Suuren valtava patsas Moskova-joessa (taustanaan suklaatehdas), Voitonpuiston Obeliski ja Stalinin rakennuttamat "hampaat".
Stalinin hampaat ovat 26-kerroksisia suunnattoman kokoisia taloja, joita on seitsemän eri puolilla Moskovaa. Nimensä rakennukset ovat saaneet torahammasta muistuttavasta muodosta. Stalinin tarkoitus oli rakennuttaa näitä komistuksia niin paljon, että joku niistä näkyisi aina Moskovassa ollessa. Yhden hampaan alapuolella on kuulemma maailman suurin pakastin. Tämä siitä syystä, että paalutus oli alkanut vajota ja viranomaiset keksivät pysäyttää vajoamisen jäädyttämällä maapohjan rakennuksen alla. Kuvassa johtojen takana siintää hampaista suurin, joka kuuluu nykyään yliopistolle.Oli oikein hauska, rentouttava ja maistuva reissu! Kiitos matkaseurasta Rauman suuntaan ja majoituksesta, opaspalveluista ja paljosta muusta isäntäväelle Moskovaan! Uusiksi Espanjassa... :)?
Venäjän reissupostauksen loppuun onkin mukava toivottaa kaikille...
HYVÄÄ ITSENÄISYYSPÄIVÄÄ!
Hienoja kuvia! Oli kiva lukea kulinaarisesta reissusta Moskovassa,upeita paikkoja kuvien perusteella.
VastaaPoistakiitos yaelian! paikat olivat kyllä upeita ja mahtipontisia.
VastaaPoistaLöysimme tiemme blogiinne ja ihastuimme. Lisäsimme teidät seuraamiemme blogien listaan, mikäli tämä ei sovi, niin ilmoitattehan :)
VastaaPoistatsajut kiitos! tottahan se nyt sopii.
VastaaPoistaOi, hienoja kuvia! Moskovaan on tehnyt jo pitkään mieli matkustaa. Pietari oli tosi mielenkiintoinen mutta Moskovaan asti en vielä ole ehtinyt.
VastaaPoistaHauskaa joulunalusaikaa! Meillä on tänään ohjelmassa piparkakkutalotalkoot, viisivuotiaskin osallistui innolla talon koristeluun. Talon pihalle tulee joulukuusien lisäksi myös jouluvalas... :)
En ole Moskovassa käynyt kuin neovosto aikaan viimeksi. Onpa muuttunut ja silti sama. Hienot kuvat, kiitos matkakertomuksesta! Aika mainos, ihan kuin pitäisi päästä käymään Venäjällä...
VastaaPoistaemma: voi harmi kun teillä ei ole blogia että näkisi kuvan. en ole koskaan tavannut jouluvalasta :). miten noilla muksuilla leikkaakin... meidänkään pipari"talosta" ei tule ihan perinteistä jos vanhat merkit paikkansa pitävät
VastaaPoistakrisuh: ollopas hyvä! minulle kelpaa matka ihan mihin vaan, mutta täytyy sanoa että Moskova oli mielenkiintoinen. en ole käynyt Venäjällä aiemmin, mutta Pietarikin kiinnostaa.
Mahtava matkaraportti, tuntui ihan kuin olisin ollut itse reissussa :)
VastaaPoistaHyviä kuvia ja ihanaa ruokaa.
VastaaPoistaKaunista! Ja ihania herkkuja! Varmasti oli oikein onnistunut reissu.:)
VastaaPoistaKmsu: niin oli. kaikkea noita :)
VastaaPoistaHienoa, että pakastin-teoria sai näin vahvistusta. Ymmärtääkseni pakastin on juuri tuon yliopiston alla. Erään toisen kuulopuheen mukaan yliopiston lähellä on joku salainen metroasema, jota ei koskaan avattu yleisölle. Samoista syistä varsinainen metrolinja jouduttiin vetämään kauas yliopistosta, koska maaperä oli täynnä pakastimen ja salaisen metroaseman rakentamisesta aiheutuneita tunneleita. Universitet- ja Vorobdevy Gory -asemat sijaitsevatkin aika kaukana yliopistosta!
VastaaPoistaPietari Suuren patsaasta on taas sellainen tarina kerrottavaksi, että alunperin patsas kuvasi Kolumbusta, mutta jonka kasvot vaihdettiin myöhemmin Pietari Suuren kasvoiksi.
Moscowboy: olipas mielenkiintoisia juttuja sinulla. kiitos kun jaoit meille! Lisää tällaista! ajatteleppa jos pääsisi hiippailemaan sinne salaiseen metrokäytävään - huuuuu!
VastaaPoistametropysäkit on kuulemma suunniteltu myös pommisuojiksi ja sijaitsevat siksi niin paljon maanpinnan alla. Sodan aikana niissä on kuulemma pitänyt majaansa myös sotilaallinen johto.
Pietari Suuren patsaasta taas luimme jostain, että koska ko herra ei pitänyt Moskovasta, suuttuneet moskovalaiset ovat yrittäneet räjäyttää koko komistuksen. Siksi patsaalla on ympärivuorokautinen vartiointi.