Risotto ohrasta eli ohratto - mielenkiintoista. Päätimme kokeilla moista aika laihoin tuloksin. Olihan ohratto ihan ok ruokaa, mutta melko eri planeetalta samettisen risoton kanssa, vaikka kuinka olisi lisänny parmesaania... Söimme ohrattoa kuitenkin yhden ateriallisen verran ja loput pakastimme.
Korianterin Liina on salamahaasteena tehnyt tunaohrattoa, josta tunan ja pakasteherneet poisjättämällä saat perusohraton ohjeen. Tai sitten vain laitat risottosi riisin tilalle ohran ;). Meidän mutinoistamme huolimatta kannattaa toki kokeilla - mistä tietää vaikka sinä tykkäisitkin?! Ja jos et pelkästään ohratosta tykkää, jatka lukemista...
Sitten yhtenä päivänä rupesi tekemään mieli kaalikääryleitä. Glorian ruoka ja viini-lehti 6/2008 mainosti kannessaan ohrattokaalikääryleitä, joten ei kun kokeilemaan omalla sovelluksella!
ohrattoa
(savoijin)kaalia
parmesaania lastuina
voita
pari desiä liha- tai kasvislientä TAI vettä ja valkoviiniä
Kaivoin ohraton pakkasen uumenista ajoissa sulamaan.
Irrotin kaalin kerästä lehdet - siis saman verran lehtiä mitä aiot kääryleitä kääriä. Tällä kertaa halusin kokeilla kauniin juovikasta savoijinkaalia, mutta valkokaalikin käy vallan mainiosti. Sitten kaalinlehdet vain suolattuun veteen kiehumaan kunnes pehmenevät. Tähän menee noin 5-10 minuuttia. Sitten nostin lehdet pihdeillä pois ja annoin jäähtyä hetken käsittelyn helpottamiseksi.
Ennen käärimistä leikkaan kaalinlehdestä paksuinta ruotia pois. Se helpottaa rullailua. Sitten vain täytettä keskelle kaalinlehteä. Mukaan sujautin vielä pari parmesaanilastua makua antamaan (vaikka tätä juustoa toki jo ohratossakin oli). Kääri lehdet parhaaksi katsomalla tavalla rullaksi ja kiinnitä tarpeen vaatiessa coctail-tikulla.
Paistoin kääryleitä pannulla voissa ensin molemmilta puolilta niin että ne saivat väriä. Sitten lisäsin pannulle lihalientä kääryleiden kaveriksi ja annoin porista kymmenisen minuuttia kunnes kaalit olivat sopivan pehmeitä. Sammakko muuten pehmittää kaalikääryleitä pannulla valkoviinissä, joka ei ole pöhkömpää sekään. Testasimme meinaten heidän herkullisia sienikääryleitäänkin suppilovahveroilla, joskin lorautimme sekaan viiniä paljon runsaammalla kädellä. Kun laitat kääryleet lautaselle, lorauta haudutusliemet ihanine makuineen kääryleiden päälle.
Nyt maistui ohrattokin! Ehkä homman juju tosiaan oli siinä, että aluksi vertasin ruokaa risottoon (mikä se ei todella ollut) enkä siksi saanut makua siihen. Kaalikääryleiden täytteenä parmesaaanilisäyksellä ohratto oli kuitenkin verratonta, suosittelemme!
Nämä pitääkin ottaa nyt sitten muistiin, kun on täysjyväohraan rakastuttu.
VastaaPoistaJams: otappa mieluusti. nämä olivat kyllä hyviä!
VastaaPoistaMiten löysinkin tämän postauksen. Olen jo pitempään tuijotellut kyseisen glorian kantta ja suunnitellut kurttukaalikääryleiden tekoa ;)Ohra on mun "lempi" viljoja, ohratto ja lisäkeohrat on tosi maukkaita, mutta ei niistä samettista risottoa tule. Nami!
VastaaPoistavellipoika: toimeksi vaan! hyviä olivat. Ohra ei ole mun lempiviljoja, mutta kaalin kanssa menee yksiin tosi hyvin. viikollakin tehtiin kaalilaatikkoa johon sujahti ohraa. kyllä siitä ohrasta tulee ihan omanlaisensa, aika vahva maku tuokiin.
VastaaPoista