Mopoillen pitkin Saigonia koko perheen voimin

Veisitkö lapsesi mopoajelulle vieraiden ihmisten kyytiin miljoonakaupungissa, jonka kaduilla suhaa yhteensä kuusi miljoonaa mopoa? Niin mekin! Varsinkin kun pysähdyspaikoissa oli tarjolla katuruokaa ja mielenkiintoista turinaa kuskiemme kanssa. Kyse on Back of the Bike Tourista, joita järjestetään Vietnamin Ho Chi Minh Cityssä eritavalla ruokapitoisina tai "vain" nähtävyyskiertelynä. 

Moporeissulla jokaisella perheenjäsenellämme oli oma kuski, mutta pakkohan tällainen perhemopokuvakin oli ottaa. 

Edellisellä Vietnaminreissulla kävimme Back of the Bike Tourin kierroksella Jukan kanssa kahdestaan. Nyt halusimme viedä muksummekin mopoilulle, sillä se oli meistä kovasti paikallinen tapa päästä sisään katuruokailuun. Vaikea kuvitella autenttisempaa liikkumistapaa Ho Chi Minh Cityssä kuin mopolla huristelu. Kierroksen aikana voi jutella ja kysellä nuorilta vietnamilaisilta heidän maailmansa menosta ja ajatuksistaan, sekä tietysti ruokakulttuurista ja ihan vaikka siitä miten syödä rapua. Edellinen kierroksemme ajoittui päiväsaikaan, nyt mopoilimme illalla. 

Kahdeksenvuotias tyttäremme jännitti mopokyytiä etukäteen kovasti. Tsemppasimme häntä alkuun, sillä olimme varmoja että kokeilun jälkeen tyttö syttyisi hommaan. Näin kävikin. Silmät loistaen molemmat lapsemme selostivat melkein yhteen ääneen miten hienoa oli kun maisemat vilahtelivat ohi mopokyydin tahtiin. Tässä  funky video jonka porukka teki suhailustamme pitkin pimenevää Ho Chi Minh Cityä eli Saigonia. 

Ensimmäinen pysähdys vei meidät Le Van Tam puiston nurkalle, jossa söimme viimekin reissulta tutuksi tulleen papaijasalaatin kuivatulla naudanmaksalla. Toisto ei harmittanut yhtään, sillä salaatti on ihan superhyvää kastikkeineen!

Seuraavaksi pysähdyimme tämän nuoren herran kojulle päristeltyämme mm. moponmentävänkapean kujan läpi. Vartaissa oli lastemme lempilihaa, eli kalakastikkeessa marinoitua possua. Taisivat syödä useamman vartaan. 

  

Näyttäisikö Jukka hiukan tyytyväiseltä? 

Seuraavaksi mopoilimme rapukeiton äärelle. Tämäkin paikka oli tuttu viime kerrasta, mikä kieltämättä alkoi hiukan nyppimään. Olisi ollut kiva saada kokemuksia ihan uusista paikoista. Nyt kuitenkin yllätin itseni syömästä paksuja tapioka-nuudeleita, jotka viime reissulla eivät minulle maistuneet. 

Täällä youtube-kanavallamme on video siitä miten rapu perataan syömiskuntoon. 

 

Viimeisellä suolaisen ruuan kojulla homma äityi mielenkiintoiseksi kun päädyin itse lastan varteen kääntelemään bahn xeo-lettusia. Nämä riisijauhosta ja kookosmaidosta kokoonsaatetut letut ovat yksiä vietnamilaisen ruoan suosikkejani, joten otin innolla vastaan kaikki vinkit niiden tekoon. Rapsakat bahn xeot paistettiin tolkuttomassa öljymäärässä, joten voitaisiin melkein puhua friteeraamisesta. Taikina oli normaalia lettutaikinaakin ohuempi. Kotona tekemäni bahn xeot ovat olleet paksumpia ja pehmeämpiä, mikä on toinen tyyli tehdä niitä. Toiselta puolelta paistuneisiin lettuihin laitettiin vain yksi tai kaksi palaa sianlihaa, hiukan katkarapuja ja ituja. Sitten lettu taitettiin kahtia, annettiin vielä paistua hetki ja nostettiin pannulta ritilälle. Täällä video paistamisestani. 

Bahn xeot syötiin kääräisemällä ne riisipaperiin yhdessä salaatin ja erilaisten yrttien kanssa. Sitten kääröä dippailtiin ihanaan kalakastikepitoiseen soosiin. Youtube-kanavallamme on video siitäkin (joskin joku hölmö molottaa päälle koko ajan suomea lapsilleen). Aina ravintolassa bahn xeon kanssa ei tule riisipaperia, silloin ne kannattaa kääriä pala kerrallaan salaattiin yrttien kanssa. 

Samaisella kojulla maistoimme pari viikkoa kehittyneitä ankkoja munassaan. Uumoilin etukäteen tämän olevan jollain lailla oksettavaa, mutta sitä se ei ollut ollenkaan. Söimme Jukan kanssa ankkamme makuja ja tekstuureja tunnustellen. Nokka oli yllättävän pehmeä ja kokonaisuus jotakuinkin pehmeän lihan ja munan maun sekoitusta. Vietnamissa tätä ruokaa syövät monesti esimerkiksi raskaana olevat naiset, sillä sen uskotaan tuovan paljon voimaa. Pään syöminen tuo myös viisautta. 

 

Viimeinen pysähdyspaikka tarjosi jälkiruokaa hedelmien, jäätelön ja jäädytetyn jogurtin muodossa. Lapsemme olisivat halunneet jatkaa vielä mopoilua pitkin Saigonin katuja, niin kivaa heillä oli ollut. Lähtiäislahjaksi annoimme pienet salmiakkituliaiset Suomesta. 

 

Mopokierros oli taas aivan loistava juttu ja sopi hyvin myös lapsiperheelle. Toiskertalaisille samojen paikkojen osuminen kierrokselle oli hiukan latistavaa, joten tarkempi etukäteistoivominen lie uusintavisiteeraajille paikallaan. 

Suosittelemme lämpimästi Back of the Bike Toursia. Hyvin englantia puhuvat oppaat ovat ystävällisiä, ja innostuneita. Etukäteissopiminen Suomesta käsin sujui taas jouhevasti ja luotettavasti. Oppaat tykkäävät antaa muitakin vinkkejä kaupunkiin ja mukaan saa kartankin johon on merkitty huomionarvoisia kohteita nähtävyyksistä shoppailuun ja baareista ravintoloihin. Loma Ho Chi Minh Cityssä kannattaa siis aloittaa  Back of the Bike Toursin kierroksella. 

***

Yhteistyössä Back of the Bike Tours


Lisäsin tämän jutun blogimme MATKAT-välilehdelle, josta löytyy paljon muitankin Vietnam-vinkkejä.

Krassikääröt

 

Minä rakastan krassin makua. Siinä on lempeää pippurisuutta, mutta myös ihan omanlaista makuaan jota en osaa kuvailla. Suutuntumaa löytyy perussalaatinlehtiä enemmän. Kukka maistuu myös luonnikkaalle, mutta on rakenteeltaan lehtiä hentoisempi.

Mummulareissulta sain luvan poimia mukaan lehtiä ja kukkia, joita löytyy mummun kukkapenkistä komea rivistö. Kasvinosat ovat säilyneet tosi hyvinä nyt melkein viikon rasioissa jääkaapissa.

 

Olen laittanut krassia paitsi aamupalaleiville ja salaattiin, myös alkupalaksi kääräisemällä lehtien sisään avokadoa ja kylmäsavulohta. Kääröt sain sidottua kiinni helposti ruohosipulilla. Helppoa, nopeaa ja ylen maistuvaa. Suosittelemme. Pari vuotta sitten kääröihin on laitettu avokadon sijasta villivihreitä. 

Mitä sinä kääräisisit krassiin?

Uskomaton Steam Hellsinki ginin ystäville

Astuin sisään Steam Hellsingin ovista sisään tietämättä minne menin. Muistatteko kun puhuin baarivainustani? Pistän tämän nyt (taas) sen piikkiin. Eteeni avautui hauska ja suomalaisittain todella poikkeava sisustus. Ihan kuin olisin tullut hullun keksijän luo, joka asuu Liisan Ihmemaassa Miyazakin Liikkuvan linnan sisällä. Kun baaritiskin alta vielä puhkui ilmoille höyryä, paketti oli valmis. Ihan mahtava paikka! Aurinkoisena kesäpäivänä olisi hyvinkin voinut siirtyä terassille nauttimaan, mutta minä halusin mieluummin fiilistellä sisällä. 

 

  

Tietämättä baarin ginipitoisuudesta pyysin baarin takana olevalta propellihattuiselta nuorelta naiselta (joka nettisivujen perusteella paljastui Sofiaksi) jotain ginipitoista. Sain kuulla että baarissa on 94 erilaista giniä. Yhdeksänkymmentäneljä! Sofian opastuksella rajasimme silloisen mielihaluni mukaiset juomavaihtoehdot ja pulloja tutkailemalla päädyin Chasen Seville orange giniin jossa oli mainiosti appelsiinisuutta. Gini tarjoiltiin minulle pelkästään jäiden kanssa, jotta sain maistaa herkkua ensin ilman tonicia. Tämä oli todella huomaavaista! Sitten kaadoin lasiin itse Fever Treen tonicin. Drinkki oli kaunistettu ja maustettu punaherukoilla, appelsiininkuorella ja krassinkukalla. Krassin maku kävi mielestäni hienosti yksiin juoman makujen kanssa terävöittäen kokonaisuutta. Totta kai minä söin kukankin!

Tässä näkyvät ne Steam Hellsingin ginirivistöt. Valikoimasta löytyivät myös kotimaiset Kyrö Distilleryn Napue ja Helsinki Distilling Companyn Helsinki Dry gin. Tunnistin useammankin Lontoossa tutuksi tulleen  ginin rivistöstä.

 

Tänne palaan varmasti usein myös ohikulkumatkalla, sillä paikka on todella oivallisesti bussipysäkkien lähellä, Kampin Narinkkatorin kupeessa. Suurina ginin ystävinä tulemme Jukan kanssa varmasti viihtymään täällä yhdessäkin.  

 

San Jose lasten kanssa

 

Vietimme reilu vuosi sitten koko perheen kesken kuukauden Kalifornian San Josessa, noin tunnin ajomatkan päässä San Franciscosta. Tässä meidän parhaat vinkkimme lasten kanssa touhuiluun kaupungissa yleisen hengaamisen ja ulkona syömisen lisäksi. 

San Jose Fleamarket oli kaikessa meksikolaisuudessaan vallan eksoottinen paikka viettää lauantainen aamupäivä. Tarjolla oli torityyppisesti hedelmiä, vihanneksia, vaatteita, koruja, kukkia ja vaikka mitä. Erilaisia pinjata-kojuja oli kunnioitettava määrä. Oletimme lounaan nappaamisen burrito-kojusta olevan täällä superhalpaa, mutta sitä se ei ollutkaan. Tunnelma oli mukava kun soitto soi!

 

***

Children's discovery museum of San Jose oli todella mielenkiintoinen "tiedemuseo". Lapset saivat leikkiä, kokeilla, askarrella ja liikkua monenlaisissa ympäristöissä ja näyttelyissä. Astuessamme sisään mietin onko paikka jo liian "lapsellinen" 10-vuotiaallemme mutta katin kontit. Vietimme monta tuntia paikassa. Discovery museumin ruokapaikkaa ylläpitivät kehitysvammaiset nuoret aikuiset ja hyvin homman hoitivatkin!

 

Lapsemme askartelivat elämänsä ensimmäiset corn husk dollit eli maissinlehdistä tehdyt nuket. 

***

San Jose Museum of Art viihdytti meitä pidempään kuin olin ajatellutkaan. Näyttelyt olivat hyvin erilaisia ja mitä ilmeisimmin lasten mielikuvitukseen passaavia. Keskustelimme useammankin taideteoksen kohdalla, mitä taiteilija oli mahtanut työtä tehdessä ajatella, miksi oli päätynyt taiteilemaan juuri näin ja mitä kullekin tuli mieleen taideteoksesta. Alan Rath:n liikkuva Absolutely lumosi tyttäremme. Ashutosh Bhardwaj:n teoksesta Induced Epidemic keskustelimme pitkään. Lasten kanssa on kyllä todella virkistävää keskustella taiteesta ja sen luomista mielikuvista!

 Tim Hawkinson: Scout, 2006-2007 ja "äiti ota tämmönen kuva".

San Josen taidemuseo lainasi (lapsille) laukun, jossa oli sisällä pohdituttavaa aineistoa ja kynät. Piirustuslautaa vasten sopi taiteilla omia juttujaan museossa. 

Museokauppa on myös mielenkiintoinen putiikki, josta minä tein mm. upean korulöydön yllättävän huokeaan hintaan.

***

Rosicrucian Egyptian Museum & Planetarium oli mielenkiintoinen sukellus muinaiseen Egyptiin. Päällimmäisenä museosta jäi mieleen hautakammioksi rakennettu huone ja 4,5 vuotiaan lapsen muumio. Museolipun hintaan kuului myös sisäänpääsy planetaarioon. 

*

Things to do in San Jose with kids.

*

(Tämä postaus oli laatuaan arkiston aarteet. San Josen keikauksestamme on jo vuoden verran. Luonnoksista löytynyt puolivalmis postaus näkee nyt päivänvalon, sillä halusin joka tapauksessa jakaa kanssanne nämä vinkit.)

Juttu on lisätty blogimme MATKAT-sivulehdelle, josta löytyvät muut matkajuttumme maittain aakkostettuna. 

Ho Chi Minh Cityn kattoterassit

Matkailurakkauskaupunkimme Ho Chi Minh City, jonka monet tuntevat entisellä nimellä Saigon, on loistava paikka myös kattoterasseilla drinksutteluun. Me kävimme monesti ennen illallista lasillisilla nautiskelemassa hedelmäisiä ja yrttisiä juomia ihaillen samalla hienoja maisemia. Lapset ottivat alkoholittomia moctaileja, smoothieita, limsoja, mehuja tai pirtelöitä. Aina löytyi jotain hyvää heillekin. 

Kävimme lasten kanssa kattoterasseilla monesti happy hour aikaan. Tuolloin meno oli vielä rauhallista (lue: ei-biletystä) ja pukukoodiakaan ei ollut. Joillakin kattoterasseilla on meinaten aika tiukkakin pukukoodi illalla. Happy Hourin aikaan drinkkien hinnat ovat halvemmat, mutta tarjoukset ovat hyvin erilaisia eri paikoissa. Joku tarjoaa kaksi yhdellä hinnalla, toinen drinkin puoleen hintaan. Lasten juomat harvoin sisältyivät tarjoukseen. Happy Hourit ovat yleensä 17-20 välillä, mutta ne kannattaa tarkistaa tapauskohtaisesti. 

Kolmannen Ho Chi Minh City-reissun jälkeen edelleen parhaan terassin kruunun saa Chill Sky Bar (josta meidän esittely täällä). Siellä sisustus on hieno ja sisääntulo vaikuttava kun kattoterassille laskeudutaan. Drinkit ovat kekseliäitä, kauniita ja maukkaita. Maisemat ovat upeita! Happy Hourin aikaan voi tiirailla kaupunkia ensin täydessä valossa ja lopulta iltapimeässä. Henkilökunta on täällä erittäin ystävällistä. Chill Sky Barissa on monesti saatu drinkkien ohella pieniä syötäviä näytteenä heidän ravintolansa tarjonnasta.

Mutta sitten jo tämän reissun löytöihin:

SHRI LOUNGE, Centec Tower

Shri-lounge on katutasoon aivan näkymätön paikka. Ainoastaan toimistorakennukselta vaikuttava talo kätkeekin katolleen mukavan terassin. Puitteet perinteikkäine tönkkökalusteineen eivät luvanneet paljoa, mutta drinkit paljastivat miksi paikkaa on kehuttu.

Drinkkilista oli monipuolinen ja runsas. Valinnan tekeminen oli jopa vaikeaa. Lapset kehuivat omia juomiaan kaupungin parhaiksi.

Maisemat tarjosivat uudenmoisen, joskin tylsähkön vinkkelin kaupunkiin. Henkilökunta oli todella ystävällistä.

Maistoimme täällä sitruunaruohoisia lihavartaita jotka olivat todella maukkaita.

Viereisen rakennuksen katolle remontoitiin lisäosaa terassille, mikä mielenkiintoistanee sisustusta.

***

SAIGON SAIGON BAR, Caravelle Hotelli

Caravelle hotellin legendaarinen terassi on viihdyttänyt asiakkaitaan jo vuodesta 1959. Vietnamin sodan aikoina monet lehtimiehet asuivat tässä hotellissa. Historian vuoksi paikka houkutteli drinkeille. 

Historian siipien havinaa emme kuitenkaan paikassa aistineet. Sisustus terassilla on ahdas ja tylsä. 

Drinkkilista oli aika perussettiä, eikä oikein mitään hurjan kiinnostavaa pomppannut esille. 

Lepakot kaartelivat ahkerasti päittemme yläpuolella, mikä ärsytti melkoisesti.

Maisemat oopperatalon puolelle olivat kivat, mutta muilta sivuilta tylsät. 

Henkilökunta oli teennäistä. 

Emme mene uudestaan. 

***

AIR 360 SKY BAR, Ben Thanh Tower

Tämä terassi erottautuu värikkään kuumailmapallokoristeensa avulla. 

Happy hour-tarjous oli erikoinen: kaksi juomaa yhden hinnalla, jolloin sai kaksi samanlaista juomaa. Tätä ei voinut jakaa kahden henkilön kesken. Lasten juomat kuuluivat täällä myös happy hourin piikkiin, mikä oli poikkeuksellista Ho Chi Minh Cityn terasseilla. 

Paikka oli sisustettu seisomapöytien lisäksi erilaisilla lötköttelysohvaryhmillä joista viimeksimainitut olivat melkein kaikki myöhempään illalla varattuja. Pian vierailumme jälkeen paikka meni remonttiin, joten emme tiedä miltä se juuri nyt näyttää. 

Maisemat Air 360 sky barista olivat todella upeat, jopa paremmat kuin suosikistamme Chill Sky Barista. 

***

ONTOP BAR, Novotel Saigon Centre Hotel

Hotellimme oma kattoterassi oli oikein mukavan rento paikka hyvällä säällä. Sateen yllättäessä paikka kävi tosi pieneksi. Tarjolla oli paitsi sohva- myös tuolipaikkoja. 

Erilaisia teemailtoja oli joka viikonpäivälle, mutta emme osallistuneet niihin. 

Drinkit olivat raikkaita ja hyvän kokoisia. Lapset pitivät juomistaan kovasti.
Henkilökunta oli ystävällistä.

***

OMG 
Original Musical Gastronomic!

Ben Than-marketin lähellä oleva kattoterassi houkutteli meitä uutuudellaan, mitä se ei lopulta ollutkaan. Hiukan nauratti päätyä tuttuun paikkaan mutta eri puolelta korttelia. Uutta meille oli kylläkin löffääntyä terassin päätysohville, sillä edellisellä kerralla drinksuttelimme sadesyistä sisällä. 

OMG:stä on todella kiinnostavat näkymät marketin edustaiselle isolle liikenneympyrälle (joka muuten suunnitellaan muutettavan kävelykaduksi). 

Täällä Jukka joi reissun ensimmäisen GT:n. Tyttäremme piti ihan hurjasti täällä nauttimastaan Oreo-pirtelöstä. 

Henkilökunta oli ystävällistä ja avuliasta. 

Tämän linkin takaa löytyvät viime reissun kattoterassilöydöt, joissa oli meidän makuumme sekä huteja että täysosumakin.  

Muut Vietnamiin liittyvät reissujutut löytyvät blogimme MATKAT välilehdeltä.