Sivut

sunnuntai 26. kesäkuuta 2011

Juhannus meren, herkkujen ja hyvän seuran keskellä

 
Meidän perhe vietti keskikesän juhlaa Siskot kokkaa Nellen ja Herra V:n kanssa mökillä, jossa aurinko paistoi koko juhannuksen. Kiire taisi jäädä mantereen puolelle kun veneeseen astuttiin, mutta ei sitä kukaan osannut kaivatakaan. Vapaiden aikana keskityttiin nautiskeluun, yhdessäoloon ja kesään. Ruuat olivat aika simppelisti kasassa, mutta mausta ei silti tingitty.
vihanneksia ja halloumia menossa grilliin polennan seuraksi
grilliin päätyi myös juureen leivottua leipää
 pavuista tehty yrttinen lisäke ja oikein mainio, raikas valkoviini grillatun leivän ja kumppanien keralle
 Nellen munkit
 kesän ensimmäiset mansikat syötiin Jussina
Illallisella herkuteltiin peuran paistilla, joka grillissä näytti kovin yksinäiseltä. Lautasella hän sai seurakseen ruusu-kuohuviinirisottoa.
Parfyymisen risoton ja yrttisen peuran seurana kallistettiin kalifornialaista Cycles Gladiator Syrahia. Viinin jälkimaussa oli selkeää ruusumaisuutta. Toimi.

 Lauantaiaamu alkoi aurinkoisena, sekä kelien että mielen puolesta.
 Nelle paistoi meille munat toivotulla tavalla.
Linssi-papupata sai makua oluesta, yrteistä, possunposkesta ja makkaroista. Lisäksi brunssilla oli tuoremehuja, leipiä, kahvia, mansikka-punaherukkasmoothieta, leikkeleitä, juustoja...varsin Nellemäiseen tapaan!
 Edellisestä kattauksesta johtuen lounas syötiin hieman myöhemmin.
Kesäkurpitsakeiton kanssa nautiskeltiin juureen tehtyjä sämpylöitä, joihin Nelle loihti hienostuneen maun appelsiinihunajalla.
 kikhernatahna ja maksaruoho oli hyvä yhdistelmä vaalean sämpylän päällä
 Kahvin kanssa nautittiin raparperileivoksia ja vaniljakastiketta.
Lauantain illallinen syötiin saunapuhtaina. Kokeilimme ensimmäistä kertaa valmistaa villisian kasleria saaden aikaan ihan priimaa lihaa. Tästä lisää seuraavassa postauksessa.
Villisian kaverina oli uunipaahdettuja, yrttisen valkosipulisia uusia perunoita. Kuvassa potut ovat vasta sujahtamassa uuniin.
viininä jo aiemmin hyväksi todettu jäkiruokaviini La Caliera Moscato d'Asti
Sunnuntai alkoi lasten riemuksi pannukakuilla! Osaan oli laitettu banaanikiekkoja paistovaiheessa. Ne maistuivat yltiöhyviltä vaahterasiirapin ja tuoreiden mansikoiden kanssa.

Välittyykö näistä että nautittu on?


14 kommenttia:

  1. ------typertynyt hiljaisuus-----
    Ei kellään voi olla noin herkullista!

    :)

    VastaaPoista
  2. Nyt iski kyllä pahemman luokan annoskateus :-)

    Me ei syöty varmaan koko juhannuksena yhtä paljon kuin te lauantaina :D

    VastaaPoista
  3. Kiitoksia vielä mahtavasta seurasta. Oli hauskaa ja herkullista kokkailla taas yhdessä! :)

    VastaaPoista
  4. Ai että, meilläkin oli hyvät eväät juhannuksena mutta silti meinas vähän kateus iskeä näitä kuvia katsellessa :)

    VastaaPoista
  5. Ruokaa kyllä riitti, mutta ei mättö- vaan nautiskeluhenkeen :).

    Kiitos Nelle itsellenne seurasta! Oli mukavan leppoisaa! Tällä kertaa tuli tosiaan edes hiukan jaettua tuota kokkaamista ettei kaikki jäänyt teille. Onnistui hienosti!

    VastaaPoista
  6. No huh, huikea kattaus!! Hei toi grilliin päätynyt leipä alkoi kiinnostamaan, onko ohjetta tulossa?

    VastaaPoista
  7. Jytis, vähän heikosti :) Mutta siis ideana oli tehdä vähän kuin naan - taikina hiivalla joka sai tekeytyä useamman tunnin "juurena" tai ihan yön ylikin vaikka. :)

    VastaaPoista
  8. Nelle, okei! Testailemaan sitten vaan. Musta on tullut ihan grillihirmu, tekee mieli grillata kaikkea mitä käteen osuu, saas nähdä mitä kaikkia innovaatioita on kesän loppuun mennessä kasassa :)

    VastaaPoista
  9. Hyvältä näyttää! Säästä päätellen ette olleet Suomessa ;)

    VastaaPoista
  10. Ihana maukas ja aurinkoinen juhannus!!! :D Kuola kylläkin tippui suupielestäni valokuvia katsoessa, ihan kateeksi käy (kun täällä meillä päin juhannusta ei juhlita - mutta olimme kyllä maatilamatkailussa monituntisella illallisella perjantaina grilli-illan korvikkeella...)
    Raparperi-mansikkasemifreddo kuulostaa siltä, että joudun sen kokeilemaan seuraavalla Suomen-reissulla parin viikon päästä!! Linssi-papupata näytti tutulta, meillä tehdään talvisin usein ihan samanlaista pataa.
    Hyvää myöhästynyttä juhannusta! :D

    VastaaPoista
  11. Jytis: Hyvä että sait jo vastauksen!

    Chez Jasu: kommentista päätellen ette olleet kelien suhteen yhtä onnekkaita kuin me?

    Italiansalaatti: Minua kiinnostaisi juuri tuollainen matkailu Italiassa. Ruokailiko isäntäväkikin siis kanssanne? istuitteko valmiiseen pöytään vai välmistitteko ruuat yhdessä? Täytyykin sinulta kysellä vinkkejä kun Italiaan taas suuntaamme.

    VastaaPoista
  12. Merituuli: Maatilamatkailuravintola eli agriturismo toimii sillä periaatteella, että ravintolassa tarjotaan ainoastaan oman tilan tuotteita. Juomana on siis rajaton määrä lähdevettä ja talon viinejä (ei mitään coca-colaa tms.), ja meidän suosimissamme pakoissa alkuruokia on 7-9, erilaisia pastaruokia 3, sen jälkeen pöydällinen eri tavoin valmistettua lihaa, salaatteja ja uuniperunoita, sitten erilaisia hedelmiä, kahvi, pikkuleipiä ja jälkiruokapaukku. Hinta on yleensä 20-25 euroa/henkilö.
    Monet paikat kutsuvat itseään "agriturismoksi", mutta todellisia sellaisia löytyy isojen kaupunkien ulkopuolelta, vuoristokylistä, rannikkoseudun kukkuloilta jne.
    Yleensä agriturismoista voi myös ostaa heidän tuotteitaan: oliiviöljyä, viiniä (joka on monesti todella hyvää ja todella edullista), paikallisia salameja ja tuoremakkaroita jne.
    Näihin paikkoihin täytyy tehdä joko päivällis- tai illallisvaraus. Kun tulee paikalle, istuu vaan alas ja kohta keittiöstä aletaan kantaa herkkuja pöytään. Ruokalistoja ei ole, mitään ei tilata, menyyn tekevät omistajat. Maailman parhaita ruokapaikkoja, minun mielestäni.
    Jos tulette Italiaan, viestittele, laittaisin oikein mielelläni tulemaan muutaman vinkin! :) (terhi.havila@libero.it)

    VastaaPoista
  13. Lämmin kiitos näistä! Viestittelen varmasti kun sille suunnalle suunnataan.

    VastaaPoista
  14. Voi mäkin olisin niin toivonut ohjetta noille pita-leiville! Pitää varmaan vain sitten kokeilla onnea :)

    VastaaPoista

Nyt kiinnostaisi kuulla mitä sinä tuumaat