Sivut

sunnuntai 30. toukokuuta 2021

Ihana ihana Ahvenanmaa

yhteistyössä Tallink Silja ja Visit Åland

Tätä juttua on vaikea aloittaa. Kertoisiko ensin miten IHANAA oli päästä pitkästä aikaa reissuun ja matkafiilikseen vai pitäisikö juttu aloittaa siitä miten iloinen ja innoissani olin taas päästessäni juuri Ahvenanmaalle? Vai pitäisikö jutun alkuun turinoida siitä, että oli todella virkistävää tutustua pressimatkalla uusiin ihmisiin ja keskustella matkoista muiden reissupöllööntyneiden kanssa? Kuten näette, en osannut päättää miten aloittaa. Mutta se on pakko todeta, että reissun jälkeisinä viikkoina olen höpöttänyt varmaan kyllästymiseen asti kaikille miten ihana reissu meillä oli merellä ja maissa - miten Ahvenanmaa taas todella tuntui siltä kuin olisi piipahtanut ulkåmailla. 

Mieleen hiipivät myös edelliset reissut saarelle, joista viimeisin tehtiin teinien kanssa viime kesänä. Tuolloin reissuinnostus lähti Didrichsenin museosta, jossa puhuttiin Ahvenanmaalla sijainneesta Önnikenbyn taiteilijayhteisöstä. Kuvaavaa reissun onnistumisesta lie se, että kun tytsyltä kysyin mikä oli parasta viime vuodessa, hän mainitsi juurikin Ahvenanmaan reissun. 

Tähän juttuun olen kerännyt vinkkejä näistä vuoden sisään tehdystä kahdesta reissusta. Aiemmat reissujutut lasten kanssa leirintäyöpymisineen voit lukea täältä ja ruokapainotteisempaa settiä täältä. Niissä mainitaan paitsi lehmäputki, myös noitavainot ja pannukakkupaikka venevajassa.  


AURINKOINEN AHVENANMAA

Lomareissuilla meillä on ollut loistotuuri kelien suhteen Ahvenanmaalla. Siksikin saarella on ollut niin helppo viihtyä. 

Hyvällä ilmalla voi suunnata istuskelemaan vaikkapa Bouquerian suojaiselle, tyylikkäälle terassille tapaksia ja drinkkejä nauttien tai herkuttelemaam ÅSS Paviljongenin terassille Pommernin läheisyyteen. 

Jos tekemistä kaipaa, voi pelata vaikkapa minigolfia loistoradalla rannassa tai kokeilla  matkailuneuvonnasta lainattavilla kiekoilla frisbeegolffia

Uimarantoja on luonnollisesti eri puolilla saarta, niistä koontia löytyy täältä

Lentokonevalokuvaajille löytyy hyvät spottailupaikat terminaalin aidan vierestä, helikopterihallin portin läheltä ja kiitotien toiselta puolelta, terminaalia vastapäätä. Jos tuuria käy, niin samalla reissulla voi sairaalan pihalla havaita helikopterin. 

Ahvenanmaalla on myös lukuisia mahdollisuuksia aktiivilomailuun. Niistä en tiedä mitään, mutta Visit Ålandin sivu tietää

SADESÄÄN PUUHAA AHVENANMAALLA

Sadesäälläkin tällaiset sokerista tehdyt turistit voivat tehdä monenlaista Maarianhaminassa ja Ahvenanmaalla! Maarianhaminassa on hieno, palkittu Merenkulkumuseo, jossa saa koskea ja kokeilla. Vierellä uljaasti kelluvassa museolaiva Pommernissa on omat mielenkiintoiset ääniopastuksensa niin aikuisille kuin lapsillekin.

 
Niinikään Maarianhaminassa on hyvä taidemuseo, josta viime kesänä ostimme useamman Jonas Wilenin työn kotiinkin. Museokaupat ovat ihania, mutta tulevat toisinaan hieman tyyriiksi. 



Maarianhaminan ulkopuolelta suosittelemme ehdottomasti Kastelholman linnavierailua opastuksella ja pientä, sympaattista Önnigenbyn taiteilijayhtseisöstä kertovaa museota.

Illalla on kiva mennä hotelli Arkipelagin Companiet ravintolaan ja ginibaariin pelaamaan sisätiloissa vaikka petankkia tai pöytäcurlingia. 

HERKUTTELIJOIDEN AHVENANMAA onkin sitten jo toisen blogijutun aihe, ettei juttu veny turhan pitkäksi. 

Tarkan selostuksen pressireissustamme voit lukea Valkeat laivat sivuston Merellä-blogista. Sieltä löytyy myös hyvät vinkit Siljan clubikortin hyödyntämiseen Ahvenanmaalla. Myös Matkaunelmia-blogissa on fiilistelty Ahvenanmaata ja reissuamme, samoin kuin Lumo Lifestyle-blogissa. Himomatkaajakin on turinoinut omia vinkkejään.

Tänä kesänä Tallink Silja avaa ihan uuden reitin Maarianhaminaan, jossa on 8 tuntia aikaa tallustella kaupungissa. Maarianhaminan toinen laitahan tulee vastaan kilometrin päässä, joten kyse on kompaktista ja käveltävissä olevasta kohteesta. 

Me olemme varanneet jo koko perheen ja tyttäremme ystävän kanssa reissun saarelle kesäkuun lopussa. Reittimme kulkee Helsingistä Maarianhaminaan Silja Serenadella yhden laivayön taktiikalla. Maarianhaminassa yövymme pari yötä hotelli Pommernissa. Yhdeksi yöksi etsimme vielä jotain kivaa majapaikkaa, sillä toivomamme Kvarnbo Gästhem oli jo täynnä. 

Turkuun risteilemme takaisin Baltic Princesin kyydissä. Koronatestauksia ei luonnollisestikaan tarvita, sillä matkaa taitetaan Suomen sisällä. Lisää laivaristeilyn turvallisuudesta voi lukea Tallink Siljan sivuilta.  Passi silti pitää muistaa ottaa mukaan, koska laiva kurvaa Tallinnan satamaan ottamatta kuitenkaan reittimatkustajia kyytiin. Odotan jo reissua kovasti!

tiistai 18. toukokuuta 2021

Mustaherukanlehdet kalan maustajana

Ihan vaan semmoinen pikkuvinkki että mustaherukan pienet lehdenalut käyvät loistavasti paistetun kalan, tässä ahvenen kaveriksi. 

Itse hoksasin vinkin Copas y Tapas - erilaisia tapoja -kirjasta ja ajattelin vinkata teillekin ellei ole vielä tuttu juttu. Lehdet toivat meinaten hurjan kivan säväyksen kalalle. 

 

maanantai 17. toukokuuta 2021

Maitohorsma ja korvasienikastike

Kävimme eilen sienimetsällä tiirailemassa korvasieniä. Saalis oli pienen pieni, joskin juuri sopiva alkupaloille. Jukka ehdotti niistä tehtävän kastiketta parsoille, mutta minä tuumasin että polun vieressä kasvava maitohorsma, rentun ruusu, passaisi ajatuksena kivasti metsäsienen kanssa.

Poimimme nuoria, noin viisitoistasenttisiä maitohorsmia, joiden varsi on vielä maukas eikä puumainen ja lehdet koristavat latvaa tupsuina. Täällä eteläsuomessa horsmien aika on NYT, varjoisilla paikoilla ehkä hiukan myöhemminkin. Ne ovat parsan veroinen herkku, joskin hinta-laatusuhde ainakin kaupan parsaan on ilmaisuudessaan parempi. 

Tähän ruokaan ei ole tarkkaa ohjetta, mutta seuraavassa suuntaviivoja:

Korvasienet keitin kaksi kertaa kiehuvassa vedessä, kerrallaan viisi minuuttia. Tarkempaa ohjeistusta löytyy Ruokavirastolta. Kuullotin kaksi salottisipulia pannulla öljyssä ja lisäsin pehmenneiden sipulipalojen joukkoon kourallisen esikäsiteltyjä korvasieniä. Sitten laitoin perään 1 ½ desilitraa kermaa ja jätin muhiintumaan. Lopulta kerma keittyi kokoon niin että se muutti väriään tummemman ruskeaksi ja hiukan kinuskimaiseksi olematta liian makea. Maustoin muhennoksen suolalla ja mustapippurilla. 

Maitohorsmia paistoin pannulla öljyssä muutaman minuutin käännellen, lopulta suolalla maustaen. 

Sitten vain nostin kaiken lautaselle ja kävimme nauttimaan!

Maitohorsmaa on kokattu meillä ennenkin ja yhdistetty ilmakuivatun kinkun kanssa sekä munakoison ja vetan kanssa. Myöhemmin kesällä maitohorsman kukkia voi käyttää vaikkapa kakun koristeluun

Muita villikasvijuttuja löytyy blogin tunnisteen *villikasvit ja *luonnon aarteista takaa ja sienijuttuja -yllätys!- tunnisteesta *sienet

sunnuntai 2. toukokuuta 2021

Loistava quiche eli juustopiirakka vappupiknikille

Minä rakastan suolaisia piirakoita. Muut perheenjäsenet eivät jaa intohimoani, vaikka monista piirakoista toki tykkäävätkin. Siksi meillä ei tehdä piirakoita ihan joka päivä eikä edes viikko. 

Suunnitellessamme vappupiknikkiä halusin mukaan ehdottomasti jonkin suolaisen piirakan, mieluummin uudella reseptillä. Hyllystä käteen osui aikoinaan arvostelukappaleena saatu Suvi Rüsterin Täydellinen ohje, jonka myötä piirakka muotoutui Quiche Lorraineksi, juustopiirakaksi. 

Ja voi miten hyvä piirakasta tulikaan! Luonteikas gruyèrejuusto takasi umamisen makumaailman, jota päälle asetellut ilmakuivatut kinkut täydensivät salvianlehtien mielenkiintoistaessa makua. Kokonaisuus oli minusta kauniin näköinen ja todella maukas! Reseptin mukaan piirakkaan pitäisi laittaa tuoreita salvianlehtiä, mutta kokonaisena kuivatut lehdet ajoivat vallan hyvin asian. 

Täydellinen ohje on muuten hieno reseptikirja. Siinä kerrotaan reseptin lisäksi kyseisen ruuan historiaa, kriittiset vaiheet perustellen ja annetaan vielä ammattilaisvinkit. Quichen kohdalla pro-vinkkinä annetaan mm. se, että piirakkavuokaa ei kannata voidella jottei taikina valu esikypsennyksen aikana alas reunoilta. 

Tänä vuonna vappupiknik nautittiin meillä olohuoneen lattialla, sillä ketään ei kiinnostanut mennä ulos hytisemään vilusta. 

LOISTAVA JUUSTOPIIRAKKA ILMAKUIVATULLA KINKULLA JA SALVIALLA

10 annosta

pohja
3 dl erikoisvehnäjauhoja
75 g kylmää voita
1 munan keltuainen
1 rkl vettä 

täyte
2 kananmunaa
3 dl kermaa
200 g hienoksi raastettua gruyérejuustoa
100 g ilmakuivattua kinkkua
12 salvianlehteä 

Nypi vehnäjauhot ja voi murumaiseksi seokseksi. Lisää joukkoon keltuainen ja vesi. Sekoita nopeasti tasaiseksi taikinaksi. Kääräise taikina tuorekelmuun ja nosta jääkaappiin lepäämään ainakin 15 minuutiksi. 

Älä voitele piirakkavuokaa. Painele taikina jauhotetuin käsin piirakkavuoan pohjalle ja reunoille. Esipaista pohjaa 200 asteisessa uunissa noin 10 minuuttia. Pohjan tulee olla lähes kypsä ennen täytteen lisäämistä, muuten täyte imeytyy raakaan pohjaan. 

Sekoita kananmunat, kerma ja juustoraaste kulhossa. Kaada seos esikypsennetyn pohjan päälle. Asettele pinnalle ilmakuivattua kinkkua ja tuoreita tai kuivattuja salvianlehtiä. 

Kypsennä 175 asteisessa uunissa 30-35 minuuttia. Jos pinta alkaa tummua mutta piirakka ei ole vielä kypsä, asetapäälle leivinpaperi. Anna jäähtyä rauhassa ennen tarjoamista.