Linssit villisti kuhan kanssa

Rasti seinään! Ensimmäinen tekemäni linssiruoka jota Jukka kehui. (Ja seuraava kädet puuskassa lausuttuna, nenää ylöspäin nyrpistäen: Nellen tekemiä on kyllä kehuttu maasta taivaaseen...)

Resepti sisältää villiyrtteinä ruoholaukkaa, isomaksaruohoa ja kuusenkerkkiä, joista meillä kaksi ensinmainittua kasvaa "yrttimaassa". Kuusenkerkät saatiin kun metsurihko mieheni kaatoi kuusen kunnan mailta. Luvalla, täsmennettäköön.

Ohjeistus löytyy Sami Tallbergin Villiyrttikeittokirjasta. Nykyisin Kämp Signen keittiöpäällikkönä toimiva mies paistoi vihreiden linssien kera suomustettua siikaa. Jukka toi Hallikäynniltään kuitenkin kuhaa valmiiksi fileoituna ja linssinä käytimme mustia luomubeluga-linssejä. Valkosipulinkynnen unohdin lisätä, hups, siksi se on reseptissäkin suluissa. Kalaliemi sulatettiin pakkasesta.

Pidin ruuan vastakkainasettelevasta ulkonäöstä ja maku oli aivan loistava. Viimesilauksen annokseen antoi viinietikkainen voikastike ja isomaksaruohon herneenpaloilta maistuvat lehdet. Tätä tehdään toistekin!

PAISTETTUA KUHAA JA BELUGALINSSILISÄKE VILLIVIHREILLÄ

noin kolmelle pääruuaksi

150 g pala kuhafilettä jokaista ruokailijaa kohden

1 sipuli kuorittuna ja hienonnettuna

(1 valkosipulinkynsi kuorittuna ja murskattuna)

25g + 25 g+ 70 g voita

2 dl linssejä

½ l kala- tai kanalientä

½ rkl kuusenkerkkiä (tai tuoretta timjamia)

1 kourallinen isomaksaruohon versoja (tai lehtiä)

3 rkl öljyä

1 rkl hienonnettua yrttiä (saksankirveli, vuohenputkenlehti tms., meillä ruoholaukka)

1 rkl hyvälaatuista valkoviinietikkaa

suolaa ja mustapippuria

Freesaa sipulit 50 g:ssa voita, lisää linssit, kuusenkerkät ja kala- tai kanaliemi. Keitä kunnes linssit ovat pehmenneet. Beluga-linssien kohdalla keittoajaksi mainittiin noin 20 minuuttia, mutta parhaiten kypsyyden saa kohdilleen tämän tästä maistelemalla.

Mausta kalapalat suolalla ja mustapippurilla. Paista ne kuumalla pannulla öljyn ja 70 g voin kanssa. Anna voin ruskistua ja lisää joukkoon hienonnettu yrtti ja etikka. Käytä tämä voisula annoksien kastikkeeksi.

Valuta linsseistä ylimääräinen neste lävikön läpi ja ota kuusenkerkät pois. Lisää linssien sekaan 25 grammaa voita. Mausta pippurilla ja tarkista suola. Sekoita joukkoon isomaksaruohon versot tai -lehdet.

Mesiangervolla ylevöitetty raparperipiirakka

Mainitsin tuossa alkuviikosta facebookin puolella, että teimme tyttäreni kanssa päiväkodin tädeille ja -sedille pieneksi kiitokseksi raparperipiirakkaa iltapäivän kahvihetkeä varten. Lukijamme Marja suositteli kirjoituksen yhteydessä Maisemakahvilan raparperipiirakkaa. Se löytyikin helposti tuolla nimellä Kotilieden sivulta. Ohjeen antajaksi mainittiin Hämeenkyrön maisemakahvilan emäntä Katariina Pylsy. Kun jääkaapista löytyi juuri passeli määrä piimää ja kun äitini kasvimaasta ylösrevittyjä raparperinvarsiakin vielä oli, päätin pyöräyttää tämän piirakan viikonlopuksi.

Onnenkantamoisena voidaan pitää sitä, etten löytänyt vaniljasokeria kaapistamme. Silmäni osuivat sen sijaan lastenruokapurkkiin, johon viime kesänä laitoin kuivattuna mesiangervon kukkia. Rakastan tuon kukan aromaattista tuoksua ja makua. Toistaiseksi se on käynyt kaikkiin kokeilemiini juttuihin, mihin tavallisesti olisi ripautettu vaniljasokeria. Mesiangervon maku on hieno, hyvin erityinen ja vaikeasti kuvailtava. Minusta "ylevöittäminen" kuvaa sen tuomaa makulisää paremmin kuin "maustaminen".

Tämä alla ohjeistettu piirakkapohja sopii Kotilieden ohjeistuksen mukaan myös omenalle ja marjoille, esimerkiksi mustikalle, puolukalle, karviaisille ja herukoille.

Me tykkäsimme piirakasta kovasti! Rapsakat muruset pinnalla ja mesiangervoinen rahka pinnan alla raparpereineen maistuivat todella ihanilta. Kiitos Marja suosittelusta!

RAHKAINEN RAPARPERIPIIRAKKA MESIANGERVOLLA

Ohjeesta tulee piirakkavuoallinen. Jos haluat pellillisen, tuplaa ainekset

MURUSEOS

4 dl vehnäjauhoja

1,5 dl sokeria

1 tl leivinjauhetta

1 tl soodaa

1 tl kuivattua mesiangervoa (tai vaniljasokeria)

125 g voisulaa

POHJATAIKINA

noin 2/3  muruseoksesta

1 dl piimää

½ tai 1 pieni kananmuna

TÄYTE

½ l  raparperipaloja

1 purkki/250 g  rahkaa

1 dl  sokeria

1 kananmunaa

2 tl  kuivattua mesiangervoa (tai 1½ tl vaniljasokeria)

PINNALLE

noin 1/3 muruseoksesta

Sekoita muruseoksen kuivat aineet ja lisää lopuksi voisula. Jaa seos kahteen eri kulhoon. Käytä 2/3 muruseoksesta pohjataikinaan. Jätä kolmannes pinnalle ripoteltavaksi.

Lisää pohjataikinaan keskenään sekoitetut piimä ja kananmuna. Levitä seos leivinpaperilla peitetyyn piirakkavuokaan.

Ripottele pohjataikinan päälle noin litra raparperipaloja.  Sekoita rahka, sokeri,munat ja vaniljasokeri. Kaada seos piirakan päälle. Ripottele lopuksi muruseosta pinnalle ja paista piirakkaa 175-asteisessa uunissa noin 45 minuuttia.

Ribsit grilliin ja taloyhtiön talkoot

Taloyhtiön talkoiden muonitusvastuu lankesi tänä vuonna meille. Yhtiössämme on monesti puuhastelun päätteeksi grillattu makkaraa ja nautittu sen kera virvoittavia juomia. Nyt halusimme tehdä itse salaatin ja grillata makkaroiden ja nakkien lisäksi myös lihaisampaa settiä. Päädyimme ostamaan ribsejä, jotka Jukka valmisti alusta loppuun saakka itse.

Monet tapaavat keittää ribsiluut ennen grillaamista, mutta me olemme tykänneet esikypsentää lihaisat luut uunissa paahtamalla. Tästä tavasta meille vinkkasivat Rauman ystävämme. Ennen uunikäsittelyä Jukka on hieronut palojen pintaan niin sanotun rubin eli mausteseoksen. Uunista palat ovat siirtyneet grilliin, jossa niille on sivelty tahmoittavaa grillauskastiketta. Lopputulos on makeahko, ihanan tahmainen liha, jota saa repiä hampaillaan irti luusta. Kesäfiilis!

RUB eli MAUSTESEOS LIHAN PINTAAN
riittää noin 1-2 kiloon ribsejä, riippuen ribsien paksuudesta

2 rkl fariinisokeria

4 tl paprikajauhetta

2 rkl karkeaa merisuolaa

mustapippuria

1 tl valkosipulijauhetta

hiukan chiliä

Murskaa ja sekoita ainekset yhteen morttelissa ja hiero luisten lihojen pintaan. Paahda 200 asteisessa uunissa puolisen tuntia, kunnes liha alkaa hiukan vetäytyä luista.

GRILLAUSKASTIKE LUIDEN PÄÄLLE

1 dl ketsuppia

1 rkl fariinisokeria

½ dl öljyä

2 rkl soijaa

1 rkl punaviinietikkaa

1 rkl siirappia

Sekoitetaan yhteen ja sipellään sudilla grillausvalmiiden lihojen pintaan. Voit lisätä kastiketta grillauksen aikanakin.

Salaatiksi pyöräytimme taas peruna-parsasalaatin, vaikka pieniä pottuja pestessäni hiukan pärräsinkin valintaamme.

Kahvin kanssa haukkailtiin raparperipiirakkaa, johon yhdistin kokeilumielessä erittäin onnistuneesti mesiangervon kuivattuja kukkia. Piirakasta lisää ensi kerralla.

Rantapallo kutsui juomaan

Tiistaina minulla oli ilo osallistua Rantapallo matkailusivuston järjestämään "juomamatka maailmanympäri"-tastingiin. Se pidettiin tyylikkäässä Kitchen g18- ravintolassa. Ryntäsin paikalle suoraan töistä, joten olin enemmän kuin kiitollinen tapas-paloista, joita meille heti ensimmäiseksi tarjoiltiin. Karitsan paahtopaistiset olivat hurrrjan hyviä (taisin syödä kolme).

Itse juomamatkan mielenkiintoisimmat juomat minulle olivat ...

• Jamaikalainen olut Red Stripe, jonka pullon hurmaava muoto oikein  kutsui maistamaan. Olut oli mukavan kepeää. Arvioimme Uneliaan Kokin Annan kanssa, että juoma kävisi mukavasti vaikkapa grillatun ananaksen kanssa.
• Devil´s Rock Sparkling kuohuviini. Helppoudessaan ja hedelmäisyydessään viini sopinee moneen makuun.
• Brown Brothers Late Harvest Orange Muscat & Flora. Maistelimme viiniä tastingin vetäjän pyynnöstä ilman appelsiinia ja sen kanssa. Oranssi hedelmä toi enemmän viiniä esille, kuten toi myös viini hedelmää - hieno makupari siis! Minä rupesin maistelemaan jo appelsiinista juustokakkua tämän viinin kanssa... 

Herkuimman juoman tittelin vei silti Pimm´s. Toki siihen saattoi vaikuttaa suuresti se, että maistelin kyseistä drinksua yhden jos toisenkin taannoisella erittäin onnistuneella parisuhteenhoitoLontoonkeikallamme. Pimmsistä on tulossa myös valmiina-tölkistä-drinkki, jota saa ostaa Alkosta 20.6 alkaen. Vaikka tölkin maku oli aika onistunut, minua häiritsi sen kuplaisuus - mutta minä nyt tykkään nauttia limsanikin tunnin korkki auki seisseenä.

Jos Pimm´s ei ole tuttu juttu, suosittelemme tutustumaan vaikkapa lämpimänä kesäiltana. Ja ehdottomasti mukaan pilkotun kurkun kanssa, joka tuo settiin omalaatuisuutta ja mielenkiintoa!

PIMM´S

1 osa Pimm´siä
3 osaa limsaa, esim. 7UP
jäitä
kurkkua
(mukaan voi laittaa myös appelsiinia, mansikkaa ja minttua)

Tastingin jälkeen nautimme vielä kutsun mukaan "pientä purtavaa". Itse puhuisin oikein maittavasta illallisesta!

Pääruuaksi meille tarjoiltiin kotimaista luomu-Limousinehärän grillattua tartar-pihviä. Olen aina ajatellut tartar-pihvin tarkoittavan raakaa sellaista, mutta täällä homma oli tosiaan melkoisen kypsää. Hurjan hyvää silti!

Jälkiruokakin oli kaunista ja hyvää, etenkin erittäin tummasuklainen osuus!

Hauskaa tilaisuudessa oli tarjoilujen ja tastingin lisäksi se, että paikalle oli kutsuttu erilaisia bloggaajia. Oli mm. Rantapallon omia bloggaajia, Indiedaysin väkeä ja sitten meitä ruokabloggaajia. Tässä linkkejä löytämiini juttuihin:

La fille du vent

Avec Sofié

Destination Unknown

Kaukokaipuu

La Vida Loca

Korvasieniä ja maitohorsmaa

Tänään päivällisemme oli nopea, helppo ja ah niin hyvä! Pääraaka-aineet haettiin eilen Vihdin metsästä koko perheen voimin.

Kaikessa yksinkertaisuudessaan paahdoin leivät paahtimessa ja puolitin ne kulmasta kulmaan. Sipelin päälle voi-öljyseosta, ja täytin sitten vaihtoehtoisesti:

KINKKU-HORSMATÄYTTEELLÄ

ilmakuivattua, savustettua speck-kinkkua

ohuen ohuita punasipulirinkuloita

höyrytettyjä maitohorsman versoja

päälle rouhaistiin mustapippuria ja ripsahutettiin sormisuolaa

tai /ja

KORVASIENIMUHENNOKSELLA

Pese korvasienet hyvin.

Kiehuta kattilassa vettä ja laita sienet kiehumaan 10 minuutiksi.

Ota sienet pois, huuhtele. Pese kattila ja toista keittäminen.

Nakkaa reilusti voita pannulle. Nakkaa perään sienet. Paistele hetki. Lisää joukkoon kerma ja hauduta kunnes kerma on paksua, muhennosmaista.

Tarjoa leivät höyrytettyjen maitohormanversojen kanssa, joiden päälle suosittelemme ripsimään sormisuolaa. Nuorien, alle 20 cm pitkien horsmien varren maku on hyvin parsamainen. Lehdistä löytyy pientä kitkeryyttä.

Kävimme siis eilen tutulla metsäpläntillä, jonka nurkilta teimme viime vuonna  mahtavan herkkutattilöydön. Kiinnitimme jo tuolloin huomiota mahdollisesta korvasienipaikasta, sillä metsää oli myllätty ja hakattu aika tavalla. Eilisellä metsäpiipahduksella alku näytti lupaavalta, kun vain parin minuutin tallustelun jälkeen löytyivät ensimmäiset sienet. Valitettavasti ne jäivät myös ainoiksi. Pieni muhennos niistä kuitenkin saatiin aikaan ja voi pojat että maistui!

Metsäretkellä löydettiin paitsi sieniä ja pikkuruisia maitohorsman alkuja, myös fossiili. Tehtiinpä havainto raajattomasta liskostakin.

Eväät katettiin kannonnokkaan.

Legopalikkakakku ja nolo tunnustus

Tyttäremme on syntynyt huhtikuussa ja poikamme kesäkuussa, joten olemme jo useana vuonna pitäneet sukulais-/kummisynttärit toukokuussa. Samat vieraat juhliin kuitenkin tulisivat, joten homma on kätevä kaikkien kannalta.

Tänä vuonna yhteissynttärit pidettiin vuokratulla rantasaunalla, jonka pihassa oli grillimahdollisuus.

Saimme Jukan kanssa mielestämme loistoajatuksen tehdä kakut legopalikkoina, asia kun on meillä esillä nyt kovasti. Palikoihin oli tarkoitus tulla lastemme iän mukainen määrä "nuppeja". Koska kakun väristä ei päästy yhteisymmärrykseen, tehtiin lapsille omat kakut. Tytsylle vaaleanpunainen ja pojalle punainen - tai no melkein, väri loppui kesken. Myös ajatus loppui meiltä kesken. Nyt tulee tunnustus, jonka julkaisemista jouduimme oikein miettimään, mutta menköön: Olimme niin tohkeissamme nyppylä-ajatuksesta, että teimme tuosta vaan tytöllemme nelinypylkäisen kakun ja pojallemme kuusinypylkäisen - ainoa vaan että poikamme täyttää 7 vuotta...! Onneksi kynttilöitä oli varattu reilusti, jotta mokaa saatiin hiukan paikattua. Ensin nolotti ihan törkeästi, mutta pöytään kakkua kannettaessa tuppasi jo hiukan naurattamaankin. Apua!

LEGOKAKKU

tästä määrästä tulee 2 kakkua: kaksikerroksinen kuusinypylkäinen ja kolmikerroksinen nelinypylkäinen

Tee kaksi 5 munan kakkupohjaa tällä ohjeella, mutta uunipellille läväytettynä kuten kääretorttu.

Leikkaa kahdesta valmiista kakkupellillisestä sopivankokoiset suorakulmiot irti, mutta huomaa jättää pohjaa myös rinkuloiden eli nypylköiden leikkaamista varten. Meillä nuo ympyrät leikattiin passelin, pienen lasin suuaukkoa kääretorttuun painaen.

Väliin tehtiin lasten toiveesta jotain mansikkaista, jolloin päädyimme tuunaamaan Hellapoliisin mansikkamoussea, näin:

MANSIKKAMOUSSE

kahdelle Legokakulle

9 liivatelehteä

2 dl vispikermaa

2 dl ranskankermaa

250 g ricottaa (piti ostaa mascarponea mutta hups heijaa...)

2 dl sokeria

2 tl vaniljasokeria

500 g mansikoita

Laita liivatteet likoamaan kylmään veteen.

Jos käytät pakastemansikoita (kuten me nyt) sulata ne. Ota talteen mehu. Paseeraa mansikat, eli purista ne siivilän läpi. Vatkaa kerma.

Sekoita keskenään ranskankerma, ricotta, sokerit ja mansikkasose.

Kuumenna puoli desiä vettä tai mansikkamehua kattilassa ja liuota liivatteet siihen. Lisää tämä mansikkaisen seoksen joukkoon ohuena nauhana koko ajan sekoittaen. Nostele sekaan lopuksi vaahdotettu kerma ja maistele sokerisuus kohdilleen.  Anna seoksen jähmettyä hetken (kylmässä) ennen kakkukerrosten väliin lisäämistä. Jähmettymiseen meni jääkaapin kylmyydessä noin 15 minuuttia, arvioisin.

KUORRUTE

8 dl kermaa

sokeri ja vaniljasokeria maun mukaan

värjäykseen punajuurijauhetta tai elintarvikeväriä

Lisää värjäysaine kermaan jo nestevaiheessa ja lisäile tarpeen mukaan. Meillä vaaleanpunainen kuorrute tehtiin onnistuneen väriseksi punajuurijauheella, mutta punaisen kakun kohdalla elintarvikeväri loppui harmillisesti kesken. Vaaleanpunaisia sävyjä on helppo saada aikaan luonnollisestikin (myös esim. puolukan- ja mustaherukanmehulla), mutta kirkkaan punaista tuskin.

Jukka (joka on meistä se paaaaljon säntillisempi ja kärsivällisempi) tasoitti ensin palikan pinnan ja asetti vasta sitten nypylkäiset pinnalle kuorruttaen tietysti nekin lopuksi.

Syntymäpäiväsankarit olivat lopputuloksiin tyytyväisiä ja söivät kakkua mieluusti.

Muuten syntymäpäivämenu rakentui seuraavasti, sankareiden toiveita ja mieltymyksiä kunnioittaen:

Grillatut ribsit isän tekemässä marinadissa, ensin uunipaahdon rubilla läpikäyneinä

Vatajan lisäaineettomia nakkeja

Kivikylän makkaroita

ribsit vasta uunipaahdon jälkeen

peruna-parsasalaattia
kardemummahalloumeja

kurkkuraastetta

Jukan keittelemää makeaa barbeque-kastiketta

(ohje tulee myöhemmin)

vaaleaa leipää ja artisokkatahnaa

juomana Mamman keittämää marjamehua

boolimaisesti tarjoiltuna, sekä kahvia

Kakun kanssa nautiskeltiin myös Riikasta tuotuja konvehteja

Sitruunaisen keväinen peruna-parsalaatti

Grillikausi on jo kovasti käynnissä meillä, mites teillä?

Tätä paahdettujen perunoiden salaattia on tehty pienesti varioiden jo monta kertaa, joten kai se on pläjäytettävä nettiinkin. Nyt esiteltävä resepti on aika simppeli, mutta kuka kieltää lisäämästä esimerkiksi valkosipuleja perunoiden sekaan paahtumaan tai tekemään monimutkaisemman kastikkeen? No ei kukaan! Jos saatuvilla olisi ollut isomaksaruohoa, se olisi ehdottomasti lähtenyt joukkoon. Toisaalta lisäyksiä ei tarvita, sillä peruna-parsasalaatti on jo näin todella maistuva! Hyvä lisäke esimerkiksi grillilihalle, mutta kelpaa itsekseenkin naposteltavaski.

PERUNA-PARSASALAATTI

isolle sakille lisäkkeeksi

1½ kg uusia perunoita

öljyä

merisuolaa

puntti vihreää parsaa

salaattia (meillä rucolaa, tatsoita, viinisuolaheinää, punamangoldia)

reilu tukko ruohosipulia silputtuna

reilu nippu lehtipersiljaa

sormisuolaa

oliiviöljyä

luomusitruuna

Pese perunat ja paloittele ne suupaloiksi. Laita palat uunipellille, valuta päälle öljyä, ripsi suolaa ja sekoita. Paahda 250 asteessa kunnes saavat kauniisti väriä. Meillä paloja uunitettiin reilu puoli tuntia.

Perunoiden paahtuessa käsittele parsat eli nappaa puumainen tyvi pois. Laita vettä kiehumaan kattilaan ja käytä parsoja kiehuvassa vedessä noin neljä minuuttia. Siirrä parsat heti kylmään veteen, jotta kypsyminen pysähtyy ja parsat pysyvät napakan kypsinä eivätkä lötkisty ällösti. Paloittele parsat suupaloiksi. Säästä nuput erilleen jos haluat koristella niillä salaatin.

Yhdistä perunat, parsapalat, silputtu ruohosipuli, lehtipersilja ja salaattiaineet.

Raasta luomusitruunan keltainen kuoriosa ihan pienellä terällä ja purista sitruunasta mehut. Yhdistä nämä hyvän oliisiöljyn kanssa ja sekoita perunoiden ja parsojen joukkoon. Ripsi sekaan sormisuolaa makua maistellen. Koristele halutessasi parsan kauniilla "nuppu"osilla.

Tienasimme 70 euroa syömällä pullaa

Olinpa minäkin monien blogien raportoimassa, Akvamariini Portel Novellin- järjestämässä tilaisuudessa. Häppeningistä on kirjoitettu niin monipuolisesti jo Siskoilla, Liemessä ja Jokiksessa tuplastikin, että mitäpä sitä kertaamaan. Noista kirjoituksista voitte bongata sellaisia juttuja kuin Vatajan esikypsennetyt ribsit ja Pyrexin (yhden hengen talouden) pikkuvuuat.

Minulle parasta antia oli Master of Wine-tittelin saavuttaneen Tuomas Meriluodon lyhyehkö esitelmä luomuviineistä ja viinien ympäristövastuullisuudesta. Hän kertoi konkreettisena esimerkkinä vaikkapa sen, että myrkyttämisen sijasta viinien kukkia aiemmin kiusanneet ötökät on nyt ohjattu viiniköynnösten keskellä kasvaviin kukkiin. Tuomas Meriluoto kertoi myös hyvänä vinkkinä, että luomuviinejä juodaan puhtauden takia, mutta niiden ekologisuus (esim. hiilijalanjälki) voi olla silti suuri. Viinien pakkaukseen kannattaa kiinnittää erityisesti huomiota halutessaan olla ekologinen: on vissi ero painon puolesta siinä ostaako "pussukkaviinin" vai pullon.

Tapahtumien ja tuotteiden kertaamisen sijaan haluan antaa vinkin, joka riemastutti kovasti perhettämme. Pågenin vaniljaisten puustien uutuuspussista löytyi alennuslippu tulevana kesänä Tanskan Legolandiaan. Ja sinnehän me olimme jo valmiiksi suuntaamassa lomalla koko perhe! Alennus oli niinkin huomattava kuin lapsi ilmaiseksi maksavan aikuisen seurassa, joten alennus tietää noin 70 euroa selvää rahaa meille. Lapset myös pitivät hurjasti pienistä puusteista, joskin minusta tuntuu jotenkin hassulta roudata korvapuusteja Ruotsista asti.

Arvatkaapa mihin tuo säästöraha päätettiin käyttää? Ja jatkokysymyksenä: ravintolasuosituksia Köpikseen?  Onko jollain kokemuksia relæ ravintolasta? 

Riika 2/2

Kahvilaetsintämme Latvian pääkaupungissa päättyi tähän V. Kuze-nimiseen kahvilaan, jonka suklaita maistelimme nautiskellen.

Kahvilassa on niin hieno tunnelma, että päätin ottaa ja julkaista siitä monta kuvaa.

Myös lampusta.

En edes tarkkaan osaa kertoa, mikä kahvilassa viehätti - ehkä se oli tarjoilijattaren ystävällisyys (joka ei ollut mikään itsestäänselvyys tuossa kaupungissa), sisustuksen kaunis pysähtyneisyys tai taustalla soinut musiikki.

Viereisessä osoitteessa oli hyvin erityyppinen, silti omalla hennon raikkaalla tyylillään valloittava ranskalainen kahvila, josta ostimme aamupalacroissantit.

Kuten Pariisissa viime kesänä, myös Riikassa tuli havaittua kaikenmoista rakkausjuttua.

Tämän kuvan kirjoituksen taituroimiseen voisi keksiä helposti monta romanttista tarinaa, sillä vastarannalla oli useita ikkunoita, johon tämä teksti näkyi selkeästi.

Seineä ylittävä silta Ponts des Arts rakkaudentunnustuslukkoineen on mahtanut olla innoittamassa tätä pientä siltaa Bastejkalns-puistossa. Olisin ollut yltiöotettu jos mieheni olisi tiennyt teetättää lukon nimillämme ja olisimme iskeneet sen sillankaiteeseen kiinni... 

Mitään superhyvää ruokaa emme Riikan keikalla saaneet, mutta ihan hyvää monesti. Vierailtuamme Riikan kauppahallissa otimme sillanpielestä ratikan numero 7 ja kolkuttelimme hetken matkaa Lido keskukseen. Ravintolassa oli kolme eri tasoa: kellarissa baari, keskikerroksessa perussettiä ja yläkerroksessa kuulemma fiinimpää ruokaa. Kaikki kerrokset toimivat kokoamisperiatteella eli etenet tarjottimen kanssa pitkin "linjastoa" kooten itse monista vaihtoehdoista itsellesi sopivan setin. Lapset varsinkin olivat innoissaan kun saivat päättää juuri eikä melkein mitä syövät. keskikerroksesta kootut lautaset maistuivat kaikille: kanaa pekonissa, leivitettyä possua, raastetta, kanavartaita, paistettuja kasviksia ja ranskiksia.

Paikan juomat keräsivät myös perheeltämme plussaa: olut oli pantu paikanpäällä ja lasten mansikkamehun joukossa oli myös mansikanmollukoita.

Ravintolakeskus oli sisustukseltaan hauska, ja ulkoterassit auringolla sekä kukkivilla puilla silattuna mukavia istua.

Lapsia varten keskuksessa oli myös pienimuotoinen huvipuisto, jossa esiintyi nyt pellekin.

Kaupasta ostimme muutaman viini- ja kuohuviinipullon. Juustotiskillä mietiskellessäni kysyin paikalliselta nuorehkolta parilta, mitä he suosittelisivat latvialaisista juustoista. Mies kertoi kuvassa näkyvän juuston olevan "ikäänkuin kansallisjuusto, jota syödään juhannuksen (midsummer) oluen kanssa". Ostimme yhden kiekon hotelli-iltapalalle nautittavaksi. Oranssi pinta oli aika grillimaustemainen ja tahrasi todella tehokkaasti paikkoja. Ihan ok juusto.

Ulkomailla kauppoja kiertäessä tulee huomioitua myös monesti aika mielikuviteukselliset sipsihyllyt: nyt ostimme hotelliraksuiksi metsäsienimaustettuja, oikein hyviä sipsukoita.

Riikassa ja sen ympäristössä jäi vielä paljon nähtävää. Laitankin tähän pienen listan (itseäkin varten) mielenkiintoisen oloisista, ei-koetuista paikoista:

• Apsara-teesalonki
• Jurmala  ja siellä etenkin ravintolat Villa Joma , Orients-Jura ja Aquarius
• Luomutila Kalna Burini, jota Otavan karttaopas kuvailee näin: Imants Freidenfelds kasvattaa luomutilallaan hellästi kaneja , kanoja ja lääkekasveja.---Maatilavierailun päätteeksi voi nauttia erinomaisen luomuaterian.

Riika 1/2

mainio jäätelöannos

Männä viikonloppu kului meidän perheellämme Riikassa. Pieni irtiotto arjesta oli oikein paikallaan tässä vaiheessa kevättä. Tavoitteena sakillamme oli nauttia yhdessäolosta ja se tapahtui. Emme pahemmin tutustuneet nähtävyyksiin, vaan tallailimme pitkin katuja pysähtyen silloin tällöin juomalle tai syömälle.

possun niskaa

makkarasetti ja hyvää paikallista olutta

Vanhassa kaupungissa oli monta aukiota, joiden terassit kylpivät lämmittävässä kevätauringossa. Valon keskelle oli huojentavaa istua nauttimaan, kiireettömästi.

Yksi ennakkoon suunnitelluista vierailupaikoista oli kauppahalli. Riga Central Market on oikeastaan kokoelma ilmalaivahalleja, jotka on 1920-luvulla siirretty kaupungin keskustaan, vain parin korttelin päähän vanhasta kaupungista. Paikka oli todella mielenkiintoinen!

lihatiskiä

Puolikkaat possut matkaavat kärryille...

...joiden kyydillä ruhot kärrätään myyntipaikoille paloittelua varten. Lihakirveet paukkasivat ja sahat rahisivat luita vasten. Tarjolla oli lihojen lisäksi myös sisäelimiä.

Ulkonakin myytiin hedelmiä, vihanneksia, kukkia, krääsää... Me ostimme herkuteltavaksi mansikoita.

dynaaminen juustomyyjä

lisää juustotiskiä

 Ruokapöydän komistus voi olla myös kimppu kaloja ;).

Riika oli yhtäaikaa kaunis ja rujo, uusi ja vanha. Mielenkiintoinen.