Myönnetään. Nimi on kalskahtanut korviini (ennen) niin öklölle, etten ole edes vilkaissut pashan suuntaan. Mieheni ennakkoluulottomuudessaan rohkaistui kuitenkin tutkailemaan pashan ainesosia, eikä mikään niistä näyttänyt huonolta...voita, kermaa, sokeria, keltuaisia, vaniljaa...paitsi epämiellyttävyyttä itsessäni aiheuttava maitorahka. Päätimme kuitenkin pistää pääsiäisherkun testinkiin ihan yleissivistyksenkin vuoksi ja yllätyimme lopputulemasta tosi positiivisesti.Herkku oli helppo valmistaa, joskin epäaktiivista valmistumisaikaa pasha vaatii.
Eeva Salosen Ruokatorstai-opuksesta kokeilemamme "Arkkipiispa Hermannin pasha" oli makuumme oikein hyvä, vaikkakin aika voinen. Seuraavan kerran vähentäisin hiukan voita, niin oudolta kuin se suustani kuulostaakin.
Me upotimme rahkaisan jälkiruuan sekaan väriksi ja raikasteeksi kuivattuja karpaloita, jotka toimivatkin toivomallamme tavalla -värinä ja raikasteena. Nämä Zen of Naturen kuivatut karpalot olemme ostaneet ihan nummelalaisesta Valintatalosta. Ne sisältävät 52% marjaa itseään, - hupsheijaa- 47,5 % ruokosokeria ja auringonkukkaöljyä. Suutuntuma menee yksiin rusinoiden kanssa. Maku on hyvin makea pienellä jälkikirpeydellä. Mieleen tulee kyllä enemmän puolukka kuin karpalo. Hyviä joka tapauksessa ja upean värisiä!
KARPALOPASHA
noin kuudelle pieni nökäre
1 tlk (250g) maitorahkaa
100 g voita
1,5 keltuaista
1 dl sokeria
0,75 dl kermaa
ripsaus suolaa
1/4 vaniljatankoa
kuivattuja karpaloita (meillä noin ½ dl)
Valuta rahka. Jotkut ohjeet kehottivat tekemään näin yli yönkin, mutta meidän käyttämästämme perusmaitorahkasta ei valunut kyllä mitään pois.
Vatkaa yhteen huoneenlämpöinen voi ja rahka.
Vatkaa keltuaiset ja sokeri vaahdoksi.
Vatkaa kerma kiinteäksi vaahdoksi.
Sekoita nämä keskenään ja lisää ripaus suolaa.
Halkaise vaniljatangon pätkä ja rapsuta siemenet pois lisäten ne pashaan. Lisää myös karpalot.
Kostuta sideharso ja aseta se muottiisi. Meillä muottina käytettiin Jukan isän luona kahvinkeittimen suodatinosaa. Laita pasha muottiin ja aseta alle lautanen valuvaa heraa varten. Pane jääkaappikylmään vuorokaudeksi painon alle. Mitään heraa ei taaskaan meillä muodostunut, ihme juttu. Valutimme pashaa noin 7 tuntia.
Kumoa pasha tarjoiluvadille.
Koska jälkiruoka on SUHT tuhtia kamaa, meillä syötiin tästä pienestä pashasta kaksi kertaa. Sanoisin että annos on kuudelle. Tästä tykkäsi myös pian 3v tyttäremme, poitsumme ei.
Tuolla takana se pasha on juuri laitettu painon alle. Edessä Pääsiäistunnelmaa kohottamassa poikamme maitopurkista päiväkodissa askartelema rairuohoalusta koristeineen.
Meiltä jäi pashat tänä vuonna kokonaan väliin. Suunnitelmissa oli myös mämmin teko itse (niinkuin sanoit, ihan vaan jo yleissivistyksenkin kannalta), ehkä peräti leivinuunissa, mutta sekin jäi sitten. No onhan se pääsiäinen taas vuoden päästä!
VastaaPoistaMites tuo kommenttini nyt anonyymiksi heittäytyi?
VastaaPoistaenpä ole minäkään ikinä uskaltanut pashaa tehdä enkä syödä :D tästä rohkaistuneena voisin joskus kokeillakkin, ihanan näköistä!
VastaaPoistaMä maistoin (muistaakseni) ensimmäistä kertaa pashaa viime vuonna, kun käly toi sitä anoppilan pääsiäispöytään. Jostain syystä olin suhtautunut siihen sitä ennen hyvin epäilevästi. Mitä herkkua!! Tänä vuonna oikein haaveilin kälyn pashasta, mutta harmikseni ei kokoonnuttu saman pöydän ääreen pääsiäistä viettämään =( Olishan sitä tietysti itsekin voinut tehdä, mutta... kun ei vaan saanut aikaiseksi :)
VastaaPoistaMinä tekaisin pikapashan, johon tuli muuten samoja ainesosia paitsi voita. Sattumiksi laitoin rusinoita ja kuivattuja aprikoosinpaloja. Karpalot kuulostaa kyllä just hyvältä idealta, vähän kirpeyttä!
VastaaPoistaValuttelin yön yli mutta eipä siitäkään valunut kuin pari ruokalusikallista, joten ihan hyvin olisi voinut syödä heti siltään. Hyvää tuo kyllä oli, ja tosiaan aika riittoisaa, etenkin lampaan päälle nautittuna....
ONpa nätti pasha! En ole vuosiin syönyt,mutta muistan sen kyllä tosi herkullisena,mutta raskaana jälkiruokana.
VastaaPoistaTosi hieno! Mulla jäi pashat ihan väliin kun olen löytänyt vasta mämmin niin keskityin ihan siihen. Vieläkin yks pakkasessa..
VastaaPoistaUpea pasha - ja karpalot varmaan tasapainottaa sitä rasvasuutta kivasti!
VastaaPoistaNanna: ja se tulee vielä JOKA vuosi :). toisaalta, voihan sitä pashaa tehdä kai muulloinkin, kuka sitä kieltää. oeln joskus haaveillut "pikkujouluista" kesällä. miltäköhän tuntuisi syödä kinkkua ja laatikoita vaikkapa uimarannalla...hmmm...
VastaaPoistaTintsu: rohekasti vaan kokeilemaan :)
Ansku: miksiköhän monella on epäileväinen suhtautuminen pashaan? tämäm on minusta aika mielenkiintoista.
emma: rusinatkin kuulostavat hyvältä! kyllä tuo minusta jotain sattumia kaipaa, muuten jää turhan "tasaiseksi" maultaan ja ulkonäöltään.
meidän pashasta ei valunut koko tekoaikana yhtään mitään, ei edes sitä ruokalusikallista tai kahta.
Yaelian: raskasta oli joo. tuollainen ulkonäkö tulee äitiyspakkausksen sideharsolla ja Braunin kahvinkeittimen suodatinosuudella ;)
Jytis: mä en ole oikein valaistunut tuon mämmin suhteen...ehkä ensi vuonna?
sun kannattaa aloittaa pashailu suoraan sit paavi-tasolta ja jättää noi arkkipiispojen reseptit väliin. vai mikä uskonto se nyt olikaan?
Ent-tu: kiitos! samaa mieltä - karpalot toimivat sekä piristeenä että raskauden taittajana.
Minäkin muistaakseni olen vähentänyt voin määrää, on se sen verran tuhtia. Karpalot kuulostavat hauskoilta, ja jäin miettimään, miltä pashassa maistuisivat tuoreet tai jäiset karpalot. Tai tosiaan, miksei ne puolukat!
VastaaPoistaIhana! Ja vielä karpaloitakin!
VastaaPoistaPasha oli lapsena mun suuri herkku, sitä piti sivellä paksusti pullaviipaleen päälle.
Miksiköhän en ole tehnyt pashaa itse aikuisiällä kertaakaan..?
pinea: nyt jäin iettimään minäkin...
VastaaPoistaVeera: eikö!
jaa pullan päälle...mielenkiintoista!
paha mennä sanomaan mikset - pitäisiköhän asia korjata heti ensi pääsiäisenä?
Merituuli, hahaa, mä haluun sitte tehä Paavin hatun muotosen pashan :) Ja kyllä kannattaa antaa mämmille uusi mahdollisuus, jos et jaksa odottaa vuotta niin tervetuloa mun pakastimeen! Tosin taitaa saada vielä kaupastakin. Ja halvalla!
VastaaPoistaMeilläkin tehtiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa pashaa (maistettu on kyllä aiemmin, mutta silloin ei oikein maistunut). "Oma maa mansikka" päti tässäkin asiassa: omatekemä pasha oli kyllä ihan älyttömän hyvää, vaikka tässäkään taloudessa ei ole aikaisemmin maitorahkaa kovin korkealle arvostettu.
VastaaPoistaKiitos teille Suomen parhaasta, kauneimmasta ja inspiroivimmasta ruokablogista! Teidän jutut saa aina hyvälle mielelle ja ruokamielikuvituken liikkeelle :)
Jytis: kannattaa ruveta jo metsäsätämään muottia :).
VastaaPoistaaion antaa. en vain tainnut olla tarpeeksi aikuinen vielä :).
Anna: kiitos kauniista sanoistasi. Lämmittivät todella! Jos saamme ruokamielikuvitusta liikkeelle, niin se kai se on tärkeitnä tässä omien juttujensa jakamisessa.
laitoitteko te jotain sattumia pashanne sekaan?
Me tehtiin rommirusinapasha. Ei haluttanut tehdä ihan perinteistä, ja ihan hyvin toimi.
VastaaPoistaOi, rommirusinat on varmaan myös ihana lisä. liotitteko rusinat itse? jos, kuinka kauan?
VastaaPoistaJep, liotettiin aluksi ehkä noin 2-3 tuntia. Liottamisen jälkeen lisättiin vähän lisää rommia ja keiteltiin rusinoita vielä muutama minuutti, että ei olis liian alkoholin makuista. Keittäessä lisättiin joukkoon noin ruokalusikallinen sokeria (vähempikin olisi kyllä riittänyt) ja nokare voita. Tein rusinoita tänään toisen satsin. Söin osan vaniljajäätelön kanssa ja loput suoraan kattilasta... :)
VastaaPoistaäiti teki aina pashaa kun olin pieni ja se oli kyllä herkkua, nyt en ole syönyt varmaan kun kaupan jotain valmis hyytelömäistä vuosiin.. mutta pashassa pitää olla mantelirouhetta!
VastaaPoistaenkä mäkään muuten ole koskaan tehnyt vaikka se on niin hyvää
jaa mantelirouhetta... se ei muutamissa selailluissa ohjeissa tullutkaan vastaan. tai sitten olen vaan skipannut sen syystä etten pidä mantelista (kuin toscakakussa).
VastaaPoistaja Annalle suurkiitos rommirusinavinkistä. aika makoisalta kuulostaa...
VastaaPoistaEipä kestä kiittää! Mielellään sitä itsekin antaa jotain takaisin, kun miettiin miten paljon teidän bloggailut ovat meidän taloudelle antaneet :)
VastaaPoistaTuohon Veeran pullan päälle sivelyyn. Mehän tehtiin tänä vuonna pashapullaa (löytyy Patiksesta), jossa pashantapaiset täytteet paistettiin pullataikinan kanssa. Vähän niinkuin rahkapiirakkaa tai pashaa pullan päällä. Vähän niinkuin - ja silti hyvää. Helppo oikotie :)
VastaaPoistaHieno kyllä tuo teidän tötterö!
Anna: No kestää kestää :).
VastaaPoistaFrouva Patis: Näinkin teidän kaunisreunaisen pullanne. Vähän sama juttu kuin juusto-suklaakakussa: vähemmän kaloreita kun syö yhdessä, tai jotain ;).