Pikkuruinen, piukasti sisustettu 18-paikkainen Oka oli ainoa ravintola johon tein pöytävarauksen meidän siskosten Pariisin reissulla. Siskot eivät ole niin gourmet-ihmisiä kuin minä, joskin nauttivat tietysti hyvin tehdystä ruuasta. Okassa kuuden ruokalajin menu oli niin halpa, että uskalsin viedä siskot sinne senkin uhalla ettei moinen tyyli heitä miellyttäisi.
Oikeastaan oli virkistävän hauskaa istua pöytään sellaisten ihmisten kanssa, jotka eivät suuremmin ole harrastaneet fine dining-paikkoja. Varsinkin kun ihmiset olivat itselle niin tuttuja ja läheisiä kuin suorasanaiset siskoni. He eivät kursailleet sanoissaan tai kysymyksissään.
Okassa jokainen illallinen on yllätys ja paljastuu vasta annos kerrallaan. Seinällä on taulu, jossa listataan käytettyjä raaka-aineita. Viinipulloa pöytään valitessa oli hankala tältä pohjalta ajatella mitä ottaa, mutta päädyimme pikkusiskon kanssa kevyeen punaviiniin. Toinen siskoni ei viineistä perusta, mikä lie ollut vieras ajatus Okassa juomalistaa rakentaessa. Jäljelle jääneet juomavaihtoehdot olivat nimittäin caipirinha ja vesi. Ensinmainittu ei tujuudessaan nyt kompannut mitään ruokaa, paitsi raa'an kalan kanssa limemäisyys kohtasi kivasti.
Oka kertoo yhdistävänsä ranskalaiseen makumaailmaan Brasilian makuja. Kokki ja ilmeisesti myös omistaja Raphaël Rego on kotoisin Rio Janeirosta, mutta muuten ravintolassa vieraillessa brasilialaisuus ei minulle oikein auennut. Toki brasilialainen ruokakulttuuri on minulle vieras. Netistä tutkailtuani brasilialaisuus perusteltiin sillä, että raaka-aineina käyteään myös esimerkiksi kahvia, guavaa, jamssia ja ruokosokeria.
Annoskohtaisia esittelyitä ei tällä kertaa tule. Keskityin täysillä siskojen kanssa illallistamiseen ja rehellisesti sanottuna en saanut läheskään aina tarjoilijan puheesta selvää mitä lautasella oli. Kaikki oli todella hyvää ja kaunista! Makuyhdistelmät oli rakennettu ajatuksella ja raaka-aineita kunnioittaen.
Oka kertoo yhdistävänsä ranskalaiseen makumaailmaan Brasilian makuja. Kokki ja ilmeisesti myös omistaja Raphaël Rego on kotoisin Rio Janeirosta, mutta muuten ravintolassa vieraillessa brasilialaisuus ei minulle oikein auennut. Toki brasilialainen ruokakulttuuri on minulle vieras. Netistä tutkailtuani brasilialaisuus perusteltiin sillä, että raaka-aineina käyteään myös esimerkiksi kahvia, guavaa, jamssia ja ruokosokeria.
Annoskohtaisia esittelyitä ei tällä kertaa tule. Keskityin täysillä siskojen kanssa illallistamiseen ja rehellisesti sanottuna en saanut läheskään aina tarjoilijan puheesta selvää mitä lautasella oli. Kaikki oli todella hyvää ja kaunista! Makuyhdistelmät oli rakennettu ajatuksella ja raaka-aineita kunnioittaen.
Keittiöntervehdyksenä saimme eteemme tapioka-vuohenjuustopallurat, jotka syötiin käsin. Ihana rapsakkuuden ja pehmeyden yhdistelmä.
päivän kala
Black angusta maistuvana pihvinä ja mm. paputahnaa. Vihreä tiplu lautasen reunalla oli varoen lisättävää maustetta.
Pääkokki Raphaël Rego tutkii tarkkana juuston leikkaamista.
Tohotettua juustoa ja raikasta sorbettia.
Oka oli sympaattinen ravintola, jossa kaikki toimi hienosti! Hinta-laatusuhteesta voi kerrankin sanoa naurettavan halpa. Iltani maksoi ruokien osalta 35 euroa ja osuuteni viinipullosta oli puolet maksaen 13 euroa. Vedestä veloitettiin 5 euroa per pullo. Menisin ehdottomasti uudestaankin ja voin suositella lämpimästi myös teille!
