Salmi ja nyytit

Vihdissä on retkeily- ja ulkoilualue nimeltä Salmi. Olemme vasta vuoden sisään oppineet hyödyntämään sitä koko perheen retkeilyssä. Syksyllä kävimme siellä sienimetsällä ja paistoimme retken päätteeksi lettuja Paratiisissa. 

Viime viikonloppuna keväiset auringonsäteet houkuttelivat meidät taas Salmiin, mutta nyt suksien kanssa. Sivakoimme ensin muutaman lenkin ja päädyimme sitten grillamaan Kanaholman grillipaikalle. 

Lapsille grillasimme Vatajan nakkeja ja meille aikuisille kalanyyttejä. Folion sisään päätyneet ahvenet ja hauet  olivat Jukan ja isänsä edellispäivän pilkkisaalista. Kyllä maistui!

KALANYYTIT RETKELLE

foliota *
kaalia
sipulia
kalafileitä (meillä ahventa ja haukea)
(listikka)suolaa
valkopippuria
syömiseen: haarukka

Pilko kaalia ja sipulia. Höyrytä yhteissilppua kymmenen minuuttia kerroskattilassa. Mausta suolalla.

Laita kaksi foliopalaa päällekkäin. 

Laita foliolle keko höyrytettyjä kasviksia. Aseta päälle kalafile. Mausta valkopippurilla ja lipstikkasuolalla. 

Sulje nyytti tiiviisti ja pakkaa reppuun mukaan haarukan kanssa. 

Lämmitä grilliritilällä haluamasi ajan, meillä noin 15 minuuttia. Ne folionyytin pohjimmaiset, jo tummuneet kasvikset olivat makeudessaan ja mehukkuudessaan parhaita!

*lausutaan folio, ei fooliio

Bistro Vilee loisti taas

Bistro Vileessä Mikkelissä hinta ei kyllä vastaa laatua. Hinnat ovat nimittäin niin maltilliset, että ihan ihmetyttää! Oikein maistuva, uusia makujakin tarjoava kolmen ruokalajin menu maksoi vain 21 euroa ja lapsille sai pienemmät (vaan ei pienet) pääruuat todella halpaan 7 euron hintaan. Juomineen koko perhe maksoi siis vain 72 euroa kokonaisuudesta, joka sai makunystyrät hyrrämään ja masun kiittämään aivan pinkaralleen täytettynä. 

Viime kesänä ihastuimme lähiruokaa hyödyntävään bistroon kovasti. Kurvaamme sinne kyllä jatkossakin pappala-matkalla, kunhan lounasaikaan vain Mikkelin kohdalle osumme. Nyt teimme pöytävarauksen etukäteen, emmekä välttämättä suotta. Ravintola oli meinaten muutamaa paikkaa myöten täynnä.

Me aikuiset nautimme päivän menun, joka alkoi talvikurpitsakeitolla. Keltaisen ihanuuden keskeltä löytyi pehmeän suolainen naudankielimousse. Keitto oli todella pehmeää ja maukasta. Moussea pitää kokeilla kotonakin!

Tätä mieltä tyttäremme on Vileen luomukaskirukiisesta leivästä: 

Pääruokana Jukka otti lähitilan karitsan kyljykset ja sai niitä mukavan roseena kaksi. Annoksessa oli myös maistuvaa kastiketta, perunamuussia ja kasviksia. Kaikki selkeitä, puhtaan makuisia ja samalla hyvin yhteenpassaavia. 

Lasten annoksiin karitsa oli valmiiksi pilkottu pienempiin paloihin. Muksut tuumasivat yhdestä suusta, että liha ja perunamuussi olivat superhyviä.

Omassa kalalautasessani lepäili iso, rapeanahkainen kuhafile samojen lisukkeiden kanssa kuin muilla oli karitsa-annoksessa. Kalankin kanssa lisukkeet menivät loistavasti yhteen. 

Loppuun siemailimme kahvia ja haarukoimme kirsikkajäätelöä, maustekakkua ja mustikoita. 

Kokonaisuus tarjoilua, tunnelmaa ja makuja myöden oli ihan loistava. Suosittelemme lämpimästi kaikille! 

Saimme muuten tietää (poitsumme uteliaisuuden vuoksi), että Vilee-nimi tulee omistajaparin etunimien yhdistelmästä (Vilma+Ilkka=Vile) ja viimeinen E parin lapsien nimien ekasta kirjaimesta. 

Kotiinpäin ajaessa puhuimme Jukan kanssa siitä, että Bistro Vilee annoskokoineen ja makuineen edustaa juurikin sitä, mitä me bistrolla ymmärrämme. Toisinaan tuntuu että tässä bistroutumisaallossa jotkut ravintolat ovat kovin fiinejä ja/tai kalliita ollakseen meidän käsityksemme mukaan bistroja. 

Blinit poffertjesin vaatteissa

Kummityttömme perheineen asui ennen Hollannissa.  Siellä reissatessa tutustuimme poffertjes-lettusiin. Ne ovat erityisellä pannulla paistettuja, hiivataikinaisia pikkulettusia. Poffertjesit tarjotaan monesti voinokareen ja päällesirotellun tomusokerin kanssa, aivan kuumina. Siinä saa sitten varoa polttamasta suutansa kun haluaa kovasti pistää herkkupalat suuhunsa. 

Poffertjes-pannussa on pyöreitä koloja joissa hiivataikina paistetaan. Olen tuumannut voisikohan tällä pannulla pyöräyttää myös takoyakeja, mutten ole vieläkään päässyt ajatusta pidemmälle.

Bliniaikana fundeerasin, että sekoittamalla tattarijauhoja poffertjes-taikinaan saisin ehkä aikaan pikkaraisia blinejä. Ja näin kävi. Poffertjes-blinit nautittiin taannoisella brunssilla perinteisten blinilisukkeisen kera, eli smetanalla ja mädeillä. 

POFFERTJES-BLINIT

130 g vehnäjauhoja *

70 g tattarijauhoja *

3,5 dl täysmaitoa

8 g hiivaa

noin 1 tl suolaa

voita paistamiseen

Lämmitä maito hiivalle sopivaksi. Lisää hiiva.

Lisää jauhoihin suola. Lisää tähän edelleen neste. Sekoita hyvin.

Peitä liinalla ja jätä kohoamaan lämpimään paikkaan noin tunniksi.

Lämmitä poffertjes-pannu keskilämmöllä, laita joka koloon voita ja perään tietysti taikinaa. Minusta se käy helpoiten lusikalla. Kun taikina on kypsynyt pannupuolelta, tartu haarukan piikeillä letun reunaan ja kippaa se ympäri. Kun pallura on paistunut kummaltakin pinnalta, nosta se lautaselle. Voitele poffertjespannun kolo voilla uudestaan ja laita siihen taas taikinaa. 

*tavallisiin poffertjeseihin käytän 200 g vehnäjauhoja

Glogatan 4 - elämyksellistä syömistä

  

Tämän olisi voinut otsikoida myös: "Glogatan 4 - paikka jossa sipsit kasvavat puissa ja omena tulee tuubista". Tai: "Glogatan 4 - ravintola joka tarjoilee ruokaa puusta ja luusta". Päädyin kuitenkin tuohon lyhyempään versioon.

  

Saimme kutsun saapua nauttimaan Kämp Groupin uutukaisravintolan kuuden ruokalajin menu viineineen. Etukäteen kutkuttavaa oli se, että keittiötä mestaroiva Ville Rainio on nuoresta iästään huolimatta ehtinyt keitellä jo esimerkiksi maailman parhaaksi ravintolaksi rankatussa Nomassa. Elämyksellisyys oli päällimmäinen asia, joka Glogatanista jäi mieleemme.

   

Alkuun tarjotut, puun oksilla riippuvat friteeratut kasvis- ja kalannahkalastut antoivat vinkkiä tulevasta menusta varsin tyylikkäästi.  

Illan ehdottomasti paras annos oli possu secreto. Liha oli suussasulavan maukasta.

Secreton kanssa tarjottiin luuydintä palana ja puuterisena suoraan luusta. Luuydintä näin tarjottuna oli mukava maistaa, mutta tälle osuudelle emme oikein lämmenneet. 

Mieleen jäivät erityisesti myös ravintolassa itsetehdyt leivät, jonka vaaleaan versioon oli maukkaasti lisätty myös kasvistuhkaa pinnalle. Tuubista sai pusertaa leivän ylle savustettua omenavoita. Söimme useita leipiä  varmistaaksemme makuelämyksen toimivuuden.  

Kasvisruuista mieleepainuvin oli kauniin vihreä, hienosti valmistettu ohra.

Lämmin kiitos Kämp:n väelle hienosta ravintolaillallisesta!

Ravintolasta ovat kirjoittaneet omissa blogeissaan ainakin Nelle, Janne Suomi, Anuliina ja Sofie.

Ravintolapäivänä sydän grillissä

 

Otimme nyt toistamiseen osaa Ravintolapäivään omalla raflalla, sillä viime kerralla oli tosi hauskaa. 

Ravintola sijaitsi taas takapihallamme. Pojat kaivoivat jo viikolla lumipaljouteen "loosseja", joissa sopi istua ja mutustella. 

  

 Grilliin meni taas viime kerralla suosion saaneita nakkeja nakkisämpylöitä varten, mutta myös luomupossun kasleria. Kaslerit oli maustettu edellisiltana rub:lla. 

    

Eksoottisempana palana sopi maistaa broilerin sydämiä, jotka oli maustettu soijapitoisella marinadilla. 

 

Sämpylän väliin sai luomukaslerin lisäksi kaaliraastetta ja itsekeiteltyä barbeque-kastiketta. 

  
Makeannälkään oli varattu vaahtokarkkeja grillissä paahtamista varten, porkkanakakkua, tuulamantorttua ja aleksanterinleivoksia.

Lounastajia kävi mukavasti kaksituntisen ravintolamme aikana. Oli ihana turista ihan tuntemattomien ja tuttujenkin kanssa ruuasta ja muustakin. Saimme tosi sydäntälämmittävää palautetta, jonka voimin taidamme ponnistaa seuraavaankin ravintolapäivään. 

Kiitos kaikille "Sydän grillissä"- ravintolassamme käyneille. Myös tälle tirriäiselle, joka oli päivän nuorin visiteeraaja.  

Viismauste ja siihen liittyvä lapa

Nyhtöpossu on kyllä viime vuoden paras uusi ruokasana, siitä ei päästä mihinkään. Se on niin kuvaava, sopiva ja suomalainen, että parempaa saa hakea. Jos joku nyt ei vielä tiedä, kyse on Campasimpukan nimityksestä pitkään muhitetulle, revitylle possulle.

Tällä kertaa suuntaviivat nyhtöpossunautintoon antoi Kivistössä-blogin Liisa Viismaustepossullaan. Ohje poikkesi aiemmin käyttämistämme siinä, että revityt possupalat paistettiin vielä lopuksi rapeiksi pannulla. Meidän lopputuloksemme oli tosin puolirapea (syynä nälkä), mutta maistuvaa oli. Ihan ykkös"mauste" oli itsekeitelty hoisin-kastike. Sekoitimme sen netistä löytyvällä reseptillä, joka oli kuitenkin hiukan liian maapähkinävoin makuinen. Sitä siis ensi kerralla ohjeistettua vähemmän. 

Me nautimme possumme alkuun rapsakoiden salaatinlehtien kera ja kun ne loppuivat, kaivettiin esiin tortillakuoria. Sämpylät tai höyrytetyt sellaiset olisivat varmasti olleet myös passeli nauttimisalusta tälle nyhtöpossulle.

Viismausteen ohjeistus löytyi Ankerias Vipuselta. Homma oli ylettömän helppoa ja palkitsevaa. Tuoksu oli huumaavan ihana! Olin tosi tyytyväinen kun sain edes hiukan vähennettyä meillä harvinaisemmin käytettyjen mausteiden arsenaalia. 

VIISMAUSTE

tähtianista
kanelitankoja (tai cassian kuorta)
sichuaninpippuri
fenkolin siemeniä (tai aniksen)
neilikoita

Paahda mausteet kuivalla pannulla. Jauha morttelissa. Ihastele tuoksua.

HOISIN-KASTIKE

4 rkl soijakastiketta
2 rkl maapähkinävoita (meillä levite kun muuta ei löytynyt)
1 rkl hunajaa
2 tl riisiviinietikkaa
1 hienonnettu valkosipulinkynsi
2 tl seesamiöljyä
1 tl chilikastiketta
mustapippuria

Yhdistä ainekset kulhossa ja sekoita tasaiseksi.

NYHTÖPOSSU

noin 1 kg luomuporsaan lapaa tai kasleria
5 cm inkivääriä
kiinalaista viismaustetta
suolaa

lisäksi: 
½ kurkku
hoisin-kastiketta
salaattia / sämpylää / tortillakuoria...

Laita uuni lämpenemään 150-asteeseen. Pilko inkivääri pieneksi ja hiero se possupalan molempiin puoliin. Sirottele päälle roimasti viismaustetta ja suolaa. Hiero mausteet hyvin molemmin puolin lihaan. Laita koko komeus uunivuokaan. Lorota sekaan vettä niin että puolet lihasta jää pinnan alle. Laita kansi tai folio päälle. Unohda uuniin vähintään viideksi tuntia. 

Ota liha pois nesteestä ja revi se kahdella haarukalla säikeiksi. Paista possua ennen tarjoilua pannussa. (Huomasin vasta tätä reseptiä talteen kirjoittaessa, että Liisa oli imeyttänyt vielä rasvoista kuoritun vuokaan jääneen nesteen lihoihin ennen paistoa. Me taas pakastimme nesteen tulevia possunuittoja varten.)

   

Kääri possua salaattiin, tortillakuoreen tai lusikoi sänpylän väliin. Joku kosteuttava kastike on välttämätön, hoisin-kastike hurjan hyvä! Kurkut raikastavana elementtinä toimivat hyvin, siemenet poistettuna tahi ei. 

Haukipiirakka ja riesling-kastike

Brunssia miettiessä Jukka sai loistoidean kokeilla Kellohallissa maistettua haukilevypiirakkaa kotona. Kellohallin piirakka oli tehty filepaloista, mutta Jukka päätti edetä hauen jauhelihan voimalla. Meillä onnekkailla on jauhettua haukea pakkasessa monta nyssäkkää Jukan isän kalastuksen ja jauhamisen jäljiltä. 

Se, mikä Kellohallissakin nosti piirakan selkeästi ylemmälle tasolle ja enemmän annosmaiseksi kokonaisuudeksi, oli riesling-kastike. Jukka keitti sen kokoon sulatettuaan pakkasesta hauen perkeistä tehtyä lientä. 

Olimme lopputulokseen oikein tyytyväisiä. Tilli toi mukavan lisän piirakkaan. Jukka olisi halunnut kastikkeen paksumpana, mutta minä pidin siitä näin. Piirakka imee hyvin kastiketta itseensä, joka tarkoittaa tarjoilun kannalta sitä että jokaisen on lorotettava kastike itse. Vaalea väri johtuu voitelemattomuudestaan, mutta itse asiassa se on minusta tässä piirakassa oikein kohdillaan. Ainoa asia mikä jäi tosissaan mietityttämään, oli piirakan tiiviys. Olisimme molemmat toivoneet lopputuloksen olevan hiukan kuohkeampi, mutta emme oikein edes tiedä miten sen tekisi. Olisiko tähän kellään ideoita? 

Parannusehdotuksilla tai ei, tätä tehdään varmasti uudestaan. Haukijauhelihalle on ollut mukava saada lisäkäyttöä pullien ja pihvien lisäksi. 

RIESLING-KASTIKE

1 salottisipuli
25 g voita
4,5 dl haukilientä
2,5 dl riesling-valkoviiniä
6 valkopippuria
laakerinlehti
muutama tippa sitruunamehua
suolaa

Kuullota hienoksi silputtu sipuli voissa.
Lisää liemi, viini, pippurit ja laakerinlehti. Keitä kokoon, noin puoleen alkuperäisestä. Tähän menee noin 40 minuuttia.
Siivilöi kastike.
Tarkista maku sitruunamehulla ja suolalla.

HAUKIPIIRAKKA

paketti voitaikinaa (500g)
400 g haukijauhelihaa
1 dl riisiä raakana
suolaa
valkopippuria
tilliä
1-2 munaa (2 jos voitelet munalla)

Keitä riisipaketin ohjeen mukaan  1 dl riisiä. Riisin kiehuessa, paista jauheliha ja mausta se suolalla ja valkopippurilla. Sekoita keitetty riisi jauhelihaan. Sekoita joukkoon myös yksi raaka kananmuna ja silputtua tilliä.

Kaulitse sulaneesta voitaikinasta kaksi samankokoista levyä. Aseta toinen levy pohjaksi uunipellille leivinpaperin päälle. Levitä täyte pohjan päälle, siten että reunoille jää noin sentin vapaa alue. Nosta toinen taikinalevy kanneksi ja painele reunat yhteen. Kannattaa kostuttaa reunus niin pohja ja kansi liimautuvat paremmin toisiinsa.

(Voitele piirakka yhdellä munalla ja) kypsennä 225 asteessa noin 20 minuuttia.

Keksitkö parempaa yhdistelmää?...

 ...kuin ystäväperhe ja sunnuntaibrunssi. Nyt just ei  tule itselle mieleen.

poffertjes-lettusia ja erilaisia kotitekoisia hilloja

poffertjes"blinejä" tykötarpeineen

haukipiirakkaa riesling-kastikkeella

 pikkupizzoja erilaisilla täytteillä

 pekonirasvassa paistettuja ryynäripaloja puolukka-omehillolla, sinapilla tai yksisteen

pekonia, nyhtöpossua

ihanaa kuohuviiniä Italiasta

lapsille tuoremehua tai mustaherukkamehua

kurpitsa-suklaapiirakkaa ja suklaata

 laskiaispullia

 nyt kun sorttimentit on esitelty, olkaa hyvät ja ottakaa